Poika (3,5v) aloitti syksyllä tarhan ja todella hienosti on sujunut tähän asti. Poika on aina ollut vähän arka jonka suhteen olin aluksi huolissani ennen kuin huomasin, että homma sujuu :)
Nyt kuitenkin joululoman jälkeen hän ei halua mennä tarhaan. Paras kaveri oli vaihtanut joululoman aikana tarhaa ja luulen, että ongelma johtuu siitä. Poika ei itse osaa sanoa syyksi muuta kuin että äitiä on ikävä. Itku alkaa jo kotona eikä lopu siihen mennessä kun lähden tarhasta töihin. Itkeskelee aina välillä tarhapäivän aikana.
Tälläisiä tilanteita on varmaankin paljon, miten olette käsitelleen lapsenne kanssa asiaa ja saanut taas intoa tarhassa käyntiin?
Nyt kuitenkin joululoman jälkeen hän ei halua mennä tarhaan. Paras kaveri oli vaihtanut joululoman aikana tarhaa ja luulen, että ongelma johtuu siitä. Poika ei itse osaa sanoa syyksi muuta kuin että äitiä on ikävä. Itku alkaa jo kotona eikä lopu siihen mennessä kun lähden tarhasta töihin. Itkeskelee aina välillä tarhapäivän aikana.
Tälläisiä tilanteita on varmaankin paljon, miten olette käsitelleen lapsenne kanssa asiaa ja saanut taas intoa tarhassa käyntiin?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi kyllä olla oikeasti ikävä äitiä. Meillä ainakin on tuon ikäisenä ollut ihan mahdoton ikävöimiskausi jokaisella. Muutenkin tuntuu, kuin siinä 3v täytettyään lapset olisivat alkaneet oikeen tosissaan harjoittelemaan erilaisten tunteiden käsittelemistä.