Lumihiutaleet leijailee,
aika matelee,
tuntuu kuin,
se pysähtyisi.
Taas illalla,
ajattelen,
sinua.
Aikaiseksi saan,
vain päänsärkyä,
unettomia öitä,
miksi haaveilla,
mahdottomasta.
Järki sanoo,
jatka elämää,
miksi yrität,
elämääsi,
turhaan vaikeuttaa?
Kuitenkin nyt ajattelen,
olet siellä,
minä täällä,
olisitpa sinäkin,
silloin varmasti,
sylissäni,
sinua pitäisin,
enkä päästäisi karkuun.
Voi,
kun yksi teko,
erhe,
voikaan satuttaa.
Miten voikaan,
menettää niin paljon,
kun luulee tehneensä,
oikein,
kuitenkin epävarmana,
niistä tunteista,
jotka syvällä,
sisällä vallitsee.
aika matelee,
tuntuu kuin,
se pysähtyisi.
Taas illalla,
ajattelen,
sinua.
Aikaiseksi saan,
vain päänsärkyä,
unettomia öitä,
miksi haaveilla,
mahdottomasta.
Järki sanoo,
jatka elämää,
miksi yrität,
elämääsi,
turhaan vaikeuttaa?
Kuitenkin nyt ajattelen,
olet siellä,
minä täällä,
olisitpa sinäkin,
silloin varmasti,
sylissäni,
sinua pitäisin,
enkä päästäisi karkuun.
Voi,
kun yksi teko,
erhe,
voikaan satuttaa.
Miten voikaan,
menettää niin paljon,
kun luulee tehneensä,
oikein,
kuitenkin epävarmana,
niistä tunteista,
jotka syvällä,
sisällä vallitsee.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sitä sun tätä,
mut' silti luulen,
et' pitäisi osata
kuunnella tunteitaan.