Hei. Kirjoitan pientä tutkielmaa ruotsalaisuudesta, ja siitä, miten esimerkiksi me suomalaiset näemme ruotsalaiset.
Mitä on teidän ruotsinsuomalaisten mielestä ruotsalaisuus? Mikä on tyypillistä nimenomaan ruotsalaisille, ja miten he eroavat suomalaisista?
Kysyn tätä teiltä, koska varmasti parhaiten tunnette ruotsalaiset, mutta osaatte ehkä katsoa asiaa myös "ulkopuolisen"/suomalaisen silmillä.
Mitä on teidän ruotsinsuomalaisten mielestä ruotsalaisuus? Mikä on tyypillistä nimenomaan ruotsalaisille, ja miten he eroavat suomalaisista?
Kysyn tätä teiltä, koska varmasti parhaiten tunnette ruotsalaiset, mutta osaatte ehkä katsoa asiaa myös "ulkopuolisen"/suomalaisen silmillä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Rotuopit on ollutta ja mennytä tutkimusta. Provoksi annan kehnon viitosen asteikolla 4-10.
Kerro ensin kuka olet, miksi utelet ja minne tutkielmasi teet. Miten aineistosi käsittelet? Onko se alakoulun aine?
Aiheesta kun on tehty väitöskirjojakin, joten voisit tutustua ensin niihin ja muotoilla kysymyksenasettelusi paremmin. Ennen et saa vastauksia.
Vai provoiletko? Me ruotsinsuomalaiset olemme suomenkielisiä ruotsalaisia, joten en ymmärrä kysymystäsi. Emme me eroa muista ruotsalaisista kuin ehkä kielen osalta, useimmat ruosut eivät sitenkään. Etnisyydestä saattaa muistuttaa suomenkielinen sukunimi, joka on jäänne esivanhemmilta, jotka pakenivat joskus 1960-,1970-luvulla Suomesta Ruotsiin.
Kysymyksesi on yhtä typerä kuin esittäisit vastaavan suomenruotsalaisille suomalaisista.
Joten asiallisuutta peliin tai häivy muualle provoilemaan noin loukkaavasti!!!!! Fy fan! Pärkele säger jag.
eikö niin. saa taputuksen olalle ja sanotaan bra min lilla vän. siitä tykkää varsinki ruosu-miehet.
ruosu-naisissa on ytyä paljon enemmän.
http://www.do.se
ovat hyvää sakkia, ei mitään suurempaa vikaa niissä olekkaan.
Samanlaisia yleisesti ottaen kuin suomalaisetkin.
ovat suomalaisia rehellisempiä. Siinä on iso ero.
osaa sanoo mitään, onko sulla viitettä johonkin tutkimukseen aiheesta?
Okei, oli ehkä väärä paikka kysyä asiasta. Anteeksi kaikki, joita loukkasin!
vanha perinne. itserakkaus. sivistymättömyys.
Ruotsissa vain ruotsinkielisillä on oikeus saada lapsilleen luku- ja kirjoitustaito omassa äidinkielessä.
Suomalaisen ja ruotsalaisen ero:
-suomalainen on pinnalta kova, mutta pehmeä sisältä
-ruotsalainen on pinnalta pehmeä,mutta sisältä kova
1) Kielienemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (esim. lainsäädäntö on kirjoitettu vain kielienemmistön kielellä)
2) Koulujärjestelmä toimii täysin kielienemmistön kielellä Ruotsissa
3) Kielivähemmistöt opettelevat kielienemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökiel(t)en opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskoulussa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe,kuten Suomessa.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa, mikäli haluavat opiskella omalla äidinkielellään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä. Muutamassa, erikseen mainitussa kunnassa, asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Kunnan virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata vähemmistökieltä (Tulkki- ja käännöspalvelut riittää).
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta. Sen sijaan jokaiseen julkiseen virkaan vaaditaan valtakunnan kielienemmistön kielen osaaminen.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan ruotsalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla, Suomi ei vieläkään.
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla.
(Ks. Ruotsin tilastollinen vuosikirjasta)
Jos Suomi muuttaessa tilastointikäytäntönsä vastaamaan pohjoismaista esimerkkiä pääsisi Suomikin yhtä arvostettuun asemaan kansainvälisesti kuin ne ovat päässeet.
Jos Suomessa tilastoitaisiin kansalaiset samalla tavoin kuin Ruotsissa esimerkiksi entinen presidenttiehdokas Elisabeth Rehn rekisteröityisi maahanmuuttajaksi. Hänen isänsä oli Ruotsin kansalainen. Moni muu suomalainen "paljastuisi" tuolla menetelmällä maahanmuuttajaksi.
Jostain syystä PN ei vaadi tilastoperusteiden harmonisointia.
11) Ruotsissa ei tunneta käsitettä paluumuuttaja kuten Suomessa.
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Perustuslaki on kirjoitetettu vain kielienemmistön kielellä, joka kaikkien tulee hallita mikäli haluavat kansalaisuuden.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelukieli) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä hallinnollisella päätöksellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (ks. ”meänkieli”).
15) Katukilvet ja tienviitat ovat vain kielienemmistön kielellä. Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen oikeusistuimelta lupaa vähemmistökieliseen tienviittaan tai katukilpeen enemmistökielisen kilven alapuolelle. (Vrt. Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)
16) Kielikiintiötä yliopistoissa ja muissa opetuslaitoksissa ei ole. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.
17) Vähemmistökielisiä yliopistoja ei ole, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä. Niin Ruotsissakin tehdään.
18) Kaikki armeijayksiköt toimivat kielienemmistön kielellä
19) Kansalaisten kieltä ei rekisteröidä väestönlaskennassa, koska yksilön intimiteettisuoja on tärkeämpää. Valtio ei urki kansalaisten kieli-identiteettiä. Ainoastaan Venäjän tsaarin entiset alamaiset Venäjällä, Virossa ja Suomessa yhä jatkavat tuota ei-pohjoistamaista tapaa rekisteröidä viranmaisia varten kansalaisen äidinkieli.
20) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään ole virallisesti kielletty minkä johdosta Ruotsilla on avaramielisen valtion maine myös Suomessa.
21Vähemmistökieliä puhuvien koululaisten fyysiset rangaistuksetkin Ruotsin kouluylihallitus kielsi jo vuonna 1958.
22.) Ruotsissa ei ole mitään valtion sisäisiä autonomisia alueita eikä erillistä hallintojärjestelmää kielivähemmistöille.
Erityisesti pidän huomionarvoisena kohtaa 14, murre mikä murre - erotukseksi todellisista vähemmistökielistä. Kovin harva vain uskaltaa nykyisin tätäkään ääneen sanoa, saattaaphi Bängtti, Birgeri ja muut paikalliset kirjanoppineet suuthua. Häätyy vaan ihmethellä kuinka moni tätä "kieltä" osaa täysin korrektisti ja oikeaoppisesti käyttää - taitaa olla yhtä monta versiota kuin puhujaa...!?
Nyky-Ruotsin kulttuuri jatkaa vanhaa historiallista perinnettä suhtautumisessaan ei-ruotsinkielisiin vähemmistöihin. Tässä historiaa ja taustaa miksi Ruotsi ja ruotsalaiset toimivat niin kuin toimivat edelleen v. 2008:
http://www.svd.se/kulturnoje/understrecket/artikel_416099.svd
Joku sanoi että ruotsalaiet ovat vhän niinkuin savolaiset: Eivät mielellään sano asioita suoraan vaan kiertelevät ja kaartelevat. Esim työpaikoilla asioista saatetaan keskustella loputtomiin ennenkuin mitään päätöstä saadaan aikaan. Ruotsalaiset ovat myös kovia kiittelemään ja pyytelemään anteeksi. Ja sitten tietysti ruotsalaiset ovat niin tyytyväisiä yhteiskuntaansa että pitävät sitä helposti maailman parhaana. Mutta niinhän suomalaisetkin tekevät, ja venäläiset.
Ruotsalaiset ovat hyvinkasvatettuja. Jonoissa seisotaan valittamatta, kukaan ei etuile. Kunnioittavat kuningasta josta pahan puhuminen on todella tabu.
Siinä jotain juttuja joita tuli mieleen just nyt.
...ruppee puhumaa asioista joista et mittää näätä
tietävä! Vertailemmaa meitä savolaesia muitte immeisten kansa. Lopeta nyt alakuusa, suorempaa en tätä ossoo ilimasta.