Kun ajan jumala puhuu
tulivuoren sydämessä
polttavan laavan himolla
kynttiläsi sulaa
Näinä öinä
minun sanani,
pimeyden nöyrät orjat
saalistaa unelmia
Sinä juokset
pelkäät,
elämä jättää
Viimeinkin,
ajan uurteista
löytyy vapaus
diktaattorin luodista
tulivuoren sydämessä
polttavan laavan himolla
kynttiläsi sulaa
Näinä öinä
minun sanani,
pimeyden nöyrät orjat
saalistaa unelmia
Sinä juokset
pelkäät,
elämä jättää
Viimeinkin,
ajan uurteista
löytyy vapaus
diktaattorin luodista
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pidin runosi tahdista ja rytmistä.
Viimeiseen riviin asti.
Kirjoittajalla on kirjoittaja oikeus,
jotenkin vain jäi kummallinen kaiku
sanasta *diktaattori*.
Ja sinulla on varmasti syysi.
meistä on oman elämänsä diktaattori tai jumala, jokainen voi sen itse päättää.
Toisinkin olisin voinut kirjoittaa.
Tiina Kaila kirjassaan "Kala on meren kuva" kirjoittaa:
"Minä olen oma jumalani
ja vain minun oma vastarintani
estää minun tahtoani tapahtumasta."
http://koti.welho.com/tkrohn/kuva.html
Olin onnistunut pujottamaan kirjoitusvirheen.
Piti olla kirjoittajan oikeus.
Ja kiitos selvennyksestä, ajattelin eri tavoin,
enkä tajunnut, mitä tarkoitit.