Koska avaukseni maatalouden ylituotannosta herätti kiitettävästi kommentteja ,osin aiheen sivustakin, on hyödyllistä hieman fokusoida keskustelua elintarvikevientiin. Elintarvikkeiden vientiä ei pidä nähdä ahtaasti maatalouden ylituotannon dumppaamisena, vaan uutena (osin) mahdollisuutena. Ylituotanto-ongelma on EU:n toimesta pakotettu poistumaan. Suomessa on jouduttu jopa alituotantotilanteeseen joidenkin maataloustuotteiden kohdalla. Kts. seuraava linkki EU:n maatalouden kehityssuunnitelmista:
http://europa.eu/pol/agr/overview_fi.htm
Pointtini on elintarviketuotannon huipputuotteiden kehittäminen ja vienti ulkomaille. Aikaisemmassa viestiketjussa nousi hirveä haloo siitä, että vienti tapahtuu tuella ja tuetusta raaka-aineesta.So not sanoisi Matti Nykänenkin. Tuettu raaka-aine merkitsee halvempaa hintaa jalostavalle yritykselle ja vientiorganisaatiolle suurempaa voittoa. Vientiä tuetaan verovaroista ja se tuo lisää pelivaraa hinnoitteluun vientipuolella. EU antaa tällaiseen toimintaan vielä valtuuksia, ja niitä käyttävät täysimääräisesti hyväkseen mm. tanskalaiset sianlihan ylituotannon viejät. Meillä sen sijaan itketään maajussien hirveistä voitoista ja verovarojen kuppaamisesta.
http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/D250B3CD-D857-4C2E-BC42-E4B406B4C11B/7198/Tanskamaaraportti2.pdf
EU panostaa valtavat rahat mm. maatalous-ja elintarvikesektorin innovaatioihin. Nyt sitä rahaa pitäisi hakea ja hyödyntää elintarvikkeiden tuotekehitystyöhön:
"Puiteohjelma
Seitsemännessä puiteohjelmassa (2007–2013) on käytössä 50,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 40 prosentin lisäystä kuudennen puiteohjelman määrärahoihin. Tavoitteena on luoda eurooppalainen tutkimusalue, jossa entinen löyhä yhteistyö korvataan kokonaisvaltaisilla rajat ylittävillä ja monitieteisillä tutkimusohjelmilla ja kriittinen massa saavutetaan tehokkaammin.
Seitsemännessä tutkimusohjelmassa on neljä toimintalinjaa:
* Yhteistyö-ohjelma sisältää tutkimusyhteistyötä terveyden, elintarvikkeiden, maatalouden, kalastuksen, bioteknologian, tieto- ja viestintätekniikoiden, nanotieteiden, nanoteknologian, materiaalien ja uusien tuotantotekniikoiden, energian, ympäristön (mm. ilmastonmuutos) , liikenteen (mm. ilmailu), yhteiskunta- ja taloustieteiden sekä humanististen tieteiden ja turvallisuuden ja avaruustutkimuksen alalla. Tähän menee varoista valtaosa, kaikkiaan noin 32,4 miljardia euroa.
* Ideat-ohjelmalla mm. perustetaan Euroopan tutkimusneuvosto tukemaan pioneeritutkimusta (7,5 miljardia euroa).
* Ihmiset-ohjelmassa keskitytään inhimillisiin voimavaroihin ja sille on osoitettu 4,75 miljardia euroa käytettäväksi esimerkiksi nuorten tutkijoiden apurahoihin, elinikäisen oppimisen ja urakehityksen tukemiseen, liike- ja yliopistomaailman kumppanuuksien kehittämiseen, apurahoja tutkijavaihtoon EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä palkintoihin.
* Valmiudet-ohjelmassa keskitytään tutkimusinfrastruktuureihin, pienten ja keskisuurten yritysten tutkimuskapasiteetin kehittämiseen, tieto- ja tiedeklustereiden kehittämiseen Euroopan alueilla sekä tieteen aseman yleiseen edistämiseen (4,1 miljardia euroa)."
Suomessa on vahva elintarvikeosaaminen ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia :
http://www.raisio.net/benecol/
http://www.mm.helsinki.fi/MMKEM/Funktionaaliset/index.htm
Sitra on aloittanut nelivuotisen elintarvike- ja ravitsemusohjelman (ERA), joka keskittyy PK-elintarvikeyritysten vientiponnisteluiden tukemiseen.
http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/era/era.htm
Sitran ohjelma on siitä hyvä, että se saattaa poikia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle ja PK-yrityksille ylipäätään.
Miksi emme käyttäisi näitä mahdollisuuksia hyväksemme ? Turha on vedota siihen, että Nokia jne. vie niin ja niin paljon. Pienestä alkaneet markkinat voivat kasvaa tulevaisuudessa. Näillä markkinoilla ei tietenkään saavuteta mitään Nokiasampoa, mutta kaikki Suomeen tulevat rahat ja työpaikat ovat meille hyödyksi.
http://europa.eu/pol/agr/overview_fi.htm
Pointtini on elintarviketuotannon huipputuotteiden kehittäminen ja vienti ulkomaille. Aikaisemmassa viestiketjussa nousi hirveä haloo siitä, että vienti tapahtuu tuella ja tuetusta raaka-aineesta.So not sanoisi Matti Nykänenkin. Tuettu raaka-aine merkitsee halvempaa hintaa jalostavalle yritykselle ja vientiorganisaatiolle suurempaa voittoa. Vientiä tuetaan verovaroista ja se tuo lisää pelivaraa hinnoitteluun vientipuolella. EU antaa tällaiseen toimintaan vielä valtuuksia, ja niitä käyttävät täysimääräisesti hyväkseen mm. tanskalaiset sianlihan ylituotannon viejät. Meillä sen sijaan itketään maajussien hirveistä voitoista ja verovarojen kuppaamisesta.
http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/D250B3CD-D857-4C2E-BC42-E4B406B4C11B/7198/Tanskamaaraportti2.pdf
EU panostaa valtavat rahat mm. maatalous-ja elintarvikesektorin innovaatioihin. Nyt sitä rahaa pitäisi hakea ja hyödyntää elintarvikkeiden tuotekehitystyöhön:
"Puiteohjelma
Seitsemännessä puiteohjelmassa (2007–2013) on käytössä 50,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 40 prosentin lisäystä kuudennen puiteohjelman määrärahoihin. Tavoitteena on luoda eurooppalainen tutkimusalue, jossa entinen löyhä yhteistyö korvataan kokonaisvaltaisilla rajat ylittävillä ja monitieteisillä tutkimusohjelmilla ja kriittinen massa saavutetaan tehokkaammin.
Seitsemännessä tutkimusohjelmassa on neljä toimintalinjaa:
* Yhteistyö-ohjelma sisältää tutkimusyhteistyötä terveyden, elintarvikkeiden, maatalouden, kalastuksen, bioteknologian, tieto- ja viestintätekniikoiden, nanotieteiden, nanoteknologian, materiaalien ja uusien tuotantotekniikoiden, energian, ympäristön (mm. ilmastonmuutos) , liikenteen (mm. ilmailu), yhteiskunta- ja taloustieteiden sekä humanististen tieteiden ja turvallisuuden ja avaruustutkimuksen alalla. Tähän menee varoista valtaosa, kaikkiaan noin 32,4 miljardia euroa.
* Ideat-ohjelmalla mm. perustetaan Euroopan tutkimusneuvosto tukemaan pioneeritutkimusta (7,5 miljardia euroa).
* Ihmiset-ohjelmassa keskitytään inhimillisiin voimavaroihin ja sille on osoitettu 4,75 miljardia euroa käytettäväksi esimerkiksi nuorten tutkijoiden apurahoihin, elinikäisen oppimisen ja urakehityksen tukemiseen, liike- ja yliopistomaailman kumppanuuksien kehittämiseen, apurahoja tutkijavaihtoon EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä palkintoihin.
* Valmiudet-ohjelmassa keskitytään tutkimusinfrastruktuureihin, pienten ja keskisuurten yritysten tutkimuskapasiteetin kehittämiseen, tieto- ja tiedeklustereiden kehittämiseen Euroopan alueilla sekä tieteen aseman yleiseen edistämiseen (4,1 miljardia euroa)."
Suomessa on vahva elintarvikeosaaminen ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia :
http://www.raisio.net/benecol/
http://www.mm.helsinki.fi/MMKEM/Funktionaaliset/index.htm
Sitra on aloittanut nelivuotisen elintarvike- ja ravitsemusohjelman (ERA), joka keskittyy PK-elintarvikeyritysten vientiponnisteluiden tukemiseen.
http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/era/era.htm
Sitran ohjelma on siitä hyvä, että se saattaa poikia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle ja PK-yrityksille ylipäätään.
Miksi emme käyttäisi näitä mahdollisuuksia hyväksemme ? Turha on vedota siihen, että Nokia jne. vie niin ja niin paljon. Pienestä alkaneet markkinat voivat kasvaa tulevaisuudessa. Näillä markkinoilla ei tietenkään saavuteta mitään Nokiasampoa, mutta kaikki Suomeen tulevat rahat ja työpaikat ovat meille hyödyksi.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Totta kai meidän kannattaa käyttää hyväksemme tätä mahdollisuutta. Terveellinen elämäntyyli on nousussa maailmalla. Ihmisillä on varaa kuluttaa, kaikki aineellinen hyvä on jo hankittu. Tarkoitan asuntoja, autoja, loma-asuntoja, veneitä ,harrastuksia jne. Nyt menestyneimmillä ihmisillä on herännyt halu elää entistä pitempään ja terveellisemmin, juhliminen ei enää ole se kaikkein suurin must. Toisaalta juhliminenkin onnistuu pitempään hyväkuntoisena.
Tärkein juttu terveellisessä ravinnossa on kuitenkin edelleen sen rahallinen merkitys. Terveysruoan markkinoinnilla voi ansaita, siihen voi sijoittaa pääomiaan tuottavasti. Seuraava lainaus on Sitran sivuilta ERA-ohjelman esittelystä:
"Sijoitusvinkki: Terve elämä ja kestävä kehitys vahvassa nousussa
Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelman Innovative Investing in Food Chain -seminaari 20.11. 2007
Sitran ja ENFFIn (European Network for Financing Food Innovation) marraskuun lopussa järjestämässä Innovative Investing in Food Chain -seminaarissa kansainvälisten sijoitusyhtiöiden edustajat ja alan osaajat keskustelivat elintarvikealasta sijoituskohteena. Yhtä mieltä oltiin siitä, että Euroopan on aktivoiduttava investoinneissaan elintarvikealaan. Vahvasta terveystrendistä oltiin niin ikään samaa mieltä. Aktiivisinta keskustelua herätti, millainen yhtälö saadaan aikaan luonnollisuudesta, funktionaalisuudesta ja tehokkuudesta.
Luonnollisuus, rehtiys ja paluu pienempiin yksiköihin
Seminaarin aloituspuheen pitänyt, aamupäivän paneelin moderaattori Unilever Ventures´n johtaja Michael Lee herätti yleisön puheenvuorollaan ”The Zeitgeist of Food”. Hän kuvasi koko maailman elintarvikealaa historiallisesta, maantieteellisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. – Suurimmalla osalla maailman väestöstä on vielä puutetta monipuolisesta ruuasta. Noin kahdelle kolmasosalle ihmisistä on haaste saada riittävästi energiaa tai suojaravinteita. Samanaikaisesti lihavuus alkaa globaalisti olla aliravitsemusta suurempi ongelma. Reilusti yli miljardi ihmisistä elää länsimaisessa hyvinvoinnissa. Yhä suuremmalla osalla heistä on rasitteenaan huonot elämäntavat ja liian energiatiheän ruuan mukanaan tuomat vaivat: lihavuus, korkea verenpaine ja kolesteroli.
Lee puhui uudesta merkittävästä ihmisryhmästä, jotka elävät yltäkylläisyydessä, ovat valistuneita ja kantavat huonoa omaatuntoa. Tämä kasvava, vaativa joukko on saanut tarpeekseen pakatusta teollisesta ruuasta ja haluaa eettisesti hyväksyttävää ruokaa, jossa sekä luonto, tasa-arvo että kestävä kehitys on huomioitu eikä eläinten hyvinvointiakaan ole unohdettu.
– Näille ihmisille ei riitä, että ruoka on hyvää itselle, sen on oltava ja tehtävä hyvää kaikille, Michael Lee sanoi. Hän uskoo, että tämän kestävää kehitystä vaativan ihmisryhmän myötä elintarvikeketjussa mm. maatalouden ja kaupan rakenne muuttuu yksinkertaisemmaksi ja lähi- ja luomuruokaa suosivaksi. Luonnollisuutta ja lähiruokaa suosivalla näkemyksellä on vielä haasteensa Euroopassa. EU:n maatalouspolitiikka ja nykyinen tehokkuusajattelu eivät sitä tue. Haasteena on myös se tosiasia, että Espanjan auringossa tuotettu ja pohjoiseen kuljetettu tomaatti on selvästi edullisempaa kuin kotimaassa lämmitetyssä kasvihuoneessa kasvatettu tomaatti.
Healthy Living Index 142,2%!
Terveys-trendi on vahvassa vedossa. – Terveelliseen ruokaan ja elämäntapaan sekä itsensä hoitamiseen liittyvät markkinat kasvavat USA:ssa lähes 15% vuosivauhtia. Myös funktionaaliset tuotteet, luonnon ja luomutuotteet kasvavat muuta markkinaa nopeammin, kertoi pitkään alalla toiminut, funktionaalisen ruuan trendejä seurannut yhdysvaltalaisen Efficasin toimitusjohtaja Mark Braman.
Alan huimasta kehityksestä kertoo toimialan pörssilistattujen yhtiöiden menestystä kuvaava Healthy Living Index, joka on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut 142,2%, kun samaan nousukauteen osunut Dow Jones Index on ollut 59,6%.
Sijoittajat heränneet ja yrittäjät aktivoituneet
Elintarvikealan pääomasijoitukset menevät valtaosin kasvavaan Itä-Eurooppaan. USA on perinteisesti suuntautunut alan kehittämiseen omalla mantereellaan. Nyt sekä Euroopan elintarviketeollisuus että alan sijoittajat ovat alkaneet satsata siihen, että ala kehittyy koko Euroopassa. Seminaarissa esiteltiin vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja kokemuksia mm. EU:n elintarvikealan innovaatiorahoitusta kehittävästä Enffistä ja mm. Sitran Preseed-toiminnoista. Sitran ERA-ohjelmassa on myös varattu 10–15 miljoonaa euroa alan sijoituksiin.
Elintarvikealan pystyttävä houkuttelemaan kansainvälistä pääomaa
– Seminaari järjestettiin, koska haluamme kantaa kortemme kekoon EU-alueen ruokabisneksen kehittämisessä, Sitran ERA-ohjelman ohjelmajohtaja Anu Harkki kertoi. – Tavoitteenamme on herätellä Suomessakin keskustelua sijoitustoiminnan tärkeästä roolista uuden liiketoiminnan aikaansaamisessa. Myös suomalaisten elintarvikealan pk-toimijoiden tulisi kehittyä kansainvälistäkin sijoittajaverkostoa kiinnostaviksi kohteiksi, Harkki totesi.
– Hyvinvoinnin vetovoiman lisäksi puhtaus ja koko ketjun läpinäkyvyys ovat suomalaisia valtteja – tosin kohta uhkaamme olla peränpitäjiä, jos kehityspanokset ja kaupallistamisosaaminen alalla eivät kasva. On hämmästyttävää, miten huonosti globaalisti kasvava luomutrendi näkyy Suomessa verrattuna mm. Yhdysvaltoihin. Syynä USAn kasvulukuihin voi olla se, että kaupan rooli uusien alojen kehittämisessä on ollut siellä merkittävä, Harkki pohtii.
Sitra osallistuu nyt elintarvikealan globaalin sijoittajaverkoston ydintoimijoiden keskusteluun, jolla aktivoidaan myös Suomen elintarvikealan kansainvälistä sijoitustoimintaa."
Nyt seuraa se kohokohta: Sitran ERA-ohjelman ohjelmajohtaja Anu Harkki toteaa, että syynä USA:n huimiin kasvulukuihin voi olla se, että KAUPAN ROOLI UUSIEN ALOJEN KEHITTÄMISESSÄ ON OLLUT SIELLÄ MERKITTÄVÄ. Samaa ole peräänkuuluttanut Suomen kaupalta ostosparatiisien ja ylitiheän ruokakauppaverkoston rakentamisen sijasta.
On haettu helppoja pikavoittoja veronmaksajien tukeman halvan raaka-aineen avulla. Kyllähän se on näkynytkin kaupan tulostasoissa. Tilastojen mukaan suomalaisen kaupan tulos on eurooppalaisen keskitason yläpuolella. Palkat ja kansantalouden tuotot ovat Euroopassa kuitenkin selvästi suomalaista tasoa korkeammat.
Avauksen linkissä kerrotaan myös elintarvikkeiden viennistä Venäjälle. Se on Suomelle todella tärkeä suunta ja suuri markkina-alue. Tanskalaiset kinkut olivat pitkään vientikiellossa Venäjälle. Aggressiivinen kauppapolitiikka ei purrut venäläisiin. Venäjällä on monenlaisia kuluttajaryhmiä rutiköyhistä aina sikarikkaisiin. Viisaalla markkinoinnilla voidaan tavoittaa monenlaisia kohderyhmiä.
Mutta jos me ajattelemme niin, että suomalaisen veronmaksajan tukemalla ruualla ruokitaan venäläisiä tinkien samalla omasta rakennuskannasta, niin parasta unohtaa koko juttu.Suomalaisen ja tanskalaisen eroa voi kuvata losuvasti seuraavanlaisella vertauksella. Tanskassa lähinnä sianlihan tuottajat kehaisevat, että he pystyvät ruokkimaan 15 miljoonaa ihmistä, ja toden totta he myyvät ylimääräisen ruokansa ulkomaille. Asukkaita Tanskassa on 5 miljoonaa. Suomessa tuollainen ajattelutapa ei tulisi kuuloonkaan. Me supistaisimme tuotantoa ja maajussit haukuttaisiin julkisesti Suomen syöksemisestä perikatoon. Tästäkin näkee, että viikinkien jälkeläiset ovat päällikkökansaa ja me suomalaiset sielultamme orja- ja alamaiskansaa.
Me kyräilemme toisiamme, että tuo sai isännältämme vähän suuremman vesi- ja näkkileipäannoksen kuin minä.
Eikö meidän olisi jo vihdoin aika tulla pois impivaaralaisista koloistamme nykymaailmaan ?
Pitkästäaikaa pari kunnon kirjoitusta yleensä
omista ajatuksista. Hienoa, että on muutakin elämää
palstalla kuin iva ja haukku!!!!
Pistän vastinetta huomenissa tulemaan!...;:)))
Aloitus olisi vielä parempi ilman muutamia provoja ja asiattomuuksia, jotka houkuttelevat trollit ulos koloistaan. Samoin oman vastineesi asiallinen osa täydentää aloitusta hyvin. Olisitpa malttanut vielä hieman.. mutta pysytään tässä ketjussa tiukasti asiassa, ok?
Ajatuksesi tuli nyt huomattavan paljon kirkaampana esille kuin aiemmassa ketjussa. Osan edellisestä kohusta aiheutti otsikon lisäksi epäilemättä väärinkäsitykset puolin ja toisin. Jatkossa niiden välttämiseksi kannattanee käyttää selkeämpiä termejä, esimerkiksi termillä "ylituotanto" on oma painolastinsa, samoin siihen liittyvällä dumppauksella. Brändättyjen tuotteiden kohdalla on kysymys aivan muusta, eikä pidä antaa mahdollisuutta niiden tarkoitukselliseen tai tahattomaan sotkemiseen.
Funktionaalisista tuotteista..
Olet varmaan tutustunut näihinkin, mutta täällä on muillekin lisää fuktionaalisten elintarvikkeiden sielunelämästä. Alue on lupaava, jos kohta ei aivan niin ongelmaton kuin annoit ymmärtää:
http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/ELITE/fi/system/uutinen.html?id=355&nav=Uutisia&arkisto=true
Tekes on myöntänyt 37 miljonaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, erinomainen satsaus mielestäni. Samasta linkistä löytyy yksityiskohtaiset listat niin yritys kuin tutkimusprojekteista.
Täällä lisää historiaa ja pari sanaa ongelmista ennenkaikkea markkinoinnin suhteen (v. 2004):
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2004/4_2004/funktionaaliset_elintarvikkeet_odottavat_lainsaadantoa/
Ja vielä Aamulehden kattava reportaasi vuoden takaa, siinä myös suuntaan ja toiseen - kun jaksaa lukea läpi itse asian, se tuo hyvin esille ongelmat jotka funtionaalisiin elintarvikkeisiin liittyy:
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/4485629.shtml
Yksi pointti lisää asian puolesta on suomalainen koulutettu työvoima. Jatkoa ajatellen meillä on entistä koulutetumpaa työvoimaa, kaikilta mahdollislta aloilta. Nuorille osaajille on huomattavasti mielekkäämpää työskennellä innovaatioiden kuin kananmunien parissa. Molempia tarvitaan, mutta kehitys kulkee vääjäämättä eteenpäin ja painopiste muuttuu. Eli ilman muuta nämä mahdollisuudet on käytettävä. Kaikista ei tule menestyjiä, mutta toivotaan parasta!
Mutta: Keskusliikkeiden roolista
Puhut paljon suomalaisen kaupan osuudesta ja vääristä investoinneista. Siinä ajatuksesi menee sivuraiteille: en nopeasti löytänyt sopivaa maatalousaiheista linkkiä, mutta ensinnäkin kaupan ja teollisuuden roolijako meillä ja USAssa poikkeaa toisistaan. Meillä teollisuus hoitaa valtaosan fyysisten tuotteiden brändäyksestä: Raision ja Valion Benecolit (kiitettävää yhteistyötä!), Nokian kännykät, ja oma suosikkini Herkkumaan kurkut. Jenkeissä on enemmän vähittäismyyntiketjujen brändejä ja esimerkiksi juuri operaattoreiden kännyköitä. Ymmärrettää, kun vertaa markkinoiden kokoa. USA:ssa ajatuksesi voisi olla realistisempi: vaikka seuraava esimerkki ei kuulu maataloustuotteisiin, kuvaa se hyvin miten eri tavoin Suomessa ja USAssa toimitaan:
http://www.kauppalehti.fi/4/i/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=8948
Toisekseen - ja tärkeämmin - kummankin maan (mantereen) keskusliikeet ovat fokusoituneet kotimarkkinoille ja omamme nimenomaan muiden brändäämien tuotteiden myyntiin kotimaassa. Toki molemmissa on molempia ja niiden ääripäitäkin, Suomessa jokaisella on jo private label (Euroshopper, Rainbow, Pirkka jne), mutta kyse on eri asiasta.
Benecolin vientiponnistelut USAan eivät tätä taustaa vasten ole Keskon, Tradekan tai S-ryhmän intressissä. Ei ole mielekästä ajatella, että keskusliikkeillä olisi innostusta laajentaakaan jenkkimarkkinan valloitukseen suomalaisia innovaatiota brändäämällä, sillä heidän ydinbusineksensa on aivan toisaalla. Laajentuminen ja se muoto näkyy Tallinnassa, johon on kopioitu jo ainakin Prisma ja K-rauta. Kai tradekakin siellä on? Monistaminen on nopein tie onneen, ja EU-sisämarkkinat paljon helpompi kuin USA.
..Ja vielä sudenkuopista keskustelussa
Ajatuksesi uusien innovaatioiden kehittämisestä ja brändäämisestä funktionaalisiksi tuotteiksi on erittäin hyvä, toivottavasti kirjoitat ja puhut sen puolesta - nimenomaan sellaisin sanakääntein, ettei sitä voi sekottaa kinkkujen ja kananmunien ylituotantoon ja perinteisiin vientitukiin. Tutkimus ja kehitys on eri asia, mutta itse vienti ei voi pitkän päälle perustua tuelle. Se ei ole "so not", se on kansantaloudellisesti kestämätöntä. Se on myös kestävän kehityksen vastaista, ja kuten sanoit, unioni tulee kieltämään sen, samoin WTO taistelee kaupan vääristymiä vastaan.
Edellisen viestiketjun lopussa joku kysyi "kumpi nyt on hi-teckkiä, kananmunat vai Benecol?" Epäilemättä p***uiluksi tarkoitetussa viestissä tuli iso sudenkuoppa esiin kristallin kirkaana.
Näiden syiden vuoksi Benecolilla ei pidä perustella kananmunien ylituotantoa, siinä menee lapsi pesuveden mukana. Lapsen ollessa vielä kovin pieni ja virran voimakas, huolellisuutta kaivataan erityisen paljon.
Hyvä aloitus, ja suurelta osin kannatettava sanoma - pienin täsmennyksin :)
Vientituet suomeen nähdään edelleenkin yleisesti pahempana asiana kuin esimerkiksi vientituet tanskaan. Ihmiset eivät välttämättä ole huomanneet, että nykyään vientituet maksaa komissio, eikä suomalainen veronmaksaja suoraan. Ylituotanto on koko unionille tietysti huono asia, mutta todellisuudessa ylituotanto on suomelle hyvä asia, koska tällöin saamme unionista enemmän rahaa takaisin.
Jos suomen maatalousvienti ja tukien haku siihen lopetetaan, niin kyllä tanska ja monet muut maat käyttää nekin rahat ilomielin. Eikös osoite kritiikille vientituista ole pikkuisen väärä, kun puhutaan suomen marginaalieristä?
-ei tämmösille akkre-tyyppisille,yhden totuuden kerrallaan tajuaville mee kovin järkiperäinen asioiden tarkastelu perille.Ne on aina oikeassa,ja siitä ne ottavat elinvoimansa.
Yritetään pitää ketju aiheessa, muut asiat on käsitelty jo niin moneen kertaan - kommentoin nyt vielä vakionimimerkille lyhyesti:
Tukien suhteen veronmaksajalle ei ole merkitystä maksaako tuen komissio vai valtio, sillä verot maksaa kuluttaja ja tuen saaja on maatalous. Ja tiedän vastalauseenne..
Järjestelmät eivät periaattensa suhteen poikkea toisistaan, toinen pyörii kotimaassa, toinen kotimarkkinalla EU:ssa. Nyt vain on kaksinkertainen byrokratia viemässä osansa.
Itse kysymykseesi - niin kauan kuin EU järjestelmässä on vientituet ja meillä ylituotantoa, on tukia haettava – mutta pointtina on, että niiden varaan ei päitäisi rakentaa liiketoimintaa sillä se ei ole kestävällä pohjalla. Päinvastoin, ylituotantoa tulee ajaa mahdollisimman hallitusti alaspäin, muutoin leikkaus tekee kipeämpää. Ja se koskee luonnollisesti koko EU:ta.
EU- ja kansantalouden kannalta kinkkua ei tule viedä tuella mistään maasta jos se syö enemmän kuin tuo. Ja jos tuella on vietävä, niin mieluummin EU:n sisällä. Se tarkoittaa myös, että tanskan 85 % ylituotanto on pois jostain muusta maasta tai maista. EU:ssa asiaa katsotaan kokonaisuutena, ja silloin kärjistäen yhden ylituotanto vaatii jatkossa toisen alituotantoa vientitukien supistuessa.
Krittiikki on siinäkin mielessä aiheellista, että kananmunien suhteen ylituotantoa on ollut vuosikymmeniä eikä se ole marginaalista.
Akkrella on hyvä pointti innovaatioiden suhteen –älkää sekoittako näitä keskenään. Hyvä asia kuristetaan pian menneisyyden painolastiin.
Ja lisäksi, perinteiset ylituotantoalat eivät auta jos esimerkiksi Benecol lähtee todella vetämään.
Eikä Suomi muutoinkaan kykenisi tuottamaan raaka-aineita satamiljoonaisille markkinoille. Tuontia ja yhteistyötä tarvitaan kipeästi jos osakin EU-kansalaisista ja jenkeistä vaihtaa levitteen Benecoliksi.
Tämä on helppo ymmärtää, vaikkei asioista kovin hyvin perillä olisikaan:
Taloyhtiössä on kiinteä vesimaksu ja kaikki maksavat siis kulutuksen yhteisesti. Yksi asukkaista harrastaa kuumassa suihkussa seisoskelua ja käyttää vettä kymmenkertaisesti muihin verrattuna. Suihkussa kävijälle järjestely on edullinen, sillä hän saa vetensä suhteellisesti paljon halvemmalla kuin muut.
Nyt sitten laajempaan järjestelmään:
Tanska vie lihaa ja saa tästä tukea unionilta. Järjestely on heille erinomainen ja koko kansantalous hyötyy siitä.
Meillehän ei tietystikään kumpikaan järjestelmä sovi, sillä mehän luonnollisesti kysymme naapureilta kauanko he suihkussa ovat ja miten lämmintä vettä käyttävät ja sitten teemme aivan samoin. Tasapuolisuus on hyve ja omia etuja ei missään tapauksessa saa kukaan ajaa.
Aika hassua että kristillisiä hyveitä eniten korostavat maat kaikkein halukkaimmin noita omia etujaan hoitelevat.
Kirjoitin sinulle tuonne vastinetta aiempaan haasteeseesi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000031863998
Lue ajatuksella - vaikka teksti vähän haparoi, kai ideasta selvän saa, ja kysy jos et saa. Copy-pastaa postauksesi sinne, jos tosiaan et ymmärtänyt kantaani.
Kirj. Akkre:
Harvinaisen asiallista keskustelua, jota saisi esiintyä taajempaankin.
Vastaan tuohon USA-vientiin sen verran, että itse pidän siellä olevia markkinoita äärettöminä, mutta liian vaikeina suomalaisille. En tarkoita niinkään mitään taidon puutetta, vaan suuria etäisyyksiä ,vaadittavia valtavia pääomasijoituksia ja äärimmäisen kovaa jopa epätervettä kilpailua.
Suomalaisten mahdollisuudet ovat lähimarkkinoilla, kuten Venäjällä, Baltian maissa ja jopa Ruotsissakin on mahdollisuuksia. Tästä olen jyrkästi samaa mieltä.
Tuosta keskusliikkeen ja kaupan roolista olisin hieman erimielinen. Perinteisestihän se on ollut kotimaan myyntiin perustuva. Kaupalle on ollut tarjolla edullisesta raaka-aineesta jalostettu halpa tuote myytäväksi. Keskittymisen vuoksi kilpailu on ollut vähäistä. Maatalousministeri S-L Anttila toteaa, että kaupan osuus ruokalaskusta on kasvanut selvästi EU-aikana. Kauppa on siis mitannut ulos EU:n maataloustukien hyödyn. Missä määrässä, en osaa laskea, mutta suuntaus on selvä.
En tarkoita sitä, että keskusosuusliikkeet muodostaisivat terveysvaikutteisten tuotteiden brändeja. Niiden tehtävänä olisi tuo mainitsemasi muiden brändäämien tuotteiden myynti lähimarkkinoilla. Kesko, S-ryhmä ja Tradeka saisivat Valion ja Raision terveysvaikutteisista tuotteista merkittävän myyntivaltin muiden päivittäistavaroiden myynnin ohella. Toimintamalli voisi muistuttaa osin jopa Lidl:n tapaa myydä myös paikallisia tuotteita. Näinhän on toimittukin, mutta ilmeisesti vasta 2005 vuodesta alkaen.
http://www.kesko.fi/index.asp?id=D6F16FEAE75B43A7BD49899BDB6C094C&data=1,URL,http://www.kesko.fi/pages/4E/4ECC9FEC0CAE41EDA037B3CE3FD51E2B.asp
Terveyttä edistäviä tuotteita on Suomessa jo satakunta. EU:n elintarvikevirasto yhtenäistää maailmalla olevien teveystuotteiden terveysväittämät. Kyyninen epäily: Ko. virasto sijaitsee Italiassa, ja viraston virkamiehille tulee olemaan kultakaivos neuvotella terveysvaikutteisia elintarvikkeita valmistavien yritysten kanssa. Kuitenkin suomalaisia terveysvaikutteisia tuotteita:
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/fabf9f16f4685faf4225688700639112/32333e5d3673ea4e42256b9d00410349/$FILE/Funktionaaliset.htm
Vientituesta vielä: nyt sitä kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Kun se aikanaan poistuu, niin silloin on hyvä olla olemassa tuen avulla avatut markkinat. Ruokatottumukset muuttuvat hitaasti molempiin suuntiin. Jos viedyt elintarvikkeet ovat muuttuneet kulutustottumuksiksi, niin niillä on kysyntää jatkossakin.
Vastaukseni pysyi täydellisesti ketjun aiheessa ja selitti sen miksi tanskalaisten kannattaa harjoittaa vientiä.
USAn markkina on tosiaan haastava resursseihimme nähden, osaaminenkaan ei ole ollut toistaiseksi parasta mahdollista. Uskon siellä kuitenkin olevan mahdollisuuksia, ainakin jollekin kapeahkolle sektorille suunnatulle erikoistuotteelle.
EU:ta kannattaisi hyödyntää laajemminkin osaamisen, raaka-aineiden, ja tuotteitamme tukevien tuotteiden osalta - eli meidän niche voisi olla vaikuttava aine ja joku elintarvikejätti tekisi tuotteen ja brandäyksen. Siihen olemme liian pieniä, USAssa tai EU:ssakin. Optimistisesti: ainakin vielä.
Kuten sanoit, keskusliikkeiden keskittymisen vuoksi kilpailu on ainakin paikallisesti rajallista joskin paranemaan päin. Toki katteet näkyvät rakentamisessa, mutta se tuntuu vetävän ihmisiä. En epäile lainkaan, etteikö tilanne olisi kieroutunut, mutta pienelle markkinalle ei mahdu monia tekijöitä. Kesko, Tradeka ja Osuuskauppa ovat perinteisiä ja niillä on erittäin vahva asema. Kilpailijoiden tulo on vähintäänkin haastavaa, Lildlillekään se ei ole ollut helppoa.
"En tarkoita sitä, että keskusosuusliikkeet muodostaisivat terveysvaikutteisten tuotteiden brändeja. Niiden tehtävänä olisi tuo mainitsemasi muiden brändäämien tuotteiden myynti lähimarkkinoilla."
Tässä en näe ongelmaa, keskusliikkeet ovat jo baltiassa ja on heidän etunsa saada vahvoja brändejä. Ongelma on se, että tuotekehittely, tuotteistaminen, mainostaminen ja tietty EU:n byrokratia on valtavan kallista. Teollisuudella on rajalliset rahkeet. Ja kustannussuhteiden muuttaminen taitaa olla ensisijaisesti kiinni neuvotteluasemasta, kauppa ei tietty ota kannettavakseen mitä ei tarvitse ottaa.
Ylen linkkisi on hyvä - ja kuvaava uuden haasteen suhteen: siellä on tuotteita, jotka eivät ole käytännössä lainkaan kotimaista alkuperää. Ja yrityksiä, jotka eivät ole kotimaisessa omistuksessa. Mutta alue on mielenkiintoinen - suomalaisten kannattaa toimia ja pian. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty, ja varmasti paljon tehdäänkin jo.
Elintarvikeviraston suhteen epäilysi ei ole kyyninen, kyllä se lähentelee realismia..
Vielä vientituesta - koska se on olemassa oleva järjestelmä, sen hyödyntämättä jättäminen ei ole mielekästä. Ongelma onkin koko vientituessa ja sille rakennetussa toiminnassa. Lisäksi olen skeptinen sen suhteen, saadaanko nykyisten artikkelien myynnillä jatkossa funktionaalisia kaupaksi. Markkina on täysin eri, vaikkakin kuluttajamyynti on saman katon alla. Entä väliportaat?
Ja totta, asiallinen keskustelu on tervetullutta. Hankalaa se tässä kaaoksessa on - ja tänään on vielä perjantai.. eiköhän ketjut taas kohta korruptoidu.
Häkämiehen mukaan Suomen pahin turvallisuusuhka on Venäjä, Venäjä , Venäjä. Atrian mielestä asia on toisin päin. Sille Venäjä on suuri haaste ja samalla mahdollisuus. Linkissä on tietoa Atrian panostuksista Venäjälle vuoden 2007 aikana:
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article33374.ece
Viime keskiviikkona pidettiin Atrian kuudes tulevaisuusseminaari , jonka aiheena oli: Voiko Venäjällä onnistua?
Atrian toimitusjohtajan Matti Tikkakosken mukaan uuden strategian ydin on kasvuhakuisuus niin liikevaihdossa kuin tuloksessakin. Hänen mukaansa Pietarin ja Moskovan alueet muodostavat yli neljä kertaa Suomen kokoisen markkina-alueen. Hän uskoo , että kulutustottumukset tulevat kohdistumaan korkeamman jalostusasteen lihatuotteisiin. Atria investoi logistiikkaan ja luo yhteistyökontaktit Venäjän suurimpiin vähittäiskauppaketjuihin.
Atria perustaa stragegiansa kulutustutkimuksiin, joiden tulokset näyttävät meidän katsantokannasta melko vanhanaikaisilta. Moderni länsimainen elitarvikekysyntä kasvaa voimakkaimminin maitotuotteiden, juuresten ja vihannesten suuntaan. Lihajalosteiden kysyntä kasvaa hitaammin. Länsimaissa suuntaudutaan kevyempää ruokavaliota kohti . Atria on vakuuttunut, että tällä konseptilla tehdään tulosta. Ja mikä estää tulevaisuudessa muuttaa tarjontaa kulutustutkimusten mukaan kohti länsimaisempaa kulutusta,jos siihen ilmenee aihetta. Valmiudet ovat olemassa.
Sitran Venäjä-ohjelman asiantuntija Stefan Widomskin mielestä riskit Venäjällä epäonnistumiseen ovat selvästi pienentyneet.
Edellä olevat Tulevaisuusseminaarin tiedot ovat Pirjo Joensuun artikkelista:"Venäjä haaste ja mahdollisuus Atrialle ja suomalaisille yrityksille",MT 11.1.2008.
Raisio suuntautuu Intiaan hi-tech tuotteillaan.
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutisetetusivulle/DCE5D71041231CB6C22573CC00342CB3?opendocument
Mielestäni tämänkaltaisesta toiminnasta pitäisi yritysten viestiä paljon enemmän suomalaiselle kuluttajalle. Se toisi positiivista imagoa maataloustuotannolle, elintarvikejalostukselle, kauapalle, tutkimukselle ja koko ketjulle ylipäätään. Mielestäni myös maatalouden ja viennin tukemiseen käytetyt veroeurot saisivat paremman ymmärtämyksen tätä kautta.
Vielä lopuksi tiesittekö, että olemme rukiin tuotannossa aliomavarainen ja miten hyviä tuotteita rukiista tehdään ?
http://fazer.episerverhotell.net/upload/FazerBakeries/Ruisihme/faq/sivu6.html
Tiesittekö miten hyvä tuote on meidän kotoinen , aliarvostettu kaura ?
http://www.avenly.fi/Finnish/tiedotteet2.html
Sinun mielestä suomi on paha, kun hakee vientitukia, mutta tanskan suhteen se sopii?
Sianlihasta suomessa tuotetaan 60 prosenttia AB-alueella, jonka 141-tuesta lähtee seuraavan 6 vuoden aikana kaksi-kolmasosaa! Puhutaan vielä nimellisarvoista eli todellisesta tuesta on tukikauden lopulla jäljellä ehkä viidennes vähennettynä kustannusten nousulla! Viljan hinta on reilusti puolitoistakertaistunut ja sama trendi jatkuu. Paljonko arvelet suomen tuottavan sianlihaa yli tarpeen viiden vuoden päästä? Kannattaa sinunkin alkaa totutella tanskan kinkkuun!
Ps. Benecoleja on ihan turha kehitellä ja kaupitella mihinkään, kun muutaman vuoden päästä täällä ei todellakaan ole siihen raaka-aineita.
Vastaan , vaikka kysymys ei kai ollut tarkoitettu minulle. Olen sitä mieltä , että kaikkia tukimuotoja pitää hyödyntää täysimääräisesti. Turha omia tukia on jakaa muiden maiden maanviljelijöille.
Kun tulevaisuudessa tulee pulaa eri raaka-aineista, niin se on tuottajan kannalta ideaali tilanne. Kun kysyntä on tarjontaa suurempi, niin tuotteesta maksettava hinta nousee.
Nythän on käynyt puun kohdalla näin. Venäjältä tuleva puu on kallista ja Suomessa on alettu maksaa puusta enemmän. Toisaalta taas on käynyt myös niin, että metsäteollisuus on alkanut siirtää tehtaita, puun kasvatusta ja työtä ulkomaille.
Maatalouden kohdalla tilanne ei saisi johtaa tähän. Se vasta tulisi suomalaiselle kuluttajalle kalliiksi.
Mielestäni Suomessa pitäisi nyt panostaa maataloustuotannon lisäämiseen hallitusti. Jos nyt ajamme toimintoja alas , niin niiden käynnistäminen on mahdotonta siinä vaiheessa kun raaka-aineista alkaa olla todella huutava pula. Ja nimenomaan kestävällä tavalla tuotetuista puhtaista raaka-aineista kuten suomalaiset tuotteet ovat. Säkylässä kannattaa taistella sokerin tuotannon puolesta, sitä ei saa päästää keskieurooppalaiseksi monopoliksi.
Tuosta Benecolista - kommentoin jo eilen pikaisesti, että meidän niche voisi olla vaikuttava aine ja joku elintarvikejätti tekisi tuotteen (siis levitteen) ja sen brandäyksen. Niihin olemme liian pieniä, USAssa tai EU:ssakin.
Ajatusta hieman tarkemmin:
Benecolissa kasvistanolia on 8 %. Se on hydrattu tuote, toisin sanoen vaatii teollisen käsittelyn - paperilla yksinkertainen, mutta todellisuudessa luultavasti hyvinkin haasteellinen. Lisäksi raaka-aineen, kasvisterolin lähteenä on männystä saatava öljy.
Nämä kaksi asiaa - teollinen käsittely (innovaatiot, patentit) ja raaka-aine (mänty) ovat itseasiassa juuri se mahdollisuus ja luonnonvara mitkä meillä on.
Toisin sanoen, innovaatio on juuri tuossa levitteen lisäaineessa, ja sen lähde on mänty. Kuitenkin sanot, että meidän pitää kasvattaa maataloustuotantoa funktionaalisia tuotteita varten; tässä mielipiteemme menevät eri teille:
Meidän pitää nimenomaan keskittyä tuohon pieneen ja kalliiseen lisäaineeseen, ja uusien vastaavien kehittelyyn. Hi-tech osaan. Ei levitteen halpaan osaan, kasvisrasvaan.
(ja muu tuotantohan tähän ei liity, oikeasti - kananmunien tai kinkun sekoittaminen aiheeseen saa vain vastustajat kiljumaan.)
Suomi on liian pieni tuottamaan pelloillaan itse kasvisrasvaa kansainvälisiä markkinoita varten. Mikäli Benecol todella lähtee vetämään, levitteen kasvisrasva on tuotava. Suomen mahdollisuus on nimenomaan lisäaineissa, sekä niiden kehittelyssä että teollisten prosessien kehittelyssä. Kasvisrasvan tuotannolle mahdollisuudet ovat rajalliset suurien määrien ja halvempien vaihtoehtojen vuoksi.
Muitakin malleja toki on. Voidaan brändätä pelkkä lisäaine b2b markkinoille. Siihen resurssi varmasti riittäisi? Tai joku muu näiden väliltä.
Sitten ongelma-, tai ainakin haastepuoleen - kanadalaiset ovat askeleen edellä:
http://www.forbesmedi.com/s/FunctionalFood.asp
Kesko on Pirkka -sarjassan hyödyntänyt sitä:
http://www.reducol.fi/?sc=1721
Eli Pirkka -mallissa suomalaisten osuudeksi on jäänyt ostaa korkean osaamisen Reducol ulkomailta ja leipoa se mukaan leipään. Siinä ei ole meidän kannaltamme mitään uutta. Tilanteen pitäisi olla päinvastoin; Suomesta pitäisi lähteä innovatiivisia lisäaineita ympäri maailmaa.
Aloitit viestisi:
"Sinun mielestä suomi on paha, kun hakee vientitukia, mutta tanskan suhteen se sopii?"
Miten tähän nyt suhtautuisi.. katsos, kun en ole sanonut noin. Tarkka lainaus aiemmasta viestistäni:
"vientituesta - koska se on olemassa oleva järjestelmä, sen hyödyntämättä jättäminen ei ole mielekästä. Ongelma onkin koko vientituessa ja sille rakennetussa toiminnassa."
Ymmärrätkö miksi tällainen keskustelu ei ole mielekästä? Olisi mielekkäämpää jos kommentoisit MINUN mielipiteitäni etkä vetäisi niitä hatusta.
Koska ajatus oli nopeasti kirjoitettu, täsmennän sitä:
Nykyistä järjestelmää tulee tottakai hyödyntää. Ongelma on koko EU vientituessa. Mutta niin kauan kun vienti kuluttaa enemmän kuin tuottaa, se on tappiota EU- ja kansantaloudelle, riippumatta mistä maasta tuotanto lähtee. Tukitase on laskettava koko ketjusta.
Ongelma Suomen viennissä on noidankehä, joka syntyy tukien kasvaessa. EU:n yksi keskeinen periaate on, että rikkaat ja perinteiset maat (siis esimerkiksi Suomi yhtenä EU-15 maasta) on nettomaksaja, ja uudet, köyhät maat nettosaajia. Jos meille maksetaan enemmän, me myös maksamme enemmän jäsenmaksua. Jäsenmaksu ei ole kiinteä - jos niin olisi, tilanne olisi toinen.
Eli: sianlihatuotannon laajentaminen kasvattaisi saatavia tukia ja nostaisi jäsenmaksuja. Toisinsanoen, veronmaksaja maksaisi enemmän ja maatalous saisi enemmän. Veromaksajan kannalta tilanne olisi entistä tukalampi. Kun vientituesta ollaan vielä luopumassa, pahimmassa tapauksessa korotettu jäsenmaksu ei laskisi, ainakaan samassa suhteessa tuen kanssa. Spekulaatiota, tottakai. Mutta riski, ehdottomasti.
"Kannattaa sinunkin alkaa totutella tanskan kinkkuun!"
Valitettavasti emme välty ulkolaisen syömiseltä.
Ajattele asiaa näin: jos olisimme ulkona EUsta, millä alueella meillä olisi viljelyn ja muun tuotannon painopiste? Ihmiset on etelässä, lämmin on etelässä. Painopiste tuskin olisi Pohjois-Suomessa.
Sama juttu EU:ssa. Tosiasia on - meidän haluistamme huolimatta - että EU:ssa ajatellaan samalla terveellä logiikalla. Paska juttu meille, mutta tätä EU ajaa. Aivan varmasti.
"Benecoleja on ihan turha kehitellä ja kaupitella mihinkään, kun muutaman vuoden päästä täällä ei todellakaan ole siihen raaka-aineita."
Ei ole. Lue Akkren alustus ja koko ketju huolella; Benecolin "juttu" on kasvistanoli, mäntyöljystä eristetty ja teollisesti käsitelty tuote. Raaka-ainetta on. Tekniikka ja tuotetieto on. Siinä voi olla mahdollisuus, jonka avulla saadaan ostettua ulkomailta jatkossakin kahvia ja banaania. Ja vähän kinkkuakin, vaikka paperiduunarit ja kännykänkasaajat eivät enää suomea puhuisikaan. Ja ennenkaikkea, jos löydetään uusia innovaatioita (vaikkapa siitä kinkusta!) niin sitten meillä jo onkin mahdollisuuksia kinkun kasvattamiseen. Muutoin ollaan heikoilla kuten kuvailit.
Mutta keskitytään tässä ketjussa fuktionaalisiin elintarvikkeisiin, kun tämä on ensimmäinen asiallinen ketju aikoihin. Ainahan vientituesta voi aloittaa uuden ketjun jos haluat kertoa siitä mielipiteesi.
Kun koet tuen ongelmaksi ja tarjoat ratkaisuksi sen, ettei sitä oteta vastaan, niin sehän vain jatkaa ongelman olemassaoloa. Mitä harvempi maa käyttäytyy Tanskan tapaan, sitä pidempään tuo ongelmasi jatkuu.
Jos haluat muutosta, sinun on vaadittava että mahdollisimman monet maat maksimoivat tukensa, jolloin tilanteeseen voi tulla muutoksia.
Huomatko miten ideologisilla ratkaisuilla voi toimia omaa mielipidettään vastaan
"Suomi on liian pieni tuottamaan pelloillaan itse kasvisrasvaa kansainvälisiä markkinoita varten. Mikäli Benecol todella lähtee vetämään, levitteen kasvisrasva on tuotava."
Aivan oikein, kannattaa tuottaa sitä kallista osaa ja viedä se. Raaka-aineen kuljettelu edestakaisin ei lyö leiville. Raaka-aineet ovat liian halpoja edestakaisiin rahteihin, mutta se 8 prosenttia ehkä kannattaa viedä.
Jatkossa, kun saadaan suomen tuotanto ajettua alas, täytyy toivoa kriisitöntä maailmaa! Maataloustuotannon aloittamiseen "tyhjästä" menee useita vuosia!
Kirjoitin:
"Vientituesta - koska se on olemassa oleva järjestelmä, sen hyödyntämättä jättäminen ei ole mielekästä."
Tukitset sen:
"Kun koet tuen ongelmaksi ja tarjoat ratkaisuksi sen, ettei sitä oteta vastaan"
Kysymys:
jos "järjestelmän hyödyntämättä jättäminen ei ole mielekästä", se tarkoittaa mielestäsi "tuen vastaanottamisesta kieltäytymistä"?
Sinulla ei tainnut olla enää asiallista kommentoitavaa?
Itse en näe maatalouden totaalista alasajoa järkevänä tai toivottavana, mutta onnea missiollesi. Jokainen saa julistaa omaa sanomaansa.
Minäkin olen parin viime vuoden aikana laittanut pois toistasataa päätä karjaa, vaikka olen vielä alle nelikymppinen! Usko vaan kotieläintuotanto tulee ainakin etelä-suomesta häviämään jopa ilman lisäleikkauksia tukiin!
Ja kun olet vielä noin nuori, tulet näkemään isoja muutoksia - mutta niin se on, maailma muuttuu eikä meiltä kysytä. Tai saatetaan kysyä, mutta muuttuu se silti. Meille jää mietittäväksi miten siihen suhtaudutaan ja millä jatkossa pärjätään, tarrataanko menneeseen vai tasoitetaanko tietä tulevalle. Mutta niinhän se on ollut maailman sivu.
Paljon on maatalous muuttunut jo omankin urani aikana. Esimerkiksi oma korjuualani on kymmenkertaistunut viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana. Kotieläintuotannostani olen jo ottanut löysät pois ja tehnyt sillä tulostakin, mutta nyt on tullut aika alkaa alasajo, koska tehostaminen ei enää riitä säilyttämään ansiotasoa. Jatkossa pärjään kuitenkin aivan samalla tavalla kuin ennenkin. Luultavasti aloitan viljan viljelyn uudelleen ja osalla maista viljelen ruokohelpiä energiaksi. Omaa peltoalaa pystyy kasvattamaan vielä reilusti, koska kotieläintiloille suuntautuva urakointini tulee loppumaan tulevina vuosina. Kotieläintuotannon loppuminen ei ole minulle kuitenkaan kovin synkkä asia, koska sitä on jo vuosia kuihdutettu täällä etelä-suomessa!
Erään kolleegani sanoin voi kuvata kotieläinten osuutta tulonmuodostuksessa täällä etelässä; Sen rahan LÖYTÄÄKIN jo mitä mullien pidosta saa!
En ole varma puhummeko nyt samasta asiasta, mutta Fezerilla on täysin kotimainen kolesterolia ja verenpainetta "alentava" leipä, Ruisihme. Täysin kotimainen ei kyllä pidä paikkaansa Puolasta tuodun rukiin vuoksi. Suomessa on rukiin kohdalla alituotanto.
http://www.fazergroup.com/templates/Fazer_ProductInfo.aspx?id=28653&epslanguage=FI
Fazer toteaa Ruisihmeen olevan maailman ensimmäinen ko. vaikutuksia sisältävä tuote lajissaan. Miksi Pirkka on valinnut kanadalaisen version samasta tuotteesta ? Sama kysymys levitteiden ja Benecolin kohdalla?
Funktinionaaliset tuotteet ovat nykypäivän ja tulevaisuuden kuumin markkina. Ajatellaanpa vaikka nykyajalle tyypillisä kaansantauteja, kuten II-tyypin diabetes (jopa jo lapsilla) ja ns. "hyvinvoinitsydänsairaudet". Leipä ja levitteet ovat jokapäiväistä ravintoa, jolloin kulutus -= myyntivolyymit ovat suuria.
Kasvistanolin seerumin kolesterolipitoisuutta vähentävä vaikutus on kiistatta osoitettu yli 40 kliinisessä tutkimuksessa.
Kasvistanoliesterin kolesterolia vähentävä vaikutus on osoitettu mm.
* terveillä aikuisilla, jolla on normaalit kolesteroliarvot
* terveillä aikuisilla, joilla on kohonnut seerumin kolesteroli
* tyypin 2 diabeetikoilla
* sydäntautia sairastavilla henkilöillä
* terveillä lapsilla
* familiaalista hyperkolesterolemiaa (FH) sairastavilla lapsilla- myös statiinilääkityksen yhteydessä . lainaus Benecolin sivuilta.
"Meidän pitää nimenomaan keskittyä tuohon pieneen ja kalliiseen lisäaineeseen, ja uusien vastaavien kehittelyyn. Hi-tech osaan. Ei levitteen halpaan osaan, kasvisrasvaan.
Tuohon lisäisin sen , että tottakai hi-tech, mutta tuon kasvisrasvan viljelyn osuus kannattaa kuitenkin pitää kotimaassa. Esim. rypsin viljelyllä on monenlaisia positiivisia vaikutuksia viljelyyn. Ehkä suurin on maan kasvukunnon ylläpitäminen, sillä rypsi on erinomainen kasvinvuorottelussa.
http://www.mmmtike.fi/fi/index/tiedotteet/2006/060901_ennakkosatoarvio2.html
Rypsistä ei voi koskaan tulla ylituotantoa , siitä pitää huolen biopolttoaineiden kysyntä. Itse aion kylvää myös tänä keväänä rypsiä huolimatta viime satokauden epäonnistumisesta. Alla on linkissä hyvä näyte suomalaisesta terveysvaikutteisten elintarvikkeiden laajasta kirjosta, jolla alkaa olla myöskin jo pitkä perinne:
http://www.mielenterveys-taimi.fi/mielekas/2001_1/27.htm
Taloudellisen ulottuvuuden lisäksi Benecol-brändi on suunnannut ponnisteluaan myös kansan terveyskasvatuksen puolelle. Sivuilta löytyy linkki KTL:n sivuille. Avainkysymys on kansan tietoisuuden lisääminen terveysasioista. Suomessakin on vielä paljon parannettavaa, mutta ulkomailla sen tarjoamat mahdollisuudet ovat valtavat.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/esittely/
Sama vaikuttava aine näyttäsi olevan. Fazer ei kerro sivuillaan kasvisterolin (1,8 %) lähdettä, löysitkö jostain tiedon sen kotimaisuudesta? Se olisi mielenkiintoinen tieto, sillä kysymyksesi Pirkasta on miljoonan taalan arvoinen. Jos Pirkkaan on valittu Reducol kustannustehokkuuden perusteella, Benecol on heikoilla; Jos emme pärjää kustannuksissa omalla maallamme, emme voi pärjätä viennissä. Toinen mahdollisuus on, että kotimaista kasvisterolia ei riitä tai "riitä" Benecolin kilpailijoille. Olisi mielenkiintoista tietää taustoista!
Amerikkalaiset - ainakin keskiluokasta ylöspäin - ovat käsittääkseni hyvin terveystietoisia lihavuudestaan huolimatta. Tai ehkä siitä johtuen? Funktionaalisille elintarvikkeille USA on oivaa maaperää, mutta kilpailu on kova ja USAlaisilla elintarvikejäteillä on valtavat resurssit suomalaisiin verrattuna. Lisäksi jokaisella on omalla maallaan kotikenttäetu. Ei ihan pikku haasteita, siinäkin mielessä mainitsemasi lähialueet on luultavasti todennäköisempi menestyjä viennissä.
Funktionaaliset elintarvikkeet on kieltämättä mielenkiintoinen alue. Olen kyllä syönyt jo pitkään Becelin Pro-Activia (7,5 % kasvisterolia - eikä tämä ole mainontaa, sellainen on palstalla kiellettyä), mutta nyt vasta "heräsin" aiheeseen. Tämän keskustelun pohjalta lupaan vaihtaa merkkiä, sillä viivakoodin mukaan tuo on pakattu Ruotsissa! :)
Olisiko Fazer hinnoitellut patenttinsa niin korkealle kotimaiselle kilpailijalle, että on kannattavampaa ostaa Suomen markkinoille pyrkivän kanadalaisen valmistajan tuote?
Suomalaisten elintarvikkeiden puhtaus ja hyvä laatu ovat käsitteinä jo tunnettuja . Ao. linkissä on tutkimustietoa siitä onko väitteelle pohjaa:
http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/0/5a109a9c3678f508c2256a47003b960b/$FILE/Raportti_kirja.pdf
Jos käyttää monia kasvisterolia sisältäviä valmisteita, on myös yliannostuksen vaara olemassa.
http://www.poliklinikka.fi/terveysuutiset/&id=9628178
Korkean jalostusasteen elintarvikkeet ovat Suomelle niin suuri mahdollisuus, että valtiovallan pitäisi enemmän tukea kaikkea tähän alaan liittyvää toimintaa. Suomen sisämarkkinat ovat niin pieni markkina, että sieltä ei ole mahdollista saada riittävää rahoituspohjaa tutkimukselle, tuotekehitykselle, tuotteistamiselle , markkinoinnnille jne. Kun myynti saadaan vauhtiin, niin kehitykseen panostetut eurot tulevat useampana takaisin. Alalla menestyvät ovat sitten myös aikanaan velvoitettava muistamaan nämä lähtökohdat. Näin ei ole käynyt metsäteollisuuden kohdalla.
Ao. linkissä on kohde, joka kamppailee rahoituksesta. Tämän "klusterin" toimintaa tulisi vauhdittaa valtion reilulla tuella , lainoituksella ja uusilla kansainvälisillä yhteyksillä:
http://www.turkusciencepark.com/TSP/www_fi.nsf/(ShowPrintable)/60B4A3CC7E36EA94C2256E2B00328CF4
Fazerista selvisi tuolta sivuilta enemmän, asia ei ollut niin yksinkertainen kuin luulin:
"Fazer Leipomot ja sen yhteistyökumppanit ovat tehneet useita vuosia tutkimus- ja kehitystyötä, jotta keksintö saatiin kuluttajille sopivaksi tuotteeksi, Fazer Ruisihmeeksi. Fazer Ruisihmeen kaksoisvaikutus perustuu professori Heikki Karppasen Multibene-nimiseen patenttiin."
Mutta:
"Amerikkalainen elintarvikejätti General Mills on ostanut lisenssin, joka oikeuttaa sen valmistamaan ja markkinoimaan MultiBene-jogurtteja, aamiaismuroja, soijajuomia sekä välipalapatukoita Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. MultiBene-keksinnön isä on farmakologian professori Heikki Karppanen Helsingin yliopistosta"
"Nyt Yhdysvalloissa syntyneen merkittävän sopimuksen jälkeen Multibene -yhtiöiden suunnitelmissa on keksinnön lisensiointi Yhdysvalloissa keittojen, hedelmämehujen, jäätelöiden, juustojen, leipomo- ja lihatuotteiden, majoneesien, ketsuppien, salaatinkastikkeiden ja muiden kastikkeiden sekä pitsojen ja muiden valmisruokien tuottajille. Keski- ja Etelä-Euroopassa lisensioinnin kohteena ovat jogurtit, juustot, rasvalevitteet, maitojuomat, ketsupit, majoneesit sekä salaatinkastikkeet ja muut kastikkeet. Japanissa ja muissa Aasian maissa lisensioinnin kohteena ovat kaikki edellä mainitut elintarviketyypit.
Professori Karppanen korostaa, että MultiBene on erinomainen osoitus siitä, miten perustutkimuksen pohjalta voi syntyä myös kaupallistettavaksi soveltuvia innovaatioita."
http://tekes.fi/ajankohtaista/uutisia/uutis_tiedot.asp?id=3751&paluu=
Se siitä USAn valloituksesta.. lisensiointi ei kyllä taloudellisesti juurikaan Suomea lämmitä. Taitaa raha mennä Karppasen yritykselle, joka ei näytä olevan mikään varsinainen työllistäjä:
http://www.multibene.com/
Tärkeää kuitenkin on, että näin hyvä tuote on meillä kehitetty ja saatu maailmalle kaupaksi, saadaan tunnettuutta ja mainetta.
Samalla tulee valitettavasti esiin ongelma, jonka jo nostitkin esille eli Suomen pienuus; MultiBene -tuotteita on valmistettu ympäri maailmaa ennen Suomea. Suomen teollisuus tai maatalous ei ole tästä suoraan hyötynyt, eikä lainkaan viennin kautta. Osaamisesta on toki aina hyötyä ja onhan tuo hyväksi terveydellemme. Taidan siirtyä jälkiuunileivästä (ainakin ajoittain) ruisihmeeseen. Ja hyvä kun toit esille tuon liika-annostuksen mahdollisuuden, etten kokeile kaikkea yht'aikaa!