Maalaisromantiikkaa

Oli helteinen kesäpäivä ja minä, pinttynyt citytyttö, istuin kivellä pellonreunalla. Kaverit olivat olleet vähintään yhtä yllättyneitä kuin minä siitä, että olin lähtenyt kesäksi maalle, mutta niin siinä vaan oli päässyt käymään. Fakta nimittäin oli, että mä tarvitsin kesäksi töitä eikä kaupungista vaan ollut löytynyt mitään. Kun valittelin asiaa mutsille se (kekseliäänä naisena) ehdotti, että jos mä lähtisin sen lapsuudenkavereiden Pirjon ja Tapanin tilalle kesäapulaiseksi, kun siellä olis kuulemma työvoimalle tarvetta. Olin mä joskus Pirjon ja Tapanin tavannu ja kun ne vielä tarjos ihan kohtuullista palkkaa, niin mä hyppäsin kevätjuhlien jälkeen junaan ja matkasin tänne landelle.

Oli kulunu kaks viikkoa siitä kun mä olin tänne tullu. Työt oli aika rankkaa ja erilaista, kuin mihin mä olin tottunu, muttei siinä mitään. Ikävämpää oli, kun koko ekan viikon alun satoi vettä. Tuli kumisaappaat aika tutuiksi. Ei niin, etteikö niitä muutenkin tarttis täällä melkein koko ajan. Loppuviikosta ei onneks enää satanut ja nyt viikonloppuna oli päälle iskeny jo jonkinmoinen helle. Pirjo ja Tapani anto mulle lauantain vapaaks, minkä kunniaksi mä päätin lähteä tutustumaan seudun ”menomestoihin”. Käytännössä siis lainasin Pirjon fillaria ja poljin seittemän kilsaa sille pienelle sekatavarakaupalle, joka oli jollain ihmeen kaupalla säilyny hengissä siellä keskellä peltoja.

Menomatka suju ihan joutuisasti, vaikka vähän hiki puskikin pintaan. Kun kurvasin kaupan pihaan, siinä oli pari autoa. Parkkeerasin pyörän, pyyhkäisin otsalta hikeä kämmenselkään ja oioin vähän kapreja ja toppia. Että olikin saamarin kuuma. Kaupassa sisällä oli hauskan hämyisä tunnelma, tuntu kuin ois palannu parikymmentä vuotta taaksepäin. Moikkasin kassan takana istuvaa Erjaa, joka oli käyny Pirjon ja Tapanin luona, ja lähdin sitten tutkimaan kauppaa. Pirjo oli antanu mukaan listan ostoksista ja olin ostamassa itelle myös suklaata ja jaffaa illaks.

Etsiskelin kaikkea tarvittavaa hyllyjen välistä, kun kuulin ulkoa moottorin pärinää ja pian sen perästä oven käyvän. Kurkistin uteliaisuudesta hyllyjen välistä tulijaa, kun Erja tervehti tulijaa ja yllätyksekseni huomasin, että kyseessä oli kutakuinkin ikäiseni, ihan söpön näköinen kundi. Ja minä kun luulin, ettei täällä peräkylällä ketään nuoria asu.

Kun sain vihdoin ostokseni kasaan (lisäsin kasan päälle vielä jäätelön hellepäivän kunniaksi), suuntasin kassalle. Kassalla omia ostoksiaan oli maksamassa se sama poika, joka äsken oli sisään porhaltanut. ”Hei, Tomi. Sä et ookkaan tainnu tavata vielä tätä Ellaa. Se on tullut kaupungista kesää viettämässä tossa Koskeloilla.” Eija höpötti jo tutuksi tulleella tavallaan. ”Moi”, sanoin reippaasti ja ojensin käteni. Se poika, Tomi, vaan ynähti jotain vastaukseksi ja katsoi mua epäluuloisesti. Sitten se nappasi ostoksensa ja porhalsi ovesta ulos.

Kun sain omat ostokset kasaan, astelin ulos ovesta jätskiä availlen ja näin, kuinka Tomi juuri kaasutti kaupan pihasta pois pappamopolla samaan suuntaan, josta mä olin tullut. Huvitti vähän, kun ei tollasia vehkeitä löydy enää mistään muualta kuin täältä landelta. Pistin sen jätskin rauhassa poskeen ja lähdin polkemaan takas tilalle päin samalla miettien, et vaikka se Tomi oliki aika jäyhän tuntunen, vois tästä kesästä tulla joka tapauksessa paljon mielenkiintosempi.

***

Illalla, kun me oltiin syöty iltaruoka (pirun hyvät pöperöt Pirjolla), mä päätin lähtee vähän iltakävelylle. Kiskoin kengät jalkaan ja lähdin talsimaan metsän ja pellon reunaa pitkin. Suunta ei ollu mulle tuttu, joten en ollenkaan tienny, et ihan pian siinä metsän toisella puolella oli sellanen vanha lato. En ollut nähnyt sellasta ennen sisältä, joten päätin poiketa sinne. Avasin oven varovasti ja katselin ympärille. Sisällä oli hämärää, lautojen välistä tuli kuitenkin vähän valoa. Seinustalla oli pari jotain heinäpaalia, toisesta päästä nous tikkaat ylös parvelle, tai mitkä lie yliset ne nyt on.

Talsin sisään ja kattelin ympärilleni. Yhtäkkiä joky kysy: ”Mitä sää täällä teet?” Mä olin saada sydärin. ”Tsiisus!” mä sanoin ja katoin ympärilleni. Tomi oli ilmestyny jostain siihen parven reunalle. ”Ons sulla aina tapana säikytellä viattomia ohikulkijoita?” ”Ei, ainoostaan niitä, jotka tunkeutuu meijän latoon.” ”Ai, onks tää teijän?” kysyin nolostuneena. ”Joo.” Latoon laskeutui vaivautunut hiljaisuus.

”Tota”, aloitin vähän epävarmasti. ”Mitä sä täällä teet? Tai siis kun ei teiänkään talo taida olla täs ihan vieressä.” Tajusin, että Tomin täytyi olla niitä naapurin Kantoja, joista Pirjo oli puhunut. ”Ei taida kuulua sulle,” kuului tyly vastaus. Seisoin nolostuneena keskellä ladon lattiaa ja Tomi lähti kävelemään kohti tikkaita. Se tuli alas, enkä mä oikein tienny, oisko mun pitänyt lähteä vai jäädä. Sillon se alko taas puhua: ”Mulla on tapana tulla tänne ajattelemaan ja viettämään omaa aikaa. Mutta ei taida se onnistua enää tänään.” ”Kyllä mä voin lähteä, ajattelin vaan kurkata, et miltä tää näyttää.” ”Ei sun tartte.” ”Ai. Okei.”

Seisoimme sitten siinä keskellä latoa parin metrin päässä toisistamme, vältellen toistemme katseita. Tai, no, Tomi katseli pitkin seiniä kädet farkuntaskuissa, mutta mä aina välillä vilkuilin sitä. Se kun oli oikeesti hyvän näkönen. Suhteellisen pitkä ja hoikka, muttei mikään kukkakeppi. Ja sitten sellanen eloveenatukka ja sinivihreet silmät. Toisin sanoen super söpö. Sillon se kääns katseensa muhun ja sai mut kiinni vilkuilemasta. Mua punastutti ja mä käänsin katseen taas pois.

”Saanko mä tulla tonne ylös kattomaan?” kysyin jotain sanoakseni. ”No tuu nyt sitten.” Sama, varautunut ääni. Kipusin portaita ja kuulin, että Tomi tuli perässä. Siellä parvella ei näyttänyt yhtään siltä, ku mä odotin. Siellä oli sellanen niistä heinäpaaleista rakennettu sänky tai sohva tai joku, johon oli levitetty sellanen siisti viltti päälle. Se näytti tosi mukavalta. ”Vau! Täällähän on mageeta!” ”Ai. Okei.” Nyt Tomi oli vuorostaan selvästi hämillään. Menin paalisohvalle ja istuin alas. ”Täähän on aika mukava.” Tomi oli taas palannu seinien tuijotteluun. ”Hei, en mä pure, vaikka mulle puhuis tai mua katsois,” rupesin kiusoittelemaan. Tomi hymähti, mutta rohkaistui kuitenkin sen verran, että talsi viereeni istumaan.

Taas laskeutu sellanen kolkko hiljasuus, kunnes mä taas aloin pulista: ”Saanks mä kysyä yhtä juttua?” Tomi ynähti myöntyvästi. ”Miks sä oot ollu niin ynsee mua kohtaan? Tai siis lähinnä niinku siellä kaupalla tänään?” Aloin oppia Tomin hitaaseen tempoon ja ootin rauhassa sen vastausta. ”No kun sä oot kaupungista.” ”Niin?” ”Teillä kaupunkilaisilla on tapana tulla tänne käymään ja olla sitten koskaan palaamatta.” ”Aika kova yleistys.” ”Ehkä.”

”Käytkö sä täällä usein?” mä kysyin hetken päästä. ”Joo, aika usein. Täällä saa ajatella ja tehdä rauhassa, kun kotona on aina joku siinä.” ”Ois ihanaa, jos mullakin ois tällanen paikka kotona. Tai siis meilläkään ei saa himassa ikinä omaa rauhaa.” Vähitellen juttu sitten alkoi siitä luistaa. Me juteltiin siellä ladossa varmaan pari tuntia ja alko olla jo hämärä, kun me lähdettiin sieltä pois. Mut ei se mua haitannut. Mä tiesin, minne mä olin menossa ja sitä paitsi mä olin saanu uuden kaverin.

***

Mulle tuli tavaksi kävellä joka ilta ladolle päin ja käydä siellä vilkasemassa, jos Tomi ois siellä. Ja yleensä se oli. Me juteltiin kaikesta mahollisesta maan ja taivaan väliltä. Mä aloin pitää Tomista ihan tosissaan.

Parin viikon päästä perjantaina, juhannuksen aatonaattona, me oltiin taas juteltu pitkään. Mä toivotin Tomille hyvät yöt ja olin nousemassa ja lähössä, kun se ihan yllättäen tarttu mun käteen. Mä käännähdin katsomaan Tomia kysyvästi ja näin sen katseessa epäröintiä. ”Ella,” se sano varovasti. ”Älä mee vielä.” ”Miks,” mä kysyin ja istahdin takas alas. ”Kun tota… Mun piti vaan… tota…” Katsoin kysyvästi Tomia. ”Hitto,” Tomi puuskahti ja painoi sitten huulensa mun huulille.

Hämmennyin ensin suudelmasta (vaikka olinkin toivonut, että se tapahtuis joskus), enkä tajunnu heti vastata siihen, mutta tokenin onneks äkkiä. Suljin silmäni ja hamusin hellästi Tomin huulia. Mä kiedoin käteni Tomin kaulalle ja se veti mut syliinsä istumaan.

Siinä me istuttiin pussailemassa aika tovi, ennen kuin Tomi irrotti huulensa mun huulilta. Se katto mua suoraan syvälle silmiin, mikä oli kyllä eka kerta. ”Ella, mä pidän susta,” se sanoi ja silitti mun hiuksia. ”Niin mäkin susta,” vastasin ja annoin sille hellän suudelman. ”Mä luulin ensin, että sä olisit joku sellanen kaupunkilaissnobi, mutta sä et ole ollenkaan sellanen. Sä olet fiksu ja mukava ja kaunis. Mä pidän sun äänestä ja hymystä ja sinisistä silmistä ja ruskeista hiuksista ja kaikesta sussa.” ”Kiitos,” kuiskasin Tomin korvaan ja annoin pienen suudelman ihan siihen korvan viereen. ”Mä pidän susta kans. Ihan alusta asti oon pitäny.”

Me vaihdettiin lisää suudelmia ja Tomi laski mut hellästi makaamaan siihen paaleille ja tuli siihen viereen. Painaudun kiinni Tomiin ja se hyväili mun selkää kun me suudeltiin. ”Saanko mä koskea sua,” Tomi kuiskasi arasti mun korvaan ja kun mulla oli niin hyvä ja turvallinen olo siinä sen kanssa, niin mä vastasin myöntävästi. Hitaasti ja varovasti Tomi laitto sen käden mun paidan alle ja kosketti mun tissiä ensin liivien päältä. Se koski niin varoen, että mua melkein huvitti, kun eihän niiden liivien läpi tunnu melkein mitään, kun ne on niin topatut. Kun se oli hetken silitellyt siitä liivien päältä, niin mä ite reippaana tyttönä avasin liivit selän takaa ja Tomi pääs liu’uttamaan kätensä suoraan iholle.

Sen kosketus oli ihanan hellä ja tuntui tosi hyvältä. Se silitteli mua rinnoista ja muualtakin paidan alta ja mä makasin siinä raukeena. Silloin Tomi katto mua kysyvästi ja tarttui paidan helmaan. Olin heti kupletin juonessa mukana. ”Mä otan paidan pois jos säkin otat,” sanoin hymyillen. ”Okei,” vastasi Tomi ja me riisuttiin paidat yhtä aikaa.

Tomilla oli hyvä kroppa, ei käy kieltäminen. Mä silittelin sen vatsaa ja se mun pieniä omenarintoja joita se katto jotenkin lumoutuneena. Se laski huulensa hellästi mun rinnoille ja suuteli niitä, enkä mä todellakaan pannu vastaan. Ne suudelmat oli helliä ja kiihkeitä, enkä voi kieltää, etteikö ne ois kiihottanu mua. Ne suudelmat kiersivät mun tissejä ja laskeutuivat sitten vatsalle. Samaan aikaan Tomin kädet laskeutu avaamaan mun farkkujen nappeja, eikä mulle tullu mieleenkään vastustella. ”Lupaathan sanoa, jos ei saa,” Tomi vielä kysyi ja mä lupasin.

Multa lähti ensin farkut ja sitten Tomi riisu multa varovasti alushousutkin. Ei ne ollu mitkään hienot, kun en ajatellu, että kyseessä olis sellanen päivä, jona joku ne näkis, muttei Tomi siitä välittäny. Se katto mun alastonta kroppaa sillei lumoutuneena ja suuteli pehmeesti mun alavatsaa. Tomin kädet silitti hellästi mun reisiä ja levitti niitä sitten varovasti. Siihen sen eteen levittäytyi mun pimpero, pillu, häpy, mitä sanaa nyt kukin tykkää käyttää.

Mun karvotus rehotti villinä (vahaan vaan kun on pakko), mut Tomin katse oli siinä määrin lumoutunut, et se ei selvästikään haitannu sitä. Varovasti se liu’utti sormensa mun häpyhuulille ja alko kiertää niitä pitkin. Tomi suuteli mun vatsaa ja katso sitten mua ujosti silmiin. Mä vastasin kysyvällä katseella. ”Mä haluan tehdä sulle hyvää, mutta..” Ei sen tarvinnu sanoa enempää, kyllä mä tajusin ja nyökkäsin sille. Se jatkoi mun hävyn hyväilyä ja mä annoin sille ohjeita mistä koskea, millaset liikkeet tuntuu hyvältä ja niin edelleen. Ja aika näppärä poika se oliki, mä olin tosi pian ihan kosteena ja kiihottunu.

Sit yhtäkkiä mä tunsin kuinka Tomi työns sormensa hitaasi mun sisään ja mä vingahdin. Tomi katto mua huolestuneena ja kysy ”sattuuko sua?” ”Ei, mä vaan yllätyin vähän,” mä naurahdin. Sillon Tomi jatko sormensa työntämistä mun sisään, kunnes se oli liukunu kokonaan sisään. Se tuntu jännältä, ku ei kukaan muu ku minä ollu koskaan ennen työntäny sormeaan mun sisään. Tomi hiero mun glittaa toisella sormella samalla kun se sen sormi alko liukua edestakasin mun sisällä mua sieltä sisältä tunnustellen. Hengitin aika raskaasti, oli se sen verran näppärä sormistaan.

Sillon Tomi veti kätensä pois mun jalkovälistä ja kohottautu suutelemaan mua. Me suudeltiin kiihkeesti ja mun kädet hyväili Tomin selkää. Mun kädet liuku Tomin selkää pitkin alas, aina farkuille asti. Pujotin kädet meidän väliin ja aloin varovasti avata farkkuja. Tomi suuteli mua rohkasevasti ja hyväili mun kroppaa hellästi. Sain ne pirun farkut vihdoin avattua ja vedin niitä alaspäin. Mä tunsin, kuinka ne boxerit siellä alla pullotti aika mojovasti ja silitin sitten sitä pullotusta siitä päältä. Tomi kuitenki riisu päältään ne boxerit ja ne farkut niin, et me oltiin molemmat siinä sitte ihan alasti vierekkäin.

Kattelin Tomin komeeta kroppaa siinä ja etenkin ihailin sen upeesti sojottavaa kalua. Mun käsi liuku pitkin Tomin vatsaa ja tavotti lopulta kalun. Aloin hitaasti hyväillä sitä alhaalta ylös ja Tomi huokas syvään. Voimistin hyväilyjä ja tunsin ku kalu paisu lisää. Eikä se ihan pieni kalu ollukaan. Tomi suuteli mua, silitti mun rintoja ja kylkiä.

Kun me oltiin toisiamme siinä hyväilty hetki, niin mä en malttanu enää, vaan kuiskasin Tomille: ”Tuu muhun.” Ja poikahan teki työtä käskettyä. Ensin Tomi asetteli mut tukevasti paaleille ja laskeutu sitten mun päälle. Hitaasti Tomi alko työntyä mun sisään. En mä mikään neitsyt ollu, mut en kovin kokenutkaan, niin et mä ja Tomi varmaan myös tuns, kuinka mä venyin kun se tuli sisään. Hitaasti, ah niin hitaasti, Tomi painu pohjaan saakka ja pysähty siihen hetkeks. ”Kaikki okei…” ”Joo… jatka.” Hitaasti Tomi alkoi liikkua ulos, ja kun oli lähes kokonaan ulkona jatkoi hän varmoilla tasaisilla työnnöillä.

Tomi työntyi uudestaan ja uudestaan minuun, ja ei menny ku hetki ja me molemmat huohotettiin aika raskaasti. ”Mä tulen ihan kohta…” Tomi kuiskas mun korvaan ja pian mä tunsin, kuinka sen kalu alko sykkiä mun sisällä. Tomi voihkas ja laukesi mun sisään.

Hetken Tomi oli mun sisällä ja veti sitten velton kalunsa ulos musta. Se laskeutui mun viereen makaamaan ja me suudeltiin hellästi ja pitkään. ”Sä olet ihana…” ”Niin säkin.” Tomi kietoi kätensä mun ympärille ja piti siinä lähellään. ”Kuule Ella, lupaathan sä, ette katoa mihinkään?” ”Minne mä katoaisin?” ”Takaisin kaupunkiin.” Mä olin hetken hiljaa. ”Mut kai sä tiiät, että mä asun kaupungissa, ja et mun on pakko mennä sinne takasin?” ”Niin, mutta että sä et unohda mua heti, kun astut taas junaan.” ”Lupaan.”

***

Niin, siinä me makoiltiin eilen pitkään kiinni toisissamme ja hempeiltiin ja puhuttiin vakaviakin. Tomi kerto, miksi se oli niin epäluulonen meitä kaulunkilaisia kohtaan: Pari vuotta sitten tänne oli tullut töihin yks toinen tyttö, vähän niin kuin mä tänä kesänä, johon Tomi oli rakastunu ja joka sitten oli vieny Tomin sydämen mukanaan kaupunkiin eikä ollu koskaan ottanut uudestaan yhteyttä. Mä lupasin Tomille, etten mä koskaan tekis sille samoin.

Kun me yö myöhällä oltiin lähdössä takaisin omiin sänkyihimme, niin Tomi pyys mua mukaan juhannusjuhlille ja totta kai mä sanoin lähteväni mukaan. Näkisin Tomin kavereita ja saisin ennen kaikkea olla Tomin kanssa. Siksi mä nyt istun tässä tien varressa, oottamassa sitä ihanaa poikaa, jonka kainaloon haluan käpertyä kokkoa katsellessa. Ja nyt tuolta kuuluu jo pappatunturin ääni, niin että mun on varmaan parasta lopettaa kirjottaminen tähän.