Punastuminen on ehkä kauheinta mitä tiedän. Ainakin omalla kohdallani. Miten voisin hillitä sitä? Oon suorastaan pulassa tän takii. Kun punastun, ei se ole vain pientä vaan lehahda tulipunaiseksi koko naamastani. Se käy liian helposti. Minua myös hymyilyttää ja naurattaa usein, syystä. Kun esimerkiksi koitan ihastukseni seurassa tai hänen kanssaan jutellessani lopettaa naurun tai hymyilemisen, punoitus alkaa. Manaan tätä itsekseni joka päivä ja mietin miltähän taas näytin. Ja kun hymyilen, niin etten juuri naura, hymyilen niin että suu on korvissa. Tahtoisin hymyillä vain vähän, koska sekin näyttää jo minun naamallani tarpeeksi iloiselta. Perus ilmeeni on sitten kai hymy. Häpeän tätä yli kaiken. Miksi minua hymyilyttää ja se yltyy yleensä pieneksi nauruksi.Tahtoisin kovin pois tästä tavasta. Olen oikeasti paljon ''asiallisempi'' tai sellainen tyyppi, mitä annan ihastuksilleni näyttää. En tahto hihittää ja punoittaa koko ajan! Pahin asia ehkä minkä ihastukseni on sanonut on kun hän sanoi ; '' Sä oot aika kivan värinen'' . Jos nyt oikein silloin kuulin. Se oli musta vähän loikkaavaakin, mutta en toki voi odottaa pelkkää positiivista juttua itsestäni muilta ihmisiltä.. Se silti painui mun mieleen enemmän kuin kenenkään muun sanomat pikku heitot.
Mun on pakko harjoitella itsehillintää mut miten ihmeessä se onnistuis ! ;______;
Mun on pakko harjoitella itsehillintää mut miten ihmeessä se onnistuis ! ;______;
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mäkin punastun välillä...
Kun mä ja yks poika ollaan tällä hetkellä luokan ainoa pari, niin tietty meistä puhutaan...
Aina jos on toisen vuoro valita parit niin kuuluu aääntä: se (minä) valitsee kumminkin sen pojan...
Ja aina kun noin sanotaan mä alan hymyileen tai punastun et pitää pistää hupparin kaulus suun eteen. ja sit sen pojan kamu sanoo aina jotain että nyt se esittää, yhteen sopii ja sellasta. Silloin käy myös niin...
Eli helppiä mulle myös..
Mulla oli aiemmin, ja joskus nykyään vähän, tuota punastumista kun menin luokan eteen vaikka lukemaan tai vain luin ääneen tekstiä kaikille pulpetissani.
Pystyn hillitsemään sitä kun pidän "pääni kylmänä" enkä mene ujoksi. Sekä ajattelemalla että kyllä kaikki unohtaa sen kohta (voi olla itsensä huijaamista mutta empä punastun eikä kukaan sitten nää punastusta).
Mutta nauramispunastumisen kanssa on ongelmia, ei puhumispunastuksen. Nauraminen on "uusi" asia mulle. Olin aiemmin vakava ja hiljainen enkä nauranut paljoa. Nyt olen alkanut nauraa ja punastun silloin todella helposti :/
En pysty kai estämään sitä?
Normaalisti itsevarma ja itsetunto kohdillaan, nyt outo ujo aikakausi jolloin myös minä lehahdan punaiseksi xD
Noh, ei kai tälle mitään voi, joku päivä sitä on taas ihan "normaali" :)
Onneks näkyy olevan kumppaneita jotka potee tätä samaa :DD Tosiaan oon ite ajatellut kans et ku miettii vaan et ei mul oo mitään hävettävää ja on vaan sellainen ns. ''vahva'' ihminen ja koittaa vähän antaa sitä itsekunnioitusta eikä ajattele koko ajan et Apua miltähän mä nyt näytän, koska sitten vasta punastuukin :D Tulee sellanen tuska kuuma ja punoittaa muutenkin. Haha, vaikea pitää itsensä ''kylmänä'', mutta voi sanoo ettei se oo mahdotonta. Ite oon joskus onnistunut. Mutta kun se hymy on niin herkässä tietyillä hetkillä ^^''...
Itse punastun varmaan aika usein , mutta ei sitä tarvitse muille näyttää;) Laittaa aamulla vain ensiksi meikkivoidetta ja siihen puuteria päälle , niin menee liikuntatunnutkin ilman , että punastuu kuumuudesta.
Mietinpä tässä vaan, että kumpi näyttää typerämmältä, täysin luonnollinen punastuminen vai jumalaton kerros meikkiä naamalla..
Aika karmean pakkelin saat nimittäin laittaa, ettei reilu punastuminen sieltä läpi näkyisi. Mahtaa näyttää hauskalta.
Mä punastun tosi helposti, joka aiheuttaa sen, etten "uskalla" tehdä joitakin asioita (punastumisen pelossa kai) ja tilannetta pahentaa vielä se, että eräät kommentoivat punastumistani ilkeästi... Apua siis, pliis!!!
Sama ongelma. Mua sanotaan paloautoksi aina kun punastun, jonka seurauksen apunastun vielä enemmän! HELP ME!
Täälläkin sama ongelma. Ja muakin sanotaa ploautoksi, ku punastun, ja se vaan lisää punaisuutta. Koko luokka tuntee mut punastelijana. Välillä ne sanoo, että "kato se on ihan punanen", vaikka en edes ollut (kun punastuu, niin sen kyllä TUNTEE) ja tämän lauseen sanominen on raivostuttavaa! Mutta sillon kun punastun, niin ton lauseen sanominen lisää punaisuutta, ihan niinku se paloauto juttukin.
ootko tyttö vai poika? jos oot tyttö nii meikkivoidetta nassuun :))
Muuten juu, mutta kun olet korviin asti tulipunainen niin siinä ei yksikään meikkivoideputeli auta! Ajattelin mennä terkkarille itse ensi viikolla tästä asiasta keskustelemaan. Rajoittaa mun elämää ainakin NIIN PALJON, että olen menettänyt itsevarmuuteni ja oikeastaan edellisen elämäni! :( koittamaan selvitä!!
T. Kanssa eläjänne