Mä en ymmärrä mix mulle kävi näin. Aina oon saanu olla yksin, koskaa ei oo ollu kavereita, ja sama näyttää jatkuvan. Vielä muutama kuukausi sitten olin rakastunut, en ollut yksinäinen, luulin tavanneeni maailman ihanimman ihmisen. Luulin, että hän välitti minusta. Luulin että yksinäisset ajat olivat takanapäin. Olinpa hyväuskoinen! Kyseinen henkilö vähät välittää minusta enää, ei halua nähdäkään. Ilman mitään syytä. Tuntuu niin pahalta... yksinäisyys on tappavaa...:(
Kurja olo...
angel84
7518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
juu, mullakin on sama ongelma..siis oon yksinäinen ja aina kun ihastun niin en osaa mennä kertomaan sitä vaikken oo mikään ujo. Olen saanut tarpeekseni tästä yksinäisyydestä ja liityin erääseen faniryhmään, ehkä se nyt loppuu yksinäisyys:) Mistä päin olet?
...Etelä-Pohjanmaalta tarkemmin Lapualta. Mukava huomata että en ole yksin tämän ongelman kanssa. Kohtalotoverit tuo lohtua.:)
Mäkin oon aina yksin! Mulla ei oo ollu tän vitun muuton jälkeen kaverin kaverii, mitä nyt koulussa pari hassuu "kaverii" Mä en jaksa enää tänää on ihan vitun hyvä sää mut mä oon vaan sisllä kun ei oo ketään kenenkaa mennä vaikka hietsuu otta arskaa! Mä en todellakaan jaksa mennä sinne yksin! Ennen mulla oli kavereita jopa jätkätkin oli hyvii frendei, mut nyt on ollu ihan sika vaikee totutella olee YKSIN, YKSIN, YKSIN.... aina yksin...
Tottahan se on, yksinäisyys on tappavaa... :( Olen saanut huomata sen...
Löytyispä mullekin joku ihana ihminen jota rakastaa... mutta eipä taida löytyä... :(
Koita pärjätä, niin mäkin teen...
"been there, done that."
Mulla oli yläasteella sama tunne...ja oikeastaan on tälläkin hetkellä. Mulla on tosi kurja olo, ahdistaa ja masentaa. Ikävää, kun ei ole mitään tekemistä ja yritän about väkisin keksiä jotain.
Niipä. Se on just sitä. *Huokaus*