Onko työmarkkinoilla metsureita liikaa vai liian vähän? Kertokaa totuus. Etsin metsurin, en motokuskin, harjoittelupaikkaa opintoihini, mutta mikään metsätaho (mhy, metsäkeskus, metsäliitto, MTK, ympäristökeskus) ei tunnu hyväksyvän minua.
Metsurien työllistyminen
liikaa vai puute?
9
3012
Vastaukset
- Mtiopisto
Juuri valmistuneen, metsäalan koulutusta pohtineen työryhmän mukaan mietinnön mukaan,metsureiden ja metsäkoneenkuljettajien koulutusta tulisi lisätä. Se on siis yksi totuus asiasta.
Toinen totuus kuvastuu kirjoituksestasi. Jos metsureista on pula, miksi ei mikään metsäorganisaatio anna sinulle edes harjoittelupaikkaa?
Metsureille sopivia metsänhoitotöitä riittäisi Suomen metsissä enemmän kuin koskaan keritään tehdä. Maksaja vain puuttuu. Ongelma on se, että vaikka metsänhoitotöitä tekevä metsuri on selkeästi alipalkattu, niin miestyönä tehdyn metsänhoitotyön kustannus on korkea suhteessa puunhintaan.
Yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan on viime aikoina kehitetty erilaisia metsänhoitoon soveltuvia koneita. Istutuskoneita on ollut käytössä jo vuosia ja ilmeiseti hyvissä maastoissa voittavat jo kirkkaasti metsurin. Nuoren metsän kunnostukseen on myös kehitetty erilaisia joukkokäsittelykouria ym. jotka ainakin vähentävät raivausahurin tarvetta.
Näiden koneiden kehitys on on vasta alussa ja joidenkin mielestä niillä ei koskaan korvata metsuria. Joskus 80-luvulla, motojen osuus hakkuista oli ehkä 20% ja moni " asiantuntija " uskoi sen siihen myös jäävän, nythän se on yli 90%. Itse uskon metsänhoitotöiden koneellistuvan hyvin nopeasti. Näin käy, koska ihmistyön hinta nousee paljon nopeammin kuin metsäteollisuuden lopputuotteiden hinnat. Lopputuotteiden hinnoilla taas on keskeinen merkitys teollisuuden puunmaksukyvylle.
Ainakaan täällä Pojanmaalla ei metsureille juuri uusia työpaikkoja löydy. Palkkani maksavan metsäfirman metsureila on jatkuva pula sopivista metsänhoidon työkohteista. - jos et pääse
mihinkään töihin. Itse olen päässyt aina siihen firmaan mihin olen halunnut ja nyt olen viittä vaille vakinainen mhy.n metsuri. Töitä on vaikka kuinka paljon mutta tekijöistä on pulaa. Varsinkin nuorista. Riippuu tietenkin missäpäin maata haet töitä. Ainakin länsi-suomessa on aina päässyt firmoihin mihin olen hakenut. Tietenkin kokemus ja suht nuori ikä (alle 30) on ollut ratkaisevana tekiänä ukkoutuvalla alalla.
Nuorissa metsissä ei raivaustyö lopu vaikka kuinka teet. Ja edelleenkään ei mikään kone päihitä miestä raivuu hommissa. Että kyllä raivata saa ja istuttaa niin paljon kuin ehtii.- Mti/ML
Olen tuon Mtiopiston kilpailija, hänen palkkansa maksaa käsittääkseni UPM ja omani ML.
Muutoin olemme kyllä asiasta saamaa mieltä ( liekkö tuo jotain kartellia)
Ostin tuossa isännältä mehtää. Hakataan 7ha harvennusta pellon takaisessa, soistuneessa männikössä.
Rehevä, männylle liian ravinteikas pohja on lykännyt runsaan alikasvoksen. Vahvoilla sapuskoilla tukevan vartalon kasvattanut mehtäpomo pääsee vain vaivoin etenemään.
Kertymä on noin 50m3/ha josta 5% tukkia.
Kantorahatulo noin 900/ha josta vähennetään keskimääräinen vero ( noin 20% ), jää noin 720e/ha
Valitettavasti koneellinen hakkuu ei onnistu ilman alikasvoksen raivausta 270e/ha, myyjälle jää
noin 450e/ha. Rehevällä phjalla järeytynyt, oksainen männikkö ei saa kemeraa, mutta ei tuota myöskään tukkia .Nettotulosta pitää vähentää ennen veromuutosta maksetut pinta-alavero ja tehdyt metsänhoitotyöt. - juntti----
Mti/ML kirjoitti:
Olen tuon Mtiopiston kilpailija, hänen palkkansa maksaa käsittääkseni UPM ja omani ML.
Muutoin olemme kyllä asiasta saamaa mieltä ( liekkö tuo jotain kartellia)
Ostin tuossa isännältä mehtää. Hakataan 7ha harvennusta pellon takaisessa, soistuneessa männikössä.
Rehevä, männylle liian ravinteikas pohja on lykännyt runsaan alikasvoksen. Vahvoilla sapuskoilla tukevan vartalon kasvattanut mehtäpomo pääsee vain vaivoin etenemään.
Kertymä on noin 50m3/ha josta 5% tukkia.
Kantorahatulo noin 900/ha josta vähennetään keskimääräinen vero ( noin 20% ), jää noin 720e/ha
Valitettavasti koneellinen hakkuu ei onnistu ilman alikasvoksen raivausta 270e/ha, myyjälle jää
noin 450e/ha. Rehevällä phjalla järeytynyt, oksainen männikkö ei saa kemeraa, mutta ei tuota myöskään tukkia .Nettotulosta pitää vähentää ennen veromuutosta maksetut pinta-alavero ja tehdyt metsänhoitotyöt.Vastauksesi ei vaikuta siihen, että metsureita ei tarvittaisi. Enkä kyllä oikein muutenkaan ymmärrä miten kirjoituksesi asiaan liittyy.. Tokihan se metsä kuitenkin on hoidettava jos siitä nopeiten haluaa järeän saada tuli voittoa tai ei.
Mutta kyllä tekijälle aina töitä riittää. Ainoa vain, että työhönottajien pitäisi varmasti tietää että metsuri osaa hommansa. Siksi ei välttämättä opiskelijaa niin helposti palkata jos osaamisesta ei ole varmuutta. Kannattaa ehkä kysellä joltain yrittäjämetsurilta töitä. Joka samalla hieman katsoo perään.
Itse olen raivausta ja istutusta tehny mhylle ja urakoita kyllä riitti. - aloittanut
juntti---- kirjoitti:
Vastauksesi ei vaikuta siihen, että metsureita ei tarvittaisi. Enkä kyllä oikein muutenkaan ymmärrä miten kirjoituksesi asiaan liittyy.. Tokihan se metsä kuitenkin on hoidettava jos siitä nopeiten haluaa järeän saada tuli voittoa tai ei.
Mutta kyllä tekijälle aina töitä riittää. Ainoa vain, että työhönottajien pitäisi varmasti tietää että metsuri osaa hommansa. Siksi ei välttämättä opiskelijaa niin helposti palkata jos osaamisesta ei ole varmuutta. Kannattaa ehkä kysellä joltain yrittäjämetsurilta töitä. Joka samalla hieman katsoo perään.
Itse olen raivausta ja istutusta tehny mhylle ja urakoita kyllä riitti.Mainitsemasi ehdotus "Kannattaa kysellä joltain yrittäjämetsurilta" auttoi paljon ongelmassani. Tosiaan mhy:t eivät ole huolineet minua. Lämpeät, suuret kiitokset avustasi!
- Mehtäinssi
juntti---- kirjoitti:
Vastauksesi ei vaikuta siihen, että metsureita ei tarvittaisi. Enkä kyllä oikein muutenkaan ymmärrä miten kirjoituksesi asiaan liittyy.. Tokihan se metsä kuitenkin on hoidettava jos siitä nopeiten haluaa järeän saada tuli voittoa tai ei.
Mutta kyllä tekijälle aina töitä riittää. Ainoa vain, että työhönottajien pitäisi varmasti tietää että metsuri osaa hommansa. Siksi ei välttämättä opiskelijaa niin helposti palkata jos osaamisesta ei ole varmuutta. Kannattaa ehkä kysellä joltain yrittäjämetsurilta töitä. Joka samalla hieman katsoo perään.
Itse olen raivausta ja istutusta tehny mhylle ja urakoita kyllä riitti.Kirjoitus tarkoitti sitä, että nykyisillä puun hinnoilla ja nykyisillä metsänhoidon kustannuksilla puuntuottaminen on monen mielestä tappiollista. Tappiollista toimintaa tuskin kannattaa kenenkään harjoittaa.
Niinpä puunhintaa pitäisi saada ylös ja metsänhoidon kustannuksia alas.
Metsänhoidon kustannusten alentaminen onnistuu ainoastaan ko. töihin sopivien koneiden kehittelyn kautta - juntti----
Mehtäinssi kirjoitti:
Kirjoitus tarkoitti sitä, että nykyisillä puun hinnoilla ja nykyisillä metsänhoidon kustannuksilla puuntuottaminen on monen mielestä tappiollista. Tappiollista toimintaa tuskin kannattaa kenenkään harjoittaa.
Niinpä puunhintaa pitäisi saada ylös ja metsänhoidon kustannuksia alas.
Metsänhoidon kustannusten alentaminen onnistuu ainoastaan ko. töihin sopivien koneiden kehittelyn kauttaTokihan koneita pitää kehittää, mutta tällä hetkellä metsurille ei ole korvaajaa. Toki kaikenlaista kampetta löytyy, mutta ei tarpeeksi, joten metsureilla on kyllä töitä. Eikä se puunkasvatus mikään kultakaivos tietenkään ole, mutta silti metsämaiden hinnat on korkeat ja ostajia riittää..
Jos metsänkasvatuksen toteuttaa alusta asti kunnolla metsurin palkka jää melko pieneksi kustannuksista ja metsänkasvatus on tuottavaa. Jos istuttaa väärän puulajin väärään paikkaan toiminta on jo alusta asti väärää eikä tietenkään voi tuottaa paljon.
Mutta hyvä jos viestiketjun aloittaja hyötyi jotain ja sai mahdollisesti harjoittelupaikan! - Anonyymi
Mehtäinssi kirjoitti:
Kirjoitus tarkoitti sitä, että nykyisillä puun hinnoilla ja nykyisillä metsänhoidon kustannuksilla puuntuottaminen on monen mielestä tappiollista. Tappiollista toimintaa tuskin kannattaa kenenkään harjoittaa.
Niinpä puunhintaa pitäisi saada ylös ja metsänhoidon kustannuksia alas.
Metsänhoidon kustannusten alentaminen onnistuu ainoastaan ko. töihin sopivien koneiden kehittelyn kauttaMinkä ihmeen takia tarvitsee suomalainen kansanperinne eli metsänhoito muka täysin koneellistaa?? ammattimiehen jäljiltä taimikot on viimeisen päälle kunnossa kun ajallaan tehdään ja hinta 300-450€/ha 2024. Lisäksi en tiedä ketään maanomistajaa kuka haluaisi ajourat joka taimikkoonsa tai kuinka moni koneyrittäjä siirtää hymyssä suin esim. alle 100 mottisille pikku savotoille isot koneet kun ne voisi tehdä myös perinteisesti. Tv. Metsuriyrittäjä
- oma työsi
Metsissä töitä riittää, sitä ei voi kieltää kukaan. Opettele hinnoittelemaan työsi ja mene metsäomistajan puheille suoraan. Kun kerrot hänelle paljonko työsi maksaa kaikkine kuluineen verokirjalla. Luulen että töitä löytyy. Sovi jonkun tilitoimiston kanssa palkanlaskenta paperit jotka tuot isännälle(hinta on 10-20€/tili. Yllätyt miten pienet on työn sivu kulut. Ja kun opettelet tekemään Kemera paperit metsäkeskukselle ohjaat kaikki avut isännän tilille, niin töitä riittää. ELÄ RUPEA YRITTÄJÄKSI ENNEN KUN OLET OPPINUT NÄKEMÄÄN HOMMAN MITÄ SIIHEN KUULUU. VEROKIRJA TEKEMISEEN EI SINUA KUKAAN OSAA OPETTAA, MUTTA KOKEILE SIINÄ EI PUTOA KORKEELTA.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2604596Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1323003Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit422770Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?751749Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061604Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281493- 551334
- 931245
- 471119
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2081116