Hei.
Sain kuulla isäni kuolemasta muutama päivä sitten. Olen itse vasta 18-vuotias eli hyvin kokematon tällaisissa tilanteissa. Perijiksi jäivät minä ja 25-vuotias veljeni. Hautajaisten järjestämisen on toistaiseksi hoitanut melko pitkälti veljeni, ihan sen takia että hän on työssäkäyvä, ja minun opintorahoillani ei paljon hautajaisia järjestellä.
Olen nyt kysellyt häneltä, että millä tavalla korvaan nämä hautajaiset sitten hänelle, niin hän on väläytellyt, että "kerää sitten kuolinpesästä päältä". Tarkoittaako se sitä, että hän saa valita isäni omaisuudesta ihan mitä itse haluaa, vai kuinka? Hän on hyvin laskelmoiva ja ehkä myös ahne henkilö, ja pelkään että yrittävät äitini kanssa (äiti ja isä eronneet yli kymmenen vuotta sitten, äidillä ja veljellä usein ollut ns. "liittoutumista" minua vastaan asiassa kuin asiassa) huiputtaa minua jättämällä kertomatta jostain omaisuudesta jne. He ottivat isävainaan lompakon ja kaikki paperit välittömästi. Ei siinä mitään, varmasti veli ymmärtää asiat paremmin, mutta kuitenkin pieni pelko on, että yrittää huijata minua, sillä ei olisi ensimmäinen kerta näin raha-asioiden suhteen.
Voisiko joku vähän neuvoa...? Ovatko lakimiehet missään vaiheessa mukana perinnönjaossa oikeutta valvoen, vai tehdäänkö se useimmiten vain perijöiden kesken?
Tuntuu vain siltä, että itse surressani saatan olla niin sokea, etten edes huomaa heidän huijaavan minua, jos niin kävisi...
Sain kuulla isäni kuolemasta muutama päivä sitten. Olen itse vasta 18-vuotias eli hyvin kokematon tällaisissa tilanteissa. Perijiksi jäivät minä ja 25-vuotias veljeni. Hautajaisten järjestämisen on toistaiseksi hoitanut melko pitkälti veljeni, ihan sen takia että hän on työssäkäyvä, ja minun opintorahoillani ei paljon hautajaisia järjestellä.
Olen nyt kysellyt häneltä, että millä tavalla korvaan nämä hautajaiset sitten hänelle, niin hän on väläytellyt, että "kerää sitten kuolinpesästä päältä". Tarkoittaako se sitä, että hän saa valita isäni omaisuudesta ihan mitä itse haluaa, vai kuinka? Hän on hyvin laskelmoiva ja ehkä myös ahne henkilö, ja pelkään että yrittävät äitini kanssa (äiti ja isä eronneet yli kymmenen vuotta sitten, äidillä ja veljellä usein ollut ns. "liittoutumista" minua vastaan asiassa kuin asiassa) huiputtaa minua jättämällä kertomatta jostain omaisuudesta jne. He ottivat isävainaan lompakon ja kaikki paperit välittömästi. Ei siinä mitään, varmasti veli ymmärtää asiat paremmin, mutta kuitenkin pieni pelko on, että yrittää huijata minua, sillä ei olisi ensimmäinen kerta näin raha-asioiden suhteen.
Voisiko joku vähän neuvoa...? Ovatko lakimiehet missään vaiheessa mukana perinnönjaossa oikeutta valvoen, vai tehdäänkö se useimmiten vain perijöiden kesken?
Tuntuu vain siltä, että itse surressani saatan olla niin sokea, etten edes huomaa heidän huijaavan minua, jos niin kävisi...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pidä silmäsi auki ja lue netistä lisää perintöasioista. Esimerkiksi hautauskulut ja kaikki muut vainajan talouden juoksevat kulut ja velat vähennetään vainajan omaisuudesta ennen perinnönjakoa, joten sinä et maksa veljellesi yhtään mitään.
http://www.lakiopas.com/lakitietoa/perinnonjako/
Hautauskulut ja muut vainajan asioiden järjestelemiseen liittyvät kulut (perukirjaa varten tarvitaan virkatodistukset jne.) kuuluvat kuolinpesän maksettaviin asioihin. Ne siis perukirjassa vähennetään kuolinpesän varoista. Samoin kuin vähennetään vainajan velat. Jos kaikkien kulujen ja velkojen jälkeen kuolinpesään jäi jotain varallisuutta, se on perintö, jonka perilliset jakavat. Sinun tapauksessasi perillisiä ovat sinä ja veljesi. Äidilläsi ei ole asiassa osaa eikä arpaa, jos vanhempasi ovat eronneet.
Veljesi ei voi kerätä kuolinpesästä päältä mitään, mitä hän ei ole kuolinpesän kuluiksi perukirjassa merkinnyt. Kovin kohtuuttomiakaan sinne ei voi merkitä, sillä silloin on riski, että verottaja kiinnostuu asiasta.
Perinnönjakoon pääsette, kun perukirja on tehty, jotta nähdään, mitä omaisuutta isäsi jälkeen jäi. Kukaan perillinen ei voi omalla luvallaan valita, mitä kuolinpesästä itselleen ottaa, vaan asiat pitää sopia perillisten kesken.
Lakimiehet eivät tule missään vaiheessa apuun automaattisesti. Sen sijaan jokainenhan voi turvautua lakimiesten apuun, jos katsoo, että lakimiehen kulut todennäköisesti ovat kannattava sijoitus suhteessa siihen, mitä etuja itsellään on valvottavana. Tarkoitan, että jos kuolinpesän varallisuudeksi jää muutama euro, niin eihän silloin kannata lakimiesten kanssa niitäkin vähiä kuluttaa. Mutta jos on kysymyksessä isommat omaisuudet ja toisaalta epäilys, että perinnönjako ei perillisten omin voimin tule sujumaan oikeudenmukaisesti ja riidatta, silloin ammattiapu saattaa olla hyväksi. Kovin paljon ei vielä tuhlaannu siihen, että kysäisee joltain lakimieheltä neuvoa, mitä kannattaisi omassa tilanteessa tehdä.
Osanottoni suruusi.