Hei kaikki Rottweilerin omistajat :)
Olemme puolisoni kanssa harkinneet pitkään Rottweiler pennun ottamista ja olemmekin päättäneet hankkia sellaisen keväällä / kesällä sikäli mikäli sopiva pentu perheeseemme löytyy. Kokemusta kyseisestä rodusta löytyy mieheltäni paljon, koska heillä on ollut aikoinaan Rottweiler-Kennel ja ks. rodun koiria koko ikänsä.
Mikäli elämämme etenee kuten olemme onnellisesti suunnitelleet, niin muutaman vuoden päästä tarkoitus olisi alkaa yrittämään lasta. Mutta itseäni arveluttaa kovasti miten tämä mahdollinen koiramme suhtautuu sitten lapseen, koska ei luultavammin pääse kovinkaan paljon lasten kanssa leikkimään ja olemaan tekemisissä, jotta tottuisi lapsiin. Eli pentu jäisi todella vähiin kosketuksiin lasten kanssa.
Voisimmehan viedä koiraa välillä sukulaisiin tapaamaan lapsia, mutta en usko että koira siitä huolimatta ehtisi tottua tarpeeksi. Jos koira olisi sitten vaikka 2-3-vuotta, niin miten koiraa enää sitten voi totuttaa? Ja mitenköhän koira tulee tähän tottumaan?
Hankimme Rotikan varmasti jossain vaiheessa. Elämäntilanteeseemme sopisi kesällä tulla pentu, koska toisella meistä olisi monta kuukautta aikaa olla pennun kanssa yötä päivää kotona. Mutta tulevaisuus mietityttää koiran kanssa, että miten koira sitten suhtautuu jos perheeseemme saadaan lapsi? En halua ottaa koiraa hetkeksi ja luopua siitä sitten jos ongelmia / joitain muita syitä ilmenee, jotka johtuvat siitä ettemme harkinneet asiaa aivan loppuun saakka.
Ainahan voi jotain sattua, mihin ei ikinä pysty varautumaan, mutta monilla on varmastikin kokemusta tästä, että on koira hankittu ennen lapsia ja siitä miten yhteiselo lähti kulkemaan. Haluaisin kokemuksia ja näkemyksiä kuulla nimenomaan Rottweilerin omistajilta. Kuinka tämän koirarodun voisi ajatella tottuvan?!
Kiitos etukäteen kaikille lämpimästi!
Olemme puolisoni kanssa harkinneet pitkään Rottweiler pennun ottamista ja olemmekin päättäneet hankkia sellaisen keväällä / kesällä sikäli mikäli sopiva pentu perheeseemme löytyy. Kokemusta kyseisestä rodusta löytyy mieheltäni paljon, koska heillä on ollut aikoinaan Rottweiler-Kennel ja ks. rodun koiria koko ikänsä.
Mikäli elämämme etenee kuten olemme onnellisesti suunnitelleet, niin muutaman vuoden päästä tarkoitus olisi alkaa yrittämään lasta. Mutta itseäni arveluttaa kovasti miten tämä mahdollinen koiramme suhtautuu sitten lapseen, koska ei luultavammin pääse kovinkaan paljon lasten kanssa leikkimään ja olemaan tekemisissä, jotta tottuisi lapsiin. Eli pentu jäisi todella vähiin kosketuksiin lasten kanssa.
Voisimmehan viedä koiraa välillä sukulaisiin tapaamaan lapsia, mutta en usko että koira siitä huolimatta ehtisi tottua tarpeeksi. Jos koira olisi sitten vaikka 2-3-vuotta, niin miten koiraa enää sitten voi totuttaa? Ja mitenköhän koira tulee tähän tottumaan?
Hankimme Rotikan varmasti jossain vaiheessa. Elämäntilanteeseemme sopisi kesällä tulla pentu, koska toisella meistä olisi monta kuukautta aikaa olla pennun kanssa yötä päivää kotona. Mutta tulevaisuus mietityttää koiran kanssa, että miten koira sitten suhtautuu jos perheeseemme saadaan lapsi? En halua ottaa koiraa hetkeksi ja luopua siitä sitten jos ongelmia / joitain muita syitä ilmenee, jotka johtuvat siitä ettemme harkinneet asiaa aivan loppuun saakka.
Ainahan voi jotain sattua, mihin ei ikinä pysty varautumaan, mutta monilla on varmastikin kokemusta tästä, että on koira hankittu ennen lapsia ja siitä miten yhteiselo lähti kulkemaan. Haluaisin kokemuksia ja näkemyksiä kuulla nimenomaan Rottweilerin omistajilta. Kuinka tämän koirarodun voisi ajatella tottuvan?!
Kiitos etukäteen kaikille lämpimästi!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pisti vaan silmään tuo "yötäpäivää pennun kanssa kotona" koska sillätavoin saa pahasti eroahdistuneen koiran aikaiseksi. Pentua tulee alusta asti jättää yksin päivittäin jottei tällaista ongelmaa tule. Vai haluatteko kämppää purevan, ulvovan koiran??
Rotikoissa on eroja ja niiden suvuissa: tietyistä kenneleistä en perhekoiraa hakisi! Ottakaa muuten narttu, se tottuu lapsiin helpommin.
En ajatellut että sitä niin kirjaimellisesti otetaan!
Se nyt tarkoitti lähinnä, ettei tarvitse pentua jättää heti seuraavana päivänä yksin kahdeksaksi tunniksi, vaan toisella meistä on lomaa 2kk ja on aikaa totuttaa pentu perheemme arkeen ja rutiineihin.
Tokihan pentu täytyy opettaa myös yksinoloon, mutta ei heti kerralla koko päiväksi!! Pikkuhiljaa, ja kesällä meillä olisi siihen hyvä sauma.
Mistäköhän olisi hyvä alkaa pennun hankinnassa? Kenneleitä kun on niin valtavasti.
Meille kun tuli tuo koiruus, oli 7 viikkoa vanha.
No, aluksi oli Isäntä viikot töissä ja minä viikon loput.
Eli aina joku kotona, siis olihan asiat hoidettava, kauppareissut ynnä muut...
Esim. viime viikolla lähdimme Isäntä ja minä aamulla kl.08.00 T:reelta Poriin ja kotiuduimme kl.17.00(noin).
Kysyin naapurilta jossa olivat tytöt hoidossa oliko koiruus haukkunut? Ei ollut.
Putkiluu oli kylläkin jo valmis roskiin(se jämä).
Kirjoitin tuolla aikaisemmin, että ei olisi hyvä jos koira on yksin enemmän kuin 4 tuntia/vrk.
Niin meillä yleensä onkin.
Tosin näitä poikkeuksia kun tulee.
Olin koiran kanssa lenkillä 2 tuntia ennen lähtöä ja hyvin jaksoi.....
T:D......
Mietihän nyt vähän mitä puhut... Luuletko ettei kenelläkään rotteilerin omistajalla ole pieniä lapsia? Tietysti on! Ja ihan iedoksesi vaan, rottweiler on yleisesti ottaen lapsirakas koira.
Tässä sulle vielä pieni linkki http://youtube.com/watch?v=MfPC0FMFu0A&feature=related
...mistä on kyse. Kysehän oli siitä miten helposti aikuisen lapsiin tottumattoman koiran voi totuttaa lapsiin!!
Hei!
Kun lapsi tulee taloon, niin koira tutustuttuaan siihen alkaa pitämään sitä silmällä yhtä paljon kun omistajiaan ensimmäisinä parina kuukautena. Koira suojelee selvästi "heikompaa" ja joskus lapsen suojeleminen voi syntyä ns. ylisuojelemiseksi ja tämän takia olisi hyvä keksiä koiralle muutakin aktiviteettia, eli tavallaan päästää se vapaalle töistään ylisuojelemisen ehkäisemiseksi.
Pentuaika on koiralla kuitenkin tärkeää, koira ei saa joutua pienten lasten (eikä tietysti aikuistenkaan) "leikkikaluksi" tai asiaksi jota voi härnäämällä härnätä. Siinä vaiheessa jos sitä on pentuna lapset härnännyt, vanhempana se ei tule välittämään lapsista kokemiensa ikävyyksien takia, se on varma koska luottaminen lapsiin häviää.
Tässä vielä linkki Suomen Rottweiler yhdistyksen sivuille: http://www.rottweiler.fi/harkitsetko.htm
Sai koira nuolla vauvan jalka pohjia.
Sai nukkua yöt pinna sängyn vieressä(samassa huoneessa kuin Isäntä ja minä).
Se mikä on todella tärkeää, lähdin joka aamu kahden tunnin lenkille, koira ja tietty vauva mukana.
ei siis saa eristää...
Jos lähdet vauvan kanssa yksin, jätät koiran kotiin, tulee helpolla mustasukkaiseksi.
Vauva kun oli n.2kk makasi viltillä Olkkarin lattialla.
Koiruus makasi, viltin vieressä.
Eli ei saanut mennä samalle viltille.
Siihen aikaan asuttiin H:Linnassa ja sai ottaa koirankin Linjuriin.
Menimme usein pari kertaa viikossa, kaupungille kävelylle.
Eli koira oli osa perhettä heti kun vauva tuli.
Ainut milloin jäi yksin kotiin, oli kun neuvolaan menin, tai kauppaan kesä helteellä(Citariin), se on jo eläin rääkkäystä pitää autossa tunnin pari...
Rottiksesta saa aivan ihanan, perheen jäsenen kunhan ei niinkuin sanoin eristä, muusta perheestä.
Meillä on nyt toinen narttu ja hyvin menee....
T:D.....
terve! eli samalla aiheella mennään.. Avomieheni kanssa suunniteltu pitkään ja hartaasti rotikan ottamista.(miehellä ennestään edellisestä suhteesta "yhteishuoltajuudella" vanha pappa-rotikka,eli kokemusta löytyy..)ja nyt olemme tilanteessa että 6 viikkoa odotusta oman karvanaaman kotiutumiseen..ja jos kaikki menee halutusti niin lapsen suunnittelu alkaa n. 2 v. päästä..eli kokemuksia hyviä/huonoja? ja neuvoja kaikenlaisia..