Vetouistelun huumaan
uppouduin kuumaan
ja kaloja lähdin narraamaan,
veneen vein rantaan
se kiinni jäi santaan
ja siksi pullon naukkasin.
Järvenselällä tuuli
ja halkesi huuli
kun uistinta siimaan viritin,
kohta saapuikin nimismies
lupia pyyteli, kyseli: "mites
on laitasi onneton?"
Päivä laskeutui hiljan
tunsin kurinan rinnan,
vaan saalista saanut en lain,
kun kotia päin ajelin
kiersin ja kaartelin
verkkoon sotkeutui potkurikin.
Siinä lähdin mä soutamaan
mut jouduinkin huopamaan
oli airot veistetty väärin päin,
muijaa kotona sapetti
mulle se nalkutti:
"Et kohta on liitto tää entinen."
uppouduin kuumaan
ja kaloja lähdin narraamaan,
veneen vein rantaan
se kiinni jäi santaan
ja siksi pullon naukkasin.
Järvenselällä tuuli
ja halkesi huuli
kun uistinta siimaan viritin,
kohta saapuikin nimismies
lupia pyyteli, kyseli: "mites
on laitasi onneton?"
Päivä laskeutui hiljan
tunsin kurinan rinnan,
vaan saalista saanut en lain,
kun kotia päin ajelin
kiersin ja kaartelin
verkkoon sotkeutui potkurikin.
Siinä lähdin mä soutamaan
mut jouduinkin huopamaan
oli airot veistetty väärin päin,
muijaa kotona sapetti
mulle se nalkutti:
"Et kohta on liitto tää entinen."
Vastaukset 1
Vanhimmat
hyvin ymmärrettävä runo. Johtuu varmaan siitä,
että toi kalastus on niin lähellä mun sydäntäni.