Minulla on/oli eräs ystävä. Nainen siis myöskin mutta nyt hän seurustelee.
Vuosi sitten meillä meni hyvin (ihan kaveripohjalta ehkä vähän enemmänkin oli). Kävelimme käsi kädessä tai sitten kädet toistemme lanteilla ja suutelimmekin välillä mutta aina se oli "pelkkää kaveruutta" jossain vaiheessa huomaamattani ihastuin todella vahvasti kyseiseen henkilöön mutta hän alkoikin seurustella miehen kanssa.
Tuo "ystäväni" on ollut aina melko ilkeä mutta nyt muuttunut vielä ilkeämmäksi ja siltikään en saa ajatuksiani pois hänestä.
Minulla on kaksi ihmistä eläessäni ollut sellaisia joita en pysty lopettaa ajattelemasta vaikka olisivatkin kuinka ilkeitä tahansa.
Miten pääsen pakkomielteestä eroon?
Pahoittelen vuodatusta mutta minulla ei ole ketään kenelle kertoa ilman että saisivat sydänkohtauksen.
Vuosi sitten meillä meni hyvin (ihan kaveripohjalta ehkä vähän enemmänkin oli). Kävelimme käsi kädessä tai sitten kädet toistemme lanteilla ja suutelimmekin välillä mutta aina se oli "pelkkää kaveruutta" jossain vaiheessa huomaamattani ihastuin todella vahvasti kyseiseen henkilöön mutta hän alkoikin seurustella miehen kanssa.
Tuo "ystäväni" on ollut aina melko ilkeä mutta nyt muuttunut vielä ilkeämmäksi ja siltikään en saa ajatuksiani pois hänestä.
Minulla on kaksi ihmistä eläessäni ollut sellaisia joita en pysty lopettaa ajattelemasta vaikka olisivatkin kuinka ilkeitä tahansa.
Miten pääsen pakkomielteestä eroon?
Pahoittelen vuodatusta mutta minulla ei ole ketään kenelle kertoa ilman että saisivat sydänkohtauksen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
pakkomielle!! Vaikea unohtaa, kun näkee usein. Joutuisi tekemään suuria elämänmuutoksia, jotta tilanteesta pääsisi, eli ei siis nähtäisi.
Hei!
Voisiko auttaa, että saisit korjaavan kokemuksen: suhteen sellaiseen ihmiseen, jonka ystävällisyyteen voit luottaa. Ei ehkä helppo juttu, mutta kuitenkin.
Tykkäämisen tunne on niin ihana, että siitä joskus haluaa pitää kiinni, vaikkei ole mahdollisuutta vastakaikuun. Onko kirjallisuudesta tai jostain taiteesta tai käsillä tekemisestä apua?