Tuolla 50 palstalla oli tankarunokilpailu ja aattelin että järjestän tännekin runokisan.
Siis kirjoita runo,millanen tahansa mutta lyhyt.
Aihe olis "Vapaus".
Toimin itte kilpailun tuomarina,eli voittaja on se jonka runo kolahtaa muhun parahiten.
Eli toivon edes kahta osanottajaa,olisi niinkun helpompi valita voittoruno enempi kuin yhdestä tai ei yhtäkäästä tuotoksesta.
Lueskelen niitä aina kun ehdin,tässä muutaman päivän sisällä.
Pliis,laittakaa luovuutenne peliin.
Siis kirjoita runo,millanen tahansa mutta lyhyt.
Aihe olis "Vapaus".
Toimin itte kilpailun tuomarina,eli voittaja on se jonka runo kolahtaa muhun parahiten.
Eli toivon edes kahta osanottajaa,olisi niinkun helpompi valita voittoruno enempi kuin yhdestä tai ei yhtäkäästä tuotoksesta.
Lueskelen niitä aina kun ehdin,tässä muutaman päivän sisällä.
Pliis,laittakaa luovuutenne peliin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Elämä oli sielun suuri haava
Irvikuva joka ilkkui
Kun katsoi peiliin se näytti inhat vastenmieliset kasvonsa
Ei mikään naamio voisi sitä peittää
Mikä voisi tuoda vapauden tästä kaikesta
Voisiko tätä todellisuutta paeta….
Lintu nokki häkkinsä lukkoa
Päivä, päivän jälkeen se jatkoi
Se näki sinisen taivaan, tunsi tuulen
Se vankeutensa kahleet katkoi
Levitti siipensä, lentohon nous
- jo tunsi vapauden
Ilo sen rinnassa sous
ei oma , mutta lainattu :
Merille vesiä viiltämään
kuin uhkea enomme ennen
Portinvartijaks Pietariin
tai paimeniks Inkerinmaille
siirrymme Suomen rannalta
kohden engelsmannia
sotaväen värvingissä
kohtaamme Parolan nummella
Meidät perii peijakas
mennyt on onni ja toivo
Paetaan nyt suden kansaksi
Lain hansikkaat vartoo mietä
Parempi kuolemassa on
taivaassa parmpi olla
kuin ihnmispetojen keskellä
Parempi siellä kuin täällä
Akka meni
Vapaus tuli
J. Leskiseltä lainattu:
Iwan`t you
...to go!
ei vapaata vangita voi, me kumpikin tiesimme sen...
kuka muistaa kenen biisi?
ja jos jonkun sainkin kainaloon tiesin silti yksin oon
sen kauniin kukan kadotin enkä koskaan saanut takaisin
loputtomia ehtoja sanelit
yksin kuoliaaksi palelen...........
lainattu mutta niin totta
Kohdistan katseen
elän kurimuksessa
rinnassa vihloo
osat voisinpa vaihtaa
taakan maa saa omakseen
vapaa taivaan lintunen
ei pure...
Vapaus
vaatii veronsa
vaikkakin viiveellä
Aamusta aamuun
aikaa ajatustensa
kanssa rakkauden
käännyttyä kulmasta.
Olen onnesta vapaa.
VAPAUS
En muista yhtäkään,
-päivää itsenäisyyden,
-tuuletonta, -tuiskutonta,
-sateetonta.
Ei ne sateet,
kyyneltä silmiini saaneet,
vaan, -siniristilippu,
-vapautemme merkki.
Kunnioituksesta kyyneleeni,
tummaa taivasta vasten.
Mikään ajateltavissa oleva voima
ei estä minua lähtemästä.
Palelen täällä, halvaannun.
Useina iltoina peräkkäin menen hiljaa istumaan
pimeälle rinteelle kuuraiseen ruohikkoon.
Keltaiset katuvalot eivät häikäise minua siellä,
ystävät eivät taputtele selkään.
Syksyt ovat menneet
ja kuka ymmärtäisi kaipuuni määrän?
...ette aavista kuinka ihana on lukea noita runoja joita tänne on tullut.
Mä oon runoihminen.
Oottelen vielä pari-kolme päivää jos pukkaisi lisää.
Mä luen noita ajatuksella ja yritän sisäistää ne niin että saisin jonkimmoisen käsityksen kirjoittajasta ja ajatusmaailmastansa.
Jotenka lisää lisää vaan runoa tänne.
Mikä onkaan ihanampaa
kuin olla sohvalla
varpaat vastakkain.
Kutkutella hupsutella
sinut kun mä tähän sain.
Minut luot sä uudestaan
taikasatuja lukemaan.
Annat uskon huomiseen
olemalla vain.
Aikaisin aamulla
emäntä luuraa vaatekaapilla
periänsä peilaillen
itsellensä keimaillen
eivät kelpaa maxit ei midit
vaan pitää laittaa tankat
Raskain askelin, painunein päin
kuin taakkaa koko elämän taival
murheet matkassa omat ja muiden.
Pinnan alla jäyti, kuohui ja kupli
sai nostamaan katseen aurinkoon
- lentämään kohden vapauden unelmaa
siivet antaa
vapaus kauas kantaa
kahleet katkoo.
Vankina:
kahleina
työtuoli, ruutu ja näppis,
aikataulut, muistiot, pöytäkirjat.
Avattu ikkuna:
tuuli, lumihiutaleet, varpusten äänet,
lasten nauru ja kevyet askeleet,
pieni viipale vapautta.