Valtakunnan ykköslehden HS:n toimituksessa on myös herätty, ja havaittu ehkäpä isompiakin aiheita kuin Herba, joka on pitkään aiheuttanut suuria tunteenpurkauksia näilläkin sivuilla.
Voihan olla että kun tarpeeksi kauan tallataan lillukan varsia löytyvät myös ne marjamaatkin.
Siis sunnuntain HS kirjoittaa etusivullaan että
JOPA KOLMANNES KAIKISTA LEIKKAUKSISTA ON TURHIA.
Minkälainen ja kuinka kallis soppa tämä sitten on?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hoitotakuu on lisännyt myös tarpeettomia leikkauksia/1135233237687
Voihan olla että kun tarpeeksi kauan tallataan lillukan varsia löytyvät myös ne marjamaatkin.
Siis sunnuntain HS kirjoittaa etusivullaan että
JOPA KOLMANNES KAIKISTA LEIKKAUKSISTA ON TURHIA.
Minkälainen ja kuinka kallis soppa tämä sitten on?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hoitotakuu on lisännyt myös tarpeettomia leikkauksia/1135233237687
Vastaukset 39
Vanhimmat
Tarkoitettiinko tässä, että kaksi kolmannesta leikkauksista on sellaisia, että niistä on potilaalle selvästi hyötyä? Jos minulla olisi jokin oikea vaiva, saattaisin suostua leikkaukseen vaikkaolisikin kolmanneksen tsäänssi että se ei hyödyttäisi. Tietysti parempi prosentti olisi aina hyväksi. Mielenkiintoista on, että näyttöön perustuvan lääketieteen alalla tällaisia asioita lasketaan.
Luontais-, vaihtoehto-, lisäravinne- ja käärmeöljypisneksessä en ole nähnyt alan itsensä tuottamia laskelmia hyödyistä. Puolueettomissa arvioissa hyöty on ollut suunnilleen nollan paikkeilla.
Leikkausarvioita ei suuremmin mietitä. Niitä toteutetaan lähinnä liukuhihnatyyliin.
Ja lisäksi, leikkauksen haitoista ei kerrota koskaan. Haitattomiakaan ne eivät suinkaan ole. Kyllä niissä on omat haittansa aina veritulppiin saakka ja tulppien aiheuttamiin lisäongelmiin.
Leikkausarpiin voi kehittyä myös kiinnikkeitä ja kasvaimia. Niistä ei koskaan ole kerrottu etukäteen.
"Puolueettomissa arvioissa hyöty on ollut suunnilleen nollan paikkeilla."
Mitähän nuo puolueettomat ovat? Puolueettomiahan ne eivät missään nimessä ole. Monet vastuulliset lääkärit jopa tiettyihin leikkauksiin valmistumisessa suosittelevat käyttämään tiettyjä "luontaistuotteita" (koska lääketeolisuudella ei ole vastaavia) jotta leikkauksen riskit voitaisiin minimoida ja toipuminen edistyisi paremmin.
"Leikkausarvioita ei suuremmin mietitä. Niitä toteutetaan lähinnä liukuhihnatyyliin."
Mietitäänpäs. Hoitotakuusysteemissä nimenomaan määritetään kriteerit, milloin leikkaus on sytä tehdä. Samoin käypä hoito-ohjeissa. Esim. selkäpotilaiden kestovalituksen aihe on, että ei leikata, odotellaan vaan ajan parantavaa vaikutusta.
"Ja lisäksi, leikkauksen haitoista ei kerrota koskaan."
Kerrotaanpas. Ainakin minulle on aina kerrottu. Leikkauksen jälkeen annetuissa kotihoito-ohjeissakin kerrotaan minkälaisissa oireissa otetaan yhteyttä sairaalaan.
"Leikkausarpiin voi kehittyä myös kiinnikkeitä ja kasvaimia. Niistä ei koskaan ole kerrottu etukäteen"
Ei kehity kasvaimia. Tyriä korkeintaan. ja näistäkin kerrotaan. Lisäksi kiinnikeitten synytymismahdollisuudesta tietäminen kuuluu minusta jo yleissivistykseen.
Puolueetomat arviot tarkoittavat tutkimista objektiivisin ja avoimin menetelmin. Kukaan lääketieteen periaatteita noidattava vastuullinen lääkäri ei suosittele luontaistuotteita ennen leikkauksia. Päinvastoin. Niistä ei voi tietää. mitä ne aiheuttavat esim. anestesia-aineiden kanssa.
Onko kivaa vetää hatusta älyttömiä väitteitä siinä toivossa, että joku pöljä ehkä niitä uskookin?
Oletkos teettänyt arvion useammalla saman spesiaalialan lääkärillä samasta asiasta?
Olisitpa oullut kuuntelemassa hoitotakuusta todellisuutta. Satuin olemaan sairaalan edustajan luennolla juuri hoitotakuusta olevaa luentoa muutama päivä sitten. Lähinnä nauratti ja suututti sekä yleisöä, että luennoitsijaa, että mitä se hoitotakuu todellisuudessa onkaan. Kaukana siitä, mitä ihmiset sillä mieltävät ja kuvittelevat.
Mieti sinä vaan koko hoitotakuuta.
Heh, et nyt ollenkaan tajua koko asiaa. Leikkauksen jälkeen annetuissa kotihoito-ohjeissa... ei hyvät hyssyrät eihän se ole kuin vain pieneltä ajalta. Leikkauksen aiheuttamat ongelmat voivat ja toisissa leikkauksissa vasta vuosien kuluttua saavat aikaan ikäviä ja hankalia muita ongelmia.
Tiedän veritulppaihmisiä, jotka ovat jo sairaalassa saaneet veritulpan leikkauksesta johtuen. Eivätkä kuitenkaan ole leikkauksesta saaneet mitään hyötyä. Jotkut ovat menneet huonommaksi vaan.
Mistäh hihasta Sinä muuten tuon väitteen tempasit, ettei voi kasvaimia kehittyä. Kyllä voi ja on kehittynyt. Se on vaan raakaa totuutta.
Ei kenenkään kuulu tietää, jos ei aiemmin ole useita kertoja leikattu, niin kiinikkeistä, eikä keloutumisesta. Kyllä siitä pitäisi osata kertoa. Vaan onko Sinulle keloutumisesta kerrottu?
Äläpäs väitä taas vastoin oikeaa tietoa. Kyllä, kyllä eräisiin suuriin leikkauksiin suosittelevat luontaistuotetteen käyttöä.
Sinähän tuota hatusta vetelet.
"Kyllä, kyllä eräisiin suuriin leikkauksiin suosittelevat luontaistuotetteen käyttöä."
En minäkään löytänyt tällaista käypähoitosuosituksista. Missä kohtaa se piti olla?
Mitä minä olen kuullut luontaistuotealan verkostomarkkinoijien ihmekertomuksia, niin tilanne on nimenomaan päinvastoin. Leikkauksiin tarjotaan puudutusta ja kivunhoitoa. Mutta tarinan päähenkilö ei halua vaan kiskoo ihmepillereitä tai mystistä mehua tai hokee taikasanoja vaikka kaikki muut ovat epäuskoisia. Hämmästyttäväsi potilas paranee nopeasti ihmekonstin ansioista. Tarinan loppuratkaisussa lääkärit ja hoitajat tulevat kilvan ihmettelemään kuinka näin saattoi olla. Vanha kunnon sadun rakenne. Mutta Disneyltähän se hepalifekin uuden johtajansa haki.
Pidä silmät auki ja lue enemmän muita kuin suunpieksäntäsivuja.
Suuriin sydänleikkauksiin on valmisteltu mm. helsinkiläisissä sairaaloissa potilaita eräällä luontaistuotteella, mutta jääköön sanomatta. Olen sen itsekkin netistä nähnyt, ja tavannut potilaita, jotka ovat leikkauksessa olleet, ja käyttäneet sairaalan antamien ohjeiden mukaan ko tuotetta.
Olen aika tarkkaan lukenut sen Opas sydänleikkaukseen tulevalle -kirjasen, joka ainakin Länsi-Suomessa jaetaan kaikille. Tarkat ohjeet on, miten syödään kunnollisesti. En mistään kohtaa löytänyt ohjetta, että pitäisi ostaa jotain luontaistuotetta.
Hoitotakuun piiriin kuuluvista leikkausaiheista taisi olla kysymys. Se, miten hyvin tai huonosti hoitotakuu muuten toimii, on eri asia. Toisaalta, jos leikkaukset ovat turhia, niin eikö ole pelkästään hyvä, että jonot ovat pitkiä. Ehtii aika parantaa.
...> Hoitotakuun piiriin kuuluvista leikkauksistahan taisi olla kysymys.
Jos et ole lukenut tekstiä suoraan HS:n sivuilta, niin kerron että otsikko on:
JOPA KOLMANNES KAIKISTA LEIKKAUKSISTA ON TURHIA
Eli jos leikkaukseen mennään hoitotakuussa määritellyillä oireilla, ei leikkaus ole turha. Se ei kuitenkaan aina takaa sitä, että vaiva paranee.
Ja kitin kontit kanssa
kääntää keskustelu Herba-myrkyistä johonkin muuhun. Ei tuo ikävä kyllä poista sitä tosiasiaa, mitä Herboista on tutkittu.
on turhalla leikkauksella yksilölle?
Kuinka paljon ne työllistävät mm. hoitoyhteisöjä, turhaan?
Mitkä ovat niin rahalliset kuin muutkin kulut, niin yksiön kuin yhteiskunnankin osalta, turhaan?
Mikä merkitys on sillä jos joku ostaa Herbapurkin omaan käyttöönsä.
Tuskinpa ainakaan laajempaa merkitystä, kuten edellisissä tapauksissa?
Jos ihmiset alkavat kuvitella, että heidän ylipaino-ongelmansa helpottuu laihdutusvalmisteilla eikä asiallisten ruokailutottumusten opettelulla ja liikunnan lisäämisellä, niin sillä on erittäin laaja kansantaloudellinen merkitys.
Yksittäiset maksansiirrot taitavat olla muutaman sadan tuhannen euron hintaisia. Se on halpaa, jos näitä ei tule montaa. Tuhansien epäonnistuneiden ihmepilleri- ja pirtelölaihduttajien kakkostyypin diabetekset ja sepelvaltimotaudit ovat ne, jotka tulevat kalliiksi.
kuvailemasi tapaukset ovat?
On kirjoiteltu, että maksaongelmia olisi ollut 22 henkilöllä, ja yksi kuolemantapaus Euroopassa.
Populaatio jotain 700 miljoonaa.
Ei siis kovin yleinen ongelma?
Onkohan Suomessa tavattu näitä ongelmia?
Kansalaisten ruokailutottumuksiin vaikuttaa suuressa määrin myös mainonta ja erilaisten mielikuvien tuottaminen.
Pysyykö "oikea" valistus mukana?
"Ei siis kovin yleinen ongelma?"
Olen lähes varma, että Israelissa ja Sveitsissä ei voi olla yhteensä 700 miljoonaa herbalife-käyttäjää. Siitä olen samaa mieltä, että muutama kuolemantapaus ja alle promillen riski saada vakava maksavaurio ovat aika pieniä riskejä. Turhia tietysti.
"Kansalaisten ruokailutottumuksiin vaikuttaa suuressa määrin myös mainonta ja erilaisten mielikuvien tuottaminen."
Juuri näin. Tämä on se yhteiskunnallinen ongelma laihdutuspisneksessä. Kun markkinoinnilla synnytetään mielikuva, että pillereillä ja pirtelöillä olisi terveyttä ja normaalipainoa edistävä vaikutus, niin se tulee kalliiksi.
Lukisit edes päivän lehtiä, ja ajattelisit, mikä saa kansalaisen holtittomaan ruokakulttuuriin? Tuleeko Sinulle edes lehtiä? Ei siellä ole kuule ihmepillereistä jälkeäkään.
Kyllä siellä keikistelevät ihmetarjoukset kuten yhden hinnalla kaksi, yms... houkuttimia. Limsoja, hampurilaisia, pizoja, makeisia, pipareita, vohveleita, ranskanleipää, ranskan perunoita, perunalastuja, sipsejä jne.... Mikä on näiden hinta kansanterveydelle?
Olisi todella tarpeellista tietää tämän ns. roskaruoan vaikutukset ihmisten lihomiseen ja terveyteen.
Näitä kuitenkin käytetään paljonkin yleisemmin kuin jotakin Herbaa, jota käytetään mm. eräänä mahd. apuna ongelmien korjaamiseksi.
Onko roskaruoan vaikutuksia tutkittu ja tehty johtopäätöksiä, ja annettu ohjeita ja määräyksiä?
Syythän on myös lihomiseenkin, ja niiden poistaminen oleellista!
Mitään Herbalifen tuotetta ei tutkittu sen Sveitsiläisen ja Israelilaisen tutkimuksen aikana, eikä sen jälkeen. Eli ei ole mitään näyttöä mistään erillisestä tuotteesta tai ainesosasta mikä voisi olla haitallista. Miksi ei tutkittu? vastaus: koska tiedettiin, ettei niistä löydy mitään haitallista.
Tarkoittikohan tuo edellinen vastaaja sitä, kun oli tutkittu, että herbalife-tuotteiden käytöstä tuli maksavaurioita ihmisille.
Muistan että joulun paikkeilla oli hesarissa semmoinen uutinen.
NO ei ollut niin. Epäilystä siinä uutisoitiin, ei mistään totuudesta. Missään ei ole vielä edes kyetty toteennäyttämään. Sen sijaan se kyllä tiedettiin, että joillian oli maksaongelmia jo ennen kuin edes käyttivätkään Herbaa.
Nämä ovat täysin eri asioita kokonaan, epäily, ja Sinun tituleeraamasi TULI-termi.
Se ei pitänyt paikkaansa. Mitään vahingollista ainetta ei löytynyt ja tuotteet todettiin turvallisiksi. Se tiedettiin muutenkin. Kun jaksatte pari päivää odotella niin eiköhän leuat loksahda kaikilla irvistelijöillä. On nimittäin semmoinen uutispommi tulossa Suomeen.
Jos tehdään 10000 leikkausta miljoonaa asukasta kohden kuten HS kertoo, niin silloin taitaa tulla yksi leikkaus 100 kohden, eli 1%
Suomen n. viiden miljoonan asukkaan mukaan leikkauksia tehtäisiin n.50000
Tästä kolmasosa on hieman yli 16000, eli tämä määrä leikkauksista olisi siis turhia?
Jos näin olisi, niin mitä tämä merkitsee rahallisesti?
Entä näiden leikattujen potilaidenkin suhteen?
Vaikutukset niihin pitkiin jonoihin, ja pitkiin jonotusaikoihin tarpeellisiin leikkauksiin?
Jos tehdään yksi leikkaus sataa henkeä kohti, niin se tarkoittaisi pitkällä aikavälillä, että ihmiselle tehdään elämän aikana 0,75 leikkausta. Näistä 0,25 on ei paranna elämänlaatua. Nyt pitäisi vaan osata selvänähdä etukäteen, mikä leikkaus oli turha ja mikä tarpeellinen.
Jos leikkausjonoissa harrastetaan jonkinlaista priorisointia, niin jonon hännillä pitäisi olla vähemmän hyödyllisiä ja kärjessä enemmän hyödyllisiä leikkauksia. Mitä lyhyemmäksi jono menee, sitä todennäköisemmin tehdään tarpeettomia leikkauksia.
Jos taas tavoitteena on sadan prosentin teho, silloin ei kannata tehdä lainkaan sellaisia leikkauksia, joissa on iso epäonnistumisen riski. Esimerkiksi maksansiirrot pitäisi jättää tekemättä, koska potilaista joka viides kuitenkin on kuollut vuoden kuluttua. Tietysti hoitamattomana kaikki olisivat kuolleita, mutta eipä tullut turhaa leikkausta.
voidaan tarkastella moneltakin kantilta.
Kukin omien näkemystensä, halujensa ja etujensa mukaan.
Aivan yksinkertaisesti asiaa tarkastellen tuntuisi, että esim. näiden paljon puhuttujen ja palstoillakin kirjoiteltujen TULES ongelmien hoidossa voitaisiin tarkastella enemmän myös muidenkin hoitojen mahdollisuuksia kuin leikkaushoitoja.
Kerrotaanhan palstoillakin tapauksista, että vuosikymmentenkään, nämä tavalliset tutkimukset ja hoidot eivät ole tuottaneet potilaan toivomaa tulosta kipujen hoidoissa, kuin muutenkaan.
Sitä vastoin jo yksi käynti manipulaatiohoidossa, kansanparantajalla vapautti jo toivottoman potilaan kivuista ja antoi uuden elämän.
Kustannukset muutama kymppi!
Mikähän lienee leikkauksen todellinen hinta keskimäärin?
Minäkin luin pienenä Nylkypostista, miten syöpä parani kaiken maailman ihmesysteemeillä. Sitten Apulehdessä oli että hiihtäjät jolkottavat kauheaa vauhtia ternimaidolla ja lehmät lypsävät kun niitten utareisiin kiinnittää magneettirannekkeen. Huttua oli kaikki.
Ei silti, onhan sitä muitakin hoitoja kuin leikkaaminen. Jotkut ihan toimiviakin.
Tuosta pääset alkuun: http://www.ppshp.fi/attachment.asp?Item=41259&Section=4435
Sehän on selvää, että väärä hoito ei voi tuottaa tuloksia.
Telkkarin dokumentissa kerrottiin, että 98% käytetyistä kolesterolilääkkeistä on luultavasti aivan turhia.
Näin on myös tutkittu.
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=811558
Professori kertoo:
"Happonen muistuttaa Ylen Radiouutisissa, ettei vielä edes ole varmuutta vaikuttaako kolesterolin laskeminen sydäntautien vähenemiseen."
Hetkinen, eikös sitä olekaan tutkittu ja tieteellisesti todistettu? Muuten vain miljoonia euroja niihin käytetään... Onkohan niiden vaarallisuuttakaan edes tutkittu, kun ei ole edes hyödyllisyyttä viitsitty tutkia?
Suuri huijaus tämäkin?
http://www.hyvinvointiohjausta.com/artikkeli.php?id=8
Mitäpä jos lukisit vähän tarkemmin, mitä linkeissäsi kirjoitetaan. Mieti, mikä on tieteellistä ja mikä mielipiteitä.
Koko lainaus: "Hän myöntää lääkkeiden sisältämän statiinin alentavan kolesterolia ja vähentävän sydänkuolleisuutta, mutta lääkket voivat olla turhia, jos potilaan sydäntautiriski ei ole suuri."
Eli statiinien on todistettu vaikuttavan kolesterolitasoon ja vähentävän sydänkuolleisuutta. Happonen pohdiskeli, että lääkityksen kohdentaminen voisi olla osuvampaakin. Se taas vaatii lisää tutkimusta, jotta voitaisiin paremmin löytää ne, jotka lääkityksestä oikeasti hyötyvät. Kysymys on myös filosofinen, eli onko parempi hoitaa sataa ihmistä statiineilla, jolloin kaikki kaksikymmentä siitä hyötyvää tulee hoidettua mahdollisimman hyvin, mutta kahdeksankymmentä syö lääkettä turhaan, vai vedetäänkö raja tiukemmalle, jolloin vain neljäkymmentä käyttää lääkettä ilman hyötyä, kymmenen elää pitempään, mutta toiset kymmenen sitä tarvitsevaa ihmistä menehtyy ennenaikojaan sydänkohtaukseen. Mukaan tulevat tietysti lääkityksen mahdolliset haittavaikutukset ja niiden vakavuus sekä - ikävä kyllä - myös raha.
Luontaistuotepuolihan haluaa syöttää kaikille ihmisille kaikkia mahdollisia vitamiineja, hivenaineita ja luontaistuotteita "varmuuden vuoksi". Heidän intresseissään ei ole missään nimessä yrittää löytää vain niitä, jotka todella tarvitsisivat niitä tuotteita. Voisi jäädä ostajaporukka turhan pieneksi.
...> Heidän intresseissään ei ole missään nimessä yrittää löytää vain niitä, jotka todella tarvitsevat niitä tuotteita. Voisi jäädä ostajaporukka turhan pieneksi.
Eiväthän he todellakaan ole vastuussa kansan terveydestä.
Mutta se taho jolle tämä vastuu kuuluu voisi hiukan selvittää myös terveydenhoidon tätäkin puolta.
Olemmehan saaneet lukea viime päivinä niiden parjattujen vitamiinien tarpeellisuudesta terveydenhoidossa ja sairauksien estämisessä.
Vitamiini-, hivenainetasojen määrittäminen ei varmaankaan olisi kovinkaan kallista eikä vaikea suorittaa, ja ennen kaikkea saataisiin myös tarkempaa tietoa aiheesta, eikä oltaisi jatkuvasti pelkästään mutu tuntuman varassa!
Voisipa tasoissa olla korjaamista!
Eri asia sitten on, mihin niitä tuloksia verrataan. Mielenkiintoista on se, että kärsii silminnähden esim. tietyn vitamiinin puutteesta (imeytymishäiriön johdosta) ja kliinisesti tarkasteltuna asiapapereihin kirjataan puutosoireet, muttei mainita puutoksesta tuon taivaallista.
Asiakas käy tutkituttamassa vitamiini-hivenainetasonsa, ja saa tietää, että sairaus, jota hän sairastaa ja joka aiheuttaa lähes jokaiselle tietyn puutostilan. Ja puutostilan oireet ovat selvät ja kaikkin hyväksymät.
Kuitenkaan julkinen terveydenhoito ei myönnä, että tulos osoittaa puutosta. Toinen lääkäri kuitenkin määrää korvaushoidolle (vitamiininihoidolle - injektioinan lihakseen). Potilaan olo paranee merkittävästi, ja muutaman viikon kuluttua kaikki merkit puutoksesta ovat kadonneet samoin potilaan kärsimät kiusaavat ja elämää hankaloittavat oireet.
Kysymys kuuluukin, että kuka määrittelee ne tasot? Toisen lääkärin näkökulmasta kyseessä on selvä puutostila, joka vaatii korvaushoidon ja korvaushoito tuo tuloksia potilaan kärsimiin oireisiin.
Toisen mielestä asiassa ei ole mitään korjattavaa, vaikka onkin myöntänyt ulkoiset oireet.
Todellakin.
Kuinka voi olla mahdollista että asiantuntijat, lääkäritkin voivat olla tällaisesta, aivan terveydenhoidon perusteisiin kuuluvasta aiheesta, jopa täysin vastakkaistakin mieltä?
Eikö terveydenhoidon perusteiden koulutus kuitenkin ole kaikille lääkäreille sama, joten näkemyksetkin kuvittelisi olevan samansuuntaisia, myös vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen suhteen, vai onko kysymys vain aivan jostain muusta?
http://www.tohtori.fi/?page=6746948&id=57116
Siitä löytyvät myös saantisuositukset. Ne perustuvat parhaaseen mahdolliseen objektiivisesti osoitettuun _tietoon_. Jos joku on eri mieltä suositusten tasosta, joutuu sitten perustelemaan väitteensä. Mutu ja kauppapuheet eivät siihen riitä.
Saanti on ihan eri asia kokonaan, kuin se, mitä elimistön käyttöön jää.
Ja sitä paitsi saantisuosistus ei millään lailla takaa, että elimistö saa ne, esim. juuri imeytymishäiriön vuoksi. Joihinkin sairauksiin liittyy imeytymishäiriö, jota ei välttämättä julkinen terveydenhuolto noteraa mitenkään vaikka seuranta ja hoito on julkisella tasolla.
Ja toisaalta, katselin noita saantisuosituksia, niin joo, onhan se juuri ja juuri, siinä ja siinä. Monessa tapauksessa nuo määrät eivät riitä kylläkään vastustmaan sairauksien syntyä. Katsotaanpas vaikka infektioiden aikana, kansaa kaatuu punkan pohjalle kuin viljaa viikatteen edessä. Mutta kun on nostanut antioksidanttiensa saantitasoa, ohi menevät infektiot että heilahtaa.
Jos Sinulla olisi jonkinmoinen henkilökohtainen kokemus eri aikakausien lääkäreihin, niin huomaisit, miten valtaisan laaja suhtautumisskaala heillä on.
Mm. eräs lääkäri kerran kertoi, miten valtavia eroja on eri koulukuntiin kuuluvien lääkäreiden välillä, heidän tapa suhtautumisien eri asioihin. Toki olen sen itsekin laittanut merkille, joten en ollenkaan pidä mitenkään pyhänä sitä tietoa, mitä yksi lääkäri jostain asiasta laukaisee.
Ja jos itse olet ollut muutamia kymmeniä vuosia tekemisissä lääkäreiden kanssa, niin todella huomaisit, miten paljon eroja on lääkäreiden suhtautumistavoissa, ja tulkitsemistavoissa.
Tietenkin heidän oma kiinnostus asiaan lisää heidän tietotaitoaan, niin että kaikki alan lääkärit eivät varmasti omaa samaa tietotaitoakaan. Toiset hankkivat lisätietoa omasta mielenkiinnostaan. Toiset vaan porskuttava kerran opituilla menetelmillään. Ja menetelmätkin ajan saatossa vielä muuttuvat, niin että kyllä riittä kaikenkirjavaa väkeä myös lääkärikuntaan.
Minä henkilökohtaisesti pidän hedelmällisenä sitä, että otan useampien saman alan lääkäreiden näkemyksiä vastaan asiasta, ennen kuin teen mitään johtopäätöksiä. Mutta onhan taas ihmisiä, jotka eivät pysty käsittelemään useammasta näkökulmasta asioita.
Kun on ihmisiä erilaisia, niin pitää lääkäreitäkin olla erilaisia. Yhtä totuutta ei ole asiasta olemassakaan.
Siinä juuri ongelmat kasaantuvatkin, kun ei ole minkäänlaista tietoa, eikä nähtävästi kiinnostustakaan selvittää yksilötasolla tätä ongelmaa.
Kuitataan vain sillä jo kovin tutuksi tulleella slouganilla, monipuolisen ruoan syömisestä koko ongelma.
Taulukossahan kerrotaan PÄIVITTÄISET tarpeet.
Entä jos on mennyt vuosia, jopa vuosikymmeniä, että nämä suositukset eivät ole toteutuneet?
Silloin vajaus ja puuttuvat, tilanteen korjaamiseksi tarvittavat määrä olisivat aivan eri luokkaa.
Juuri niin, ja tarvitaankin sitten jo terapeuttisia annoksia asian korjaamiseksi, ja siitäpä nousee punalippu oitis salkoon. Heran jee, joku ylittää annetut annosohjeet.
Monipuolinen ruoka on useille todellisuudessa täysi mysterri. On mielenkiintoista tosiaan kuulla, kun ihminen liputtaa monipuolisen ruoan puolesta, ja todellisuudessa hänellä itselläänkin on jo melkoisia puutoksia arkipäivän ravitsemuksessa.
Siitä oivallinen merkki useiden ihmisten jatkuvaan uupumukseen. Silloin ei ole ravinto kohdallaan, jos uupumus ottaa yliotteen.