Hei, meille tuli toissapäivänä pikkuinen koiranpentu ( sekarotuinen ). Pentu on 3kk, se on tottunut täällä oloon oikein mukavasti. Vähän se arastelee uusia asioita.
Tämä arkuus luultavasti menee pois sen tottuessa ja kasvaessa? Täällä kävi eilen pari sukulaista ( emme vielä tuo tänne vieraita, mutta heidän oli pakko nopeasti käväistä muiden asioiden takia ) ja pentu pelkäsi heitä ihan hirveästi! Pelkoa herättää myös perheen 18 vuotias veli.
Onko muilla kokemusta pennun arkuudesta, joka kuitenkin menee ohi? Vai mistä tietää onko pentu luonnostaan arka kaikkia vieraita kohtaan, miten sitä voisi totutella myös ystävien vierailuun?
Tämä arkuus luultavasti menee pois sen tottuessa ja kasvaessa? Täällä kävi eilen pari sukulaista ( emme vielä tuo tänne vieraita, mutta heidän oli pakko nopeasti käväistä muiden asioiden takia ) ja pentu pelkäsi heitä ihan hirveästi! Pelkoa herättää myös perheen 18 vuotias veli.
Onko muilla kokemusta pennun arkuudesta, joka kuitenkin menee ohi? Vai mistä tietää onko pentu luonnostaan arka kaikkia vieraita kohtaan, miten sitä voisi totutella myös ystävien vierailuun?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse en valitsisi arkaa pentua. Pentueissa on monesti paljon eroja yksilöiden välillä. Olivatko muutkin pennut arkoja kun kävitte niitä katsomassa?
Rohkaise pentua ja käske vieraiden antaa makupaloja. Kuljettakaa sitä paljon mukana autossa ja ihmisten ilmoilla niin se tottuu (no ei nyt heti mutta kohtapuoliin). Älkää kahlitko sitä kotiin koska sitten siitä tulee vihainen ja arka. Arka koira voi olla arvaamaton.
Pentu ei vaikuttanut ollenkaan aralta, kaikki muutkin olivat oikein virkeitä ja tulivat kovasti tervehtimään.
Sitä voi vielä jännittää, koska se on uudessa paikassa. Toivottavasti se tuosta rohkaistuisi vieraiden suhteen. Kertokaa toki kokemuksianne, jos niitä löytyy.
Ei ole mitenkään outoa, että pentu on aluksi arka, kun on juuri uuteen kotiin muuttanut. Kyllä nuo omatkin(neljä) koiraa olivat pentuina ujoja, ja välttelivät vieraita. Syliin halusivat ulkona, kun joku ihminen tuli lähelle, pitipä vielä työntää pää kainaloon piiloon. Parin kuukauden kuluttua olivat niin reippaita, ettei yhtään arkailleet mennä tervehtimään vieraita ihmisiä. Tietysti pentua pitää kuljettaa mukana, ja antaa sille erilaisia uusia kokemuksia. Sen pitää kuitenkin antaa itse päättää milloin se lähestyy vierasta, ei yhtään saa pakottaa sitä uusiin tilanteisiin. Kyllä ne rohkaistuvat, vaikka aluksi tuntuvat pelkäävän kaikkea mahdollista - ihmisiä, toisia koiria, pimeää, epätavalliseen paikkaan jätettyä esinettä, varjokuvia ikkunassa jne.
Kiitos paljon!
Arvelinkin, että asia olisi näin, mutta hienoa saada vielä asiaan varmennusta kokeneemmalta. Minulla on elämäni aikana ( ennen tätä pentua ) ollut vain yksi koira, olin itse niin pieni kun hän tuli meille, joten en muista paljoa millainen hän oli pentuna. Joten tämä on tavallaan ensimmäinen pentu, jossa osallistun kasvattamiseen..
Mutta kiitos!