Moi!
Tässä palstalla on jo aikaisemminkin vertailtu OTM:n ja KTM:n tehtäviä yrityksessä, mutta haluaisin vielä kuulla lisää asiasta tietäviltä.
Toimiiko yrityksissä kauppakorkeassa yritysjuridiikkaa pääaineenaan lukeneita KTM:iä ns. yrityslakimiehen tehtävissä vai ovatko he pelkästään OTM:iä? Eikös kauppakorkean yritysjuridiikassa kuitenkin perehdytä oikkista syvemmin esim. sopimus- ja vero-oikeuteen?
Entä toimiiko KTM:n koulutuksen saaneita yritysjuridiikan asiantuntijoita lakifirmoissa lakimiehinä vai toimivatko he jonkin sortin asiantuntijoina?
Mitä aineita yleensä luetaan yritysjuridiikan sivussa? Ovatko rahoitus ja laskenatoimi yleisiä sivuaineita? Entä kansantaloustiede?
Kiitos kaikille opastaneille!
Tässä palstalla on jo aikaisemminkin vertailtu OTM:n ja KTM:n tehtäviä yrityksessä, mutta haluaisin vielä kuulla lisää asiasta tietäviltä.
Toimiiko yrityksissä kauppakorkeassa yritysjuridiikkaa pääaineenaan lukeneita KTM:iä ns. yrityslakimiehen tehtävissä vai ovatko he pelkästään OTM:iä? Eikös kauppakorkean yritysjuridiikassa kuitenkin perehdytä oikkista syvemmin esim. sopimus- ja vero-oikeuteen?
Entä toimiiko KTM:n koulutuksen saaneita yritysjuridiikan asiantuntijoita lakifirmoissa lakimiehinä vai toimivatko he jonkin sortin asiantuntijoina?
Mitä aineita yleensä luetaan yritysjuridiikan sivussa? Ovatko rahoitus ja laskenatoimi yleisiä sivuaineita? Entä kansantaloustiede?
Kiitos kaikille opastaneille!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yrityksissä palkataan tehtäviin sellaisia henkilöitä, jotka osaavat tehtävässä tarvittavat asiat ihan oikeasti. Julkisella puolella taas palkataan ketä tahansa ääliöitä, kunhan heillä on muodollinen pätevyys jonkin tietyn ja nimenomaisen tutkinnon ja aineyhdistelmän turvaamana.
Siinäpä taisikin nuo tärkeimmät erot sitten olla. Jos siis saat vakuutettua työhönottohaastattelijan yritysjuridiikan osaamisestasi, on ihan sama vaikka olisit pitsinnypläystieteen professori.
Yritysjuridiikan ja verotuksen tuntijat pääsevät yksityisillä aika monenlaisiin hommiin, mutta yrityslakimieheksi eivät. Lakimies tarkoittaa aika tarkasti vain OTK/OTM-tutkinnon suorittanutta, ja mm. siksi, että heillä on aina laajapohjainen tutkinto. Yrityslakimies hoitaa useimmiten varsinaisten yritysjuridisten asioiden lisäksi myös paljon työoikeudellisia asioita, ja ottaa joskus kantaa myös rikosoikeudellisiin kysymyksiin.
Jos himoitsee siis lakimiestehtäviä nimenomaisesti, oikea osoite toistaiseksi on oikeustieteellinen. Juristit kyllä tekevät kaikenlaisia töitä, mutta firmojen lakiosastot, lakitoimistot yms ovat aika kapeakatseisia palkatessaan ja katsovat nimenomaan tutkintonimikettä. Tämä taitaa olla iso poikkeama ekonomi/ekonomisti/etc-maailmaan verrattuna.
Veropuolella esim. isot konsulttitoimistot palkkaavat vain osaamisen perusteella. Osaamista saa verotoimistoista, joihin palkataan sekä oikkareita että kauppatieteilijöitä. Kauppatieteilijällä on hyvä olla vero-oikeus-taustaa ja vastaavasti oikeustieteilijän on täytynyt hankkia jotain kautta perustiedot esim. laskentatoimesta. Aika moni tuntemani oikeustieteilijä hakeekin nykyään myös kauppakorkean puolelle ja tekee kaksi tutkintoa.
että hyvin suppeita poikkeustapauksia lukuunottamatta oikeudenkäyntiasiamiehenä voi olla vain OTK/OTM (hitsi että on muuten tämmöisen vanhemman tieteenharjoittajan vaikea tottua tuohon "oikeustieteen maisteri" -nimikkeeseen...).