rehellinen palaute

Se rehellinen palaute on aika kortilla, näin internetmaailmassa.
Palautteessa voidaan mielistellä.
Siihen voi kateus antaa oman lisänsä.
Sillä voidaan yrittää manipuloida muita antamaan samansuuntaisia mielipiteitä.
Ja mikä yleisintä netissä, sillä yritetään nostaa oman statusta.

Joten kyllä se rehellisyys taitaa olla aika hakusessa.

T. ®Sherlokki © 2008

Ideasi oli ihan helkkarin hyvä. Mutta se jotenkin toisessa kontekstissa kusaisi alleen.

Näin ollen asetan jälkiviisaasti kritiikkini kärjen tapahtuneen toteutustapaan:

Helge Herala, Maija-Leena Soinne, Olavi Ahonen, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki.

Jos olen unohtanut jotain, visko vaskoolilla kullankimalteista krtiikkiä lehtereille.

minä olen rehellinen itselleni, tähän oli aika pitkä matka mutta taivallus kannatti. totta on että ollessaan rehellinen itselleen pystyy olemaan sitä myös muille, mutta siihen harhaan ei auta astua että tuntisi itsensä läpikotaisin tai kykenisi aina joka tilanteessa rehellisyyteen.

jonkun noiden tekstien lopussa taisin mainitakin siitä että hukun aika usein oman näppäryyteni moninaisiin soihin. tuon myöntäminen ei enää kirpaise, lähinnä huvittaa miten paljon itsestään luulee tietävänsä, vaikka toimii tismalleen samoilla kaavoilla kuin muutkin.

tosin minä toimin aina hiukan luupäisemmin, hiukan jääräpäisemmin ja tulistun helpommin, leppyen varsin nopeasti. tuhlaan siis energiaani ällistyttävän paljon täysin turhaan...

minä en vaihda nimimerkkiä usein siksi että pääsisin pakoon itseäni tai teitä, olen useimmiten rekkaamatta itseäni, jotten voi poistaa tekstejäni, mielipiteitäni tai muuta sälää.

useimmat varmasti muistavat että tein tuota rasittavuuteen asti. nykyisin olen myös laiskistunut entisestäni, josta syystä en nytkään jaksanut kirjautua. miksi kirjautua kun ne joiden toivon minut tunnistavan, tunnistavat kyllä sanani pilkku ja yhdyssanavirheistäni.

kirjaudun luultavasti silloin kun kuvittelen että sanomallani olisi jotain arvoa, mitä sillä ei siis todellisuudessa juurikaan ole, mutta onneksi meillä kaikilla on omat harhamme, näin elämämme ei koskaan tule olemaan aivan tylsää.

ugh. olen puhunut vasenkätisyyteni väsyksiin.

kukamitälie kirjoitti:

minä olen rehellinen itselleni, tähän oli aika pitkä matka mutta taivallus kannatti. totta on että ollessaan rehellinen itselleen pystyy olemaan sitä myös muille, mutta siihen harhaan ei auta astua että tuntisi itsensä läpikotaisin tai kykenisi aina joka tilanteessa rehellisyyteen.

jonkun noiden tekstien lopussa taisin mainitakin siitä että hukun aika usein oman näppäryyteni moninaisiin soihin. tuon myöntäminen ei enää kirpaise, lähinnä huvittaa miten paljon itsestään luulee tietävänsä, vaikka toimii tismalleen samoilla kaavoilla kuin muutkin.

tosin minä toimin aina hiukan luupäisemmin, hiukan jääräpäisemmin ja tulistun helpommin, leppyen varsin nopeasti. tuhlaan siis energiaani ällistyttävän paljon täysin turhaan...

minä en vaihda nimimerkkiä usein siksi että pääsisin pakoon itseäni tai teitä, olen useimmiten rekkaamatta itseäni, jotten voi poistaa tekstejäni, mielipiteitäni tai muuta sälää.

useimmat varmasti muistavat että tein tuota rasittavuuteen asti. nykyisin olen myös laiskistunut entisestäni, josta syystä en nytkään jaksanut kirjautua. miksi kirjautua kun ne joiden toivon minut tunnistavan, tunnistavat kyllä sanani pilkku ja yhdyssanavirheistäni.

kirjaudun luultavasti silloin kun kuvittelen että sanomallani olisi jotain arvoa, mitä sillä ei siis todellisuudessa juurikaan ole, mutta onneksi meillä kaikilla on omat harhamme, näin elämämme ei koskaan tule olemaan aivan tylsää.

ugh. olen puhunut vasenkätisyyteni väsyksiin.

Mua ihmetyttää se että kaikkein eniten henkiseen kasvuun orientoituneet ihmiset tuppaavat yleensä olemaan niitä eniten hukassa olevia, enkä jotenkin usko että siitä sopii syyttää new age-roskaa ilman että tullaan menneeksi puuhun väärä pää edellä.

Mutta ehkä sä voisit antaa mulle jonkun vinkin, miten kasvaisin Internet-entiteettinä. W ja G ovat pikkumaisia, pahansuopia ja ilkeitä isoja kirjaimia, jotka pitävä Sherskan novelleista, vaikka ne ovat kammottavia. Oisko sulla reseptiä näihin oireisiin?

W G kirjoitti:

Mua ihmetyttää se että kaikkein eniten henkiseen kasvuun orientoituneet ihmiset tuppaavat yleensä olemaan niitä eniten hukassa olevia, enkä jotenkin usko että siitä sopii syyttää new age-roskaa ilman että tullaan menneeksi puuhun väärä pää edellä.

Mutta ehkä sä voisit antaa mulle jonkun vinkin, miten kasvaisin Internet-entiteettinä. W ja G ovat pikkumaisia, pahansuopia ja ilkeitä isoja kirjaimia, jotka pitävä Sherskan novelleista, vaikka ne ovat kammottavia. Oisko sulla reseptiä näihin oireisiin?

toki voin kuurin kirjoittaa.

hukassaoleminen on taiteen korkein lajimuoto. kun on riittävän hukassa kokee hetkittäin löytämisen riemua, ilman että pitäisi edes etsiä.

mieti ensin mikä sherskan novelleissa viehättää ja yritä tulla sinuksi tuon hyvänolon tunteen kanssa, kun olo on lähes autuas, mieti itsesi nakuna mannerheimintielle paskomaan ja jatka novellin lukemista kunnes puna pakottaa kasvojasi ja kakkattaa. Ellei tuokaan auta olet parantumaton fani ja ainut mitä voit, on kulkea kuolaten oppimassa hänen sanoissaan piileviä piilototuuksia, jotka eivät koskaan itselleni ole auenneet. luulen että tuo johtuu siitä että, vaikka olen hämmästyttävän rasittava, en kuitenkaan omista munia, elintä joka auttaisi ymmärtämään sanojensa hauskuuden.

en pida sherskan novelleista kirjoitti:

toki voin kuurin kirjoittaa.

hukassaoleminen on taiteen korkein lajimuoto. kun on riittävän hukassa kokee hetkittäin löytämisen riemua, ilman että pitäisi edes etsiä.

mieti ensin mikä sherskan novelleissa viehättää ja yritä tulla sinuksi tuon hyvänolon tunteen kanssa, kun olo on lähes autuas, mieti itsesi nakuna mannerheimintielle paskomaan ja jatka novellin lukemista kunnes puna pakottaa kasvojasi ja kakkattaa. Ellei tuokaan auta olet parantumaton fani ja ainut mitä voit, on kulkea kuolaten oppimassa hänen sanoissaan piileviä piilototuuksia, jotka eivät koskaan itselleni ole auenneet. luulen että tuo johtuu siitä että, vaikka olen hämmästyttävän rasittava, en kuitenkaan omista munia, elintä joka auttaisi ymmärtämään sanojensa hauskuuden.

Outoa kyllä, vastauksesi sai minut löytämään mahdollisen ratkaisun visaiseen dilemmaani! Uskon nyt vakaasti, että syy siihen että olen mieltynyt Sherlokin novelleihin vaikka ne ovat verrattain kammottavia, juontuu lapsuuteni kovien kokemusten puutteiden tuottamista posttraumaattisista stressireaktiosta, enkä tässä kohden viittaa ilmeisen huonoon makuun.

Syy on varsin ilmeinen, nyt kun sitä ajattelen. Koska olen ihmisenä varsin kykenemätön tuntemaan inhimilliselle olemassaololle kullan arvoisia häpeän tunteita, koen yhteyden tunnetta torjuttuihin häpeän tunteisiini eläytymällä
Sherskan esittelemiin ei-suolistoperäisesti-syntyneisiin-tekeleisiin, joista hän on hävettävän ylpeä. Myötähäpeä tervehdyttää tunnotonta superegoani ja estää tehokkaasti kaikenlaisen henkisen kasvun mahdollistamalla etäisyyden torjuttuihin häpeän tunteisiin!

Luojalle kiitos psykoanalyyttisesta sanastosta ja sherliinistä, tuosta juveniilista piilotajunnan tulkista vailla vertaa.

W G kirjoitti:

Outoa kyllä, vastauksesi sai minut löytämään mahdollisen ratkaisun visaiseen dilemmaani! Uskon nyt vakaasti, että syy siihen että olen mieltynyt Sherlokin novelleihin vaikka ne ovat verrattain kammottavia, juontuu lapsuuteni kovien kokemusten puutteiden tuottamista posttraumaattisista stressireaktiosta, enkä tässä kohden viittaa ilmeisen huonoon makuun.

Syy on varsin ilmeinen, nyt kun sitä ajattelen. Koska olen ihmisenä varsin kykenemätön tuntemaan inhimilliselle olemassaololle kullan arvoisia häpeän tunteita, koen yhteyden tunnetta torjuttuihin häpeän tunteisiini eläytymällä
Sherskan esittelemiin ei-suolistoperäisesti-syntyneisiin-tekeleisiin, joista hän on hävettävän ylpeä. Myötähäpeä tervehdyttää tunnotonta superegoani ja estää tehokkaasti kaikenlaisen henkisen kasvun mahdollistamalla etäisyyden torjuttuihin häpeän tunteisiin!

Luojalle kiitos psykoanalyyttisesta sanastosta ja sherliinistä, tuosta juveniilista piilotajunnan tulkista vailla vertaa.

Tämä oli hyvää mietiskelyä, huomattavasti parempaa kuin laittamasi novellin alku, siinä lukijaa vietiin vain alaspäin ja se ei kauan ota vatsanpohjasta, vaikka hetken kutittelisi.
Vaan näin linnanmäki tyyliin, ensin ylös ja sieltä nopeasti alas. Oi jos saisit tämän saman tunnelman novellinalkuusi, onnaako?


T. ®Sherlokki © 2008

en pida sherskan novelleista kirjoitti:

toki voin kuurin kirjoittaa.

hukassaoleminen on taiteen korkein lajimuoto. kun on riittävän hukassa kokee hetkittäin löytämisen riemua, ilman että pitäisi edes etsiä.

mieti ensin mikä sherskan novelleissa viehättää ja yritä tulla sinuksi tuon hyvänolon tunteen kanssa, kun olo on lähes autuas, mieti itsesi nakuna mannerheimintielle paskomaan ja jatka novellin lukemista kunnes puna pakottaa kasvojasi ja kakkattaa. Ellei tuokaan auta olet parantumaton fani ja ainut mitä voit, on kulkea kuolaten oppimassa hänen sanoissaan piileviä piilototuuksia, jotka eivät koskaan itselleni ole auenneet. luulen että tuo johtuu siitä että, vaikka olen hämmästyttävän rasittava, en kuitenkaan omista munia, elintä joka auttaisi ymmärtämään sanojensa hauskuuden.

Voihan se johtua jalkojenvälin rakenteesta, mutta epäilen kuitenkin enemmän luonteenpiirrettä....tai en tiedä... voit jopa olla oikeassa, ehkä ne on miehisiä tarinoita. Mutta eipä niillä koko kansaa kosiskellakaan.



T. ®Sherlokki © 2008

X-Sherlokki-reborn kirjoitti:

Tämä oli hyvää mietiskelyä, huomattavasti parempaa kuin laittamasi novellin alku, siinä lukijaa vietiin vain alaspäin ja se ei kauan ota vatsanpohjasta, vaikka hetken kutittelisi.
Vaan näin linnanmäki tyyliin, ensin ylös ja sieltä nopeasti alas. Oi jos saisit tämän saman tunnelman novellinalkuusi, onnaako?


T. ®Sherlokki © 2008

Kiinnittäisin huomiosi siihen, ettei siinä pantu halvalla ihan ketä tahansa lukijoita, vaikka kuvasto jäikin eritteiden osalta hivenen niukaksi sinun makuusi.

W G kirjoitti:

Kiinnittäisin huomiosi siihen, ettei siinä pantu halvalla ihan ketä tahansa lukijoita, vaikka kuvasto jäikin eritteiden osalta hivenen niukaksi sinun makuusi.

Mutta vuoristorata tunnelmaa ei siihen silti saa, vain karuselllin. Tosin voihan sekin herkempää kutitella mahan seutuvilta. Saatanpa säästää muutaman satuhahmon huomenissakin, ihan vaivannäköäsi ajatellen. Eritekeskusteu nyt ehkä menee väärään osoitteeseen. Mutta ei se niin nuukaa ole.


T. ®Sherlokki © 2008