vuohenmaito

Vauva on varsinkin iltaisin itkuinen ja kärttyinen.

Imetystukilistan kotisivuilla on aiheesta hyvä artikkeli http://www.lapsiperhe.net/imetystukilista/faq/kello.php josta näkee, että pienen vauvan iltalevottomuudet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Moni vauva juo tässä vaiheessa tarjottuja lisämaitoja, mutta moni vauva ottaa tuttipullosta maitoa, vaikka ei olisi nälkäinenkään(tuttipullo valuttaa maitoa vauvan suuhun, jonka on pakko niellä sinne tulleet maidot, ettei hän tikahdu) ja tällaiset varmuuden vuoksi lisämaitopullot voivat hämmästyttävän nopeasti johtaa lisämaitokierteeseen, joka ihan oikeasti sitten vähentää äidin omaa maitomäärää.

Vauva syö öisin

Varsinkin täysimetetyille vauvoille on erittäin normaalia, että he syövät öisin. Äidinmaito on helposti sulavaa ja siksi on luonnollista, että lapsi ei yöaikaankaan pysty nukkumaan 12 tuntia ilman ruokaa. Vanhemmalla jo kiinteitä syövällä lapsella saattaa päivät olla niin touhukkaita, että imetyskerrat jäävät vähiin ja lapsi, joka edelleen nauttii kovasti rinnallakäymisestä, tankkaa sitten äidinmaitoa rauhalliseen yöaikaan, jolloin leikit ja kiinteät eivät vie tilaa ja aikaa imetykseltä.
Rinnat muuttuvat tyhjän tuntuisiksi

Kun nainen synnyttää, hänen elimistönsä on valmistautunut imettämään jopa kaksosia. Maitoa tulee yli yhden vauvan tarpeen. Rintojen ensimmäinen pingottuminen ns. maidon nouseminen ei johdu niinkään maidosta vaan kudosnesteistä ja rintakudoksessa lisääntyneestä verenkierrosta. Tämä ensimmäinen pingottuminen helpottaa suht nopeasti, varsinkin jos lapsi käy usein rinnalla. Seuraava rintojen ”tyhjenemisvaihe” osuu tyypillisesti vauvan n. 3kk ikään, jolloin saattaa yhtäaikaa olla vauvan tiheän imun kausi ja rintojen lopulliselta tuntuvat pehmeneminen. Se, että rinnat lakkaavat pingottumasta ennen pitkää, on ihan luonnollista. Kun sitten tosiaan lapselle tyypillinen tiheän imun kausi (osuvat klassisesti n. 3 ja 6 viikon ikään sekä 3 ja 6kk ikään) osuu tähän pingottumattomuuteen, niin moni äiti ja moni neuvolan terveydenhoitaja tulkitsee pehmeät rinnat tyhjiksi rinnoiksi. Tyhjiä rinnat eivät ole. Maidontulo ei voi yhdessä yössä loppua kuin seinään. Rintojen pingottuneisuus on epänormaali olotila ja pehmeät rinnat ovat se luonnollinen olotila. Luonto pyrkii luonnollisuuteen. Jos äidistä tuntuu, että maitoa ei enää suihkua alkuaikojen malliin, niin jos ylempänä kerrotut merkit maidon riittävyydestä täyttyvät, niin maitoa tulee juuri hyvin vauvan tilauksen mukaan. Luonto on vielä hoitanut homman niin, että mitä tyhjemmän tuntuinen rinta, sitä rasvaisempaa maitoa sieltä tulee. Siksi juuri iltaisin monet lapset viihtyvät maratoonarimaisesti rinnalla imien sieltä hyvää ja rasvaista äidinmaitoa yötä vasten.
Vauva käy rinnalla usein

Usein on tietysti määrittelykysymys. Korvikeruokituilla tai kiinteät aloittaneilla vauvoilla syömisrytmi on yleensä 4 h ja siitä on tullut lastenruokateollisuuden ja neuvoloidenkin käyttämä normi, johon täysimetettyjä tai osittaisimetettyjä vauvoja epäreilusti verrataan. Rintamaito on helposti sulavaa. Rintamaidossa olevat entsyymit aloittavat maidon sulattamisen heti kun maito tulee äidin rinnasta ulos ja rintamaito aloittaa imetytymisen jo lapsen suun limakalvoilta. Täysi maha äidinmaitoa tyhjenee n. tunnissa, joten on luonnollista, että lapsi tankkaa rintamaitoa useammin.

Täysimetetty pieni vauva käy tyypillisesti rinnalla 8-12 kertaa vuorokauden aikana, mutta joku vauva käy rinnalla jopa 20 kertaa ja se on ihan normaalia. Kun vauvan yöhön mahtuu yleensä ainakin yksi pidempi unijakso, päiväimetykset ovat siten puolestaan tiheitä. Neljän kuukauden ikäinen vauva voi vähentää rinnalla käyntejä niin, että joku vauva syö vain 6 kertaa vuorokaudessa, mutta jos vauva tässäkin vaiheessa haluaa rinnalle 12-15 kertaa vuorokaudessa, se on täysin luonnollista eikä kerro maitomäärästä mitään huolestuttavaa.

http://www.hernekeppi.fi/kantsu/tietoa.html

antanut vuohenmaitoa? Mistä olet tuollaista kuullut? Tietävätkö neuvolassa asiasta? Itse en todellakaan uskaltaisi antaa omalle vauvalleni. Kyllä korvike on ehdottomasti perempi vaihtoehto. Ensinnäkin vuohenmaitoa ei ole tarkoitettu ihmislapselle ravinnoksi. Korvikkeessa lehmänmaidon proteiinit on pilkottu sopivaksi ja lisätty vitamiineja.
Toivottavasti tämä oli joku provo.

Äidinmaidonkorvikkeiden sisältö on asetuksissa tarkkaan määritelty. Korvikkeiden tulee sisältää tiettyjä aineita (rasvat, proteiinit, hiilihydraatit, vitamiinit, hiven- ja kivennäisaineet) tietty määrä, ei liikaa eikä liian vähän. (Vuohenmaitopohjaisia äidinmaidonkorvikkeita ei ole edes sallittua myydä EU-alueella.) Korvikkeiden ravintoarvoa on pyritty muokkaamaan mahdollisimman pitkälle vastaamaan vauvojen ravitsemuksellisia tarpeita.

Vuohenmaito sisältää (äidinmaitoon ja korvikkeeseen verrattuna) kolminkertaisen määrän proteiinia, mikä rasittaa vauvan munuaisia. Hiilihydraatteja siinä on vain puolet siitä mitä äidinmaidossa ja korvikkeessa, ja vitamiinien ja hiven- ja kivennäisaineiden määrä on ihmisvauvan tarpeiden kannalta vuohenmaidossa kyseenalainen.

Ellei tavallinen äidinmaidonkorvike tunnu sopivan vauvalle, taustalla voi olla lehmänmaitoallergia. Mahdollisista korvikkeen aiheuttamista oireista kannattaa kysyä neuvolasta. Tarvittaessa lapselle voidaan etsiä sopiva erityiskorvike apteekin valikoimista.

Mietin vain, uteliaana, mistä vuohenmaitoa edes saa 8) ?