Aamulla
Yön tummuus
vaihtuu utuiseen hämärään.
Taivaanrannassa pilkottaa
valoa oranssia.
Aamun sarastus hiipii hiljalleen
kuin varkain se tavoittaa,
puiden latvat.
Säteet valaisee
rungot vaalean koivun.
Hetki hetkeltä
hämäryys loittonee.
Pakenee loikkien
karkuun.
Valo tunkeutuu kaikkialle.
Hohtaa kirkkautta
valkoinen lumipeite.
Koski vielä vapaana,
jää ei ole sitä kahlinnut.
Pärskeet sen, rakentaneet
kuura pinnan, oksille puiden.
Satumainen näkymä hellii
väsyneitä silmiä.
Välillä sattuu
niin korea on näkymä.
Hohtavan kirkkauden.
Elvyttävä voima iskeytyy,
tuhansina voltteina
läpi kehon.
Yön tummuus
vaihtuu utuiseen hämärään.
Taivaanrannassa pilkottaa
valoa oranssia.
Aamun sarastus hiipii hiljalleen
kuin varkain se tavoittaa,
puiden latvat.
Säteet valaisee
rungot vaalean koivun.
Hetki hetkeltä
hämäryys loittonee.
Pakenee loikkien
karkuun.
Valo tunkeutuu kaikkialle.
Hohtaa kirkkautta
valkoinen lumipeite.
Koski vielä vapaana,
jää ei ole sitä kahlinnut.
Pärskeet sen, rakentaneet
kuura pinnan, oksille puiden.
Satumainen näkymä hellii
väsyneitä silmiä.
Välillä sattuu
niin korea on näkymä.
Hohtavan kirkkauden.
Elvyttävä voima iskeytyy,
tuhansina voltteina
läpi kehon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ovat aina yhtä hienoja kuvauksia,
niin nytkin.
Parannan kuin hepo juoksuaan, kirjoitan tällä hetkellä paljon teoksia..mistä lie into tullut Koetan parantaa että runoihin tulee henkistä kasvua ja tunnetta mukaan . Entistä enemmän..
Hyvää päivän jatkoa.
Ter kobo....