IV-kanavien putki

mikä estää popparin käytön muoviputkissa, toisaalta en ymmärrä miks niitä pitäs käyttää
hintaeroahan on n. 20 % joten ei kummonen ero. lisäetuna tuohon muoviputkeen vielä sen helpompi työstettävyys.

jtk kirjoitti:

mikä estää popparin käytön muoviputkissa, toisaalta en ymmärrä miks niitä pitäs käyttää
hintaeroahan on n. 20 % joten ei kummonen ero. lisäetuna tuohon muoviputkeen vielä sen helpompi työstettävyys.

Muoviputki maksaa kolme kertaa enemmän kuin peltikierreputki. Tuo 20% mistä myyjät puhuu, tarkoittaa nousua kokonaiskustannuksiin, kun mukaan lasketaan kaikki tarvikkeet, myös venttiilit ja iv-kone.

Sami kirjoitti:

Muoviputki maksaa kolme kertaa enemmän kuin peltikierreputki. Tuo 20% mistä myyjät puhuu, tarkoittaa nousua kokonaiskustannuksiin, kun mukaan lasketaan kaikki tarvikkeet, myös venttiilit ja iv-kone.

Ei pidä paikkaansa. Parikymmentä prossaa kalliimpaa. Ja mitä tuo iv-kone ym kuuluu tähän???

tuo tieto perustuu?

1. "kerää pölyä ja hometta puolet"
- voisi päin vastoin kuvitella, että muovin ja ilman välinen hankaussähkö kerää pölyä. Teräksen voi maadoittaa ko haitan välttämiseksi.

2. "puhdistuu paljon paremmin"
- staattisesti tarttunut lika ei lähde helpommin vaan vaikeammin kuin muu lika

3. "muovisessa pienempi virtausvastus"
- onko, ja missä niin sanotaan? Se ainakin on varmaa, ettei erolla ole tasan mitään merkitystä käytetyillä nopeuksilla.

Mitenkäs paloturvallisuus ja palon yhteydessä muovista syntyvät myrkkykaasut?

_oi kirjoitti:

tuo tieto perustuu?

1. "kerää pölyä ja hometta puolet"
- voisi päin vastoin kuvitella, että muovin ja ilman välinen hankaussähkö kerää pölyä. Teräksen voi maadoittaa ko haitan välttämiseksi.

2. "puhdistuu paljon paremmin"
- staattisesti tarttunut lika ei lähde helpommin vaan vaikeammin kuin muu lika

3. "muovisessa pienempi virtausvastus"
- onko, ja missä niin sanotaan? Se ainakin on varmaa, ettei erolla ole tasan mitään merkitystä käytetyillä nopeuksilla.

Mitenkäs paloturvallisuus ja palon yhteydessä muovista syntyvät myrkkykaasut?

Muovi on olevinaan antistaattista, mutta hyvinpä näkyy ainakin asennusvaihessa roskat tarttuvan putkeen kiinni... missähän vaihessa se antisataattisuus astuu peliin?

Kanavat nuohotaan 10 vuoden välein... harva edes niin usein, joten vähän helpomoi puhdistus on melko mitätön etu.

Virtausvastu on hyvin marginaalinen asia ilmanvaihdon virtausmäärissä, putkethan on mitoitettu välijiksi suhinoiden vuoksi.

Jos haluaa niin voi kokeilla muoviputkien liitosten varmistamista pop-niiteillä... Jos se onnistuu, niin sitten menetettiin se etu helpommasta puhdistettavuudesta.

Mitä homeisiin tulee, niin tulokanavassahan on niin kuivaa ilmaa, että ei siellä home kasva. Jos poistokanavassa kasvaa hometta niin antaa kasvaa vaan, eihän se sielätä pääse huone ilmaan. Home ongelmaa voi esiintyä suurissa kiinteistöissä, joissa on tuloilman kostutus tai kosteuden siirtävät pyörivät kennot. Pyöriviä kennoja kyllä käytetään pientalokoneissakin.

_oi kirjoitti:

tuo tieto perustuu?

1. "kerää pölyä ja hometta puolet"
- voisi päin vastoin kuvitella, että muovin ja ilman välinen hankaussähkö kerää pölyä. Teräksen voi maadoittaa ko haitan välttämiseksi.

2. "puhdistuu paljon paremmin"
- staattisesti tarttunut lika ei lähde helpommin vaan vaikeammin kuin muu lika

3. "muovisessa pienempi virtausvastus"
- onko, ja missä niin sanotaan? Se ainakin on varmaa, ettei erolla ole tasan mitään merkitystä käytetyillä nopeuksilla.

Mitenkäs paloturvallisuus ja palon yhteydessä muovista syntyvät myrkkykaasut?

Kun itse tein valinnan kolmisen vuotta sitten luin tästä selvityksen. Taisi olla SunAirin teettämä tutkimus. Itse en kuitenkaan päätynyt SunAirin vermeisiin.
Ei UPOn putki mitenkään staattista ole ja sen mitä olen kokeilumielessä poistoputkia sisäpuolelta pyyhkäissyt, lika todellakin lähtee helposti.
Metallipintaan ja erityisesti kierresauman ympäristöön lika jää tukevammin kiinni.

Siinävaiheessa kun tuli ilmanvaihtoputkiin asti ehtii, on sisällä jo kaikki muu tulessa, esmes seinien lateksimaalit, joten aikas kaukaa haettu.

Kaiken kaikkiaan olisi parempi jos poistoilmaventtiileihin saisi EU5 suodattimen joka pitäisi käytännössä putken puhtaina oli putki mikä tahansa. Tuloputkissahan on joko EU7 tai sähköstaattinen suodin joten pölyä ei niihin pääse.

raksa kirjoitti:

Kun itse tein valinnan kolmisen vuotta sitten luin tästä selvityksen. Taisi olla SunAirin teettämä tutkimus. Itse en kuitenkaan päätynyt SunAirin vermeisiin.
Ei UPOn putki mitenkään staattista ole ja sen mitä olen kokeilumielessä poistoputkia sisäpuolelta pyyhkäissyt, lika todellakin lähtee helposti.
Metallipintaan ja erityisesti kierresauman ympäristöön lika jää tukevammin kiinni.

Siinävaiheessa kun tuli ilmanvaihtoputkiin asti ehtii, on sisällä jo kaikki muu tulessa, esmes seinien lateksimaalit, joten aikas kaukaa haettu.

Kaiken kaikkiaan olisi parempi jos poistoilmaventtiileihin saisi EU5 suodattimen joka pitäisi käytännössä putken puhtaina oli putki mikä tahansa. Tuloputkissahan on joko EU7 tai sähköstaattinen suodin joten pölyä ei niihin pääse.

Hankaussähköä syntyy aina ilman liikkuessa. Ellei toinen materiaali ole sähköä johtavaa jää siihen varaus joka sitoo hiukkasia.
Käsittääkseni muovi ei johda sähköä.

Peltiset ilmanvaihtokanavat toimitetaan käsittääkseni nykyään voiteluaineesta pestyinä ja lisäksi tulpattuina, joten sauman ympäristö ei poikkea muusta kanavapinnasta.

Kaikki muu tulessa? Ilmastointikanavat ovat paloturvallisuusmielessä pahimmat tulen leviämistiet rakennuksessa.

Ilmanvaihtokojeen tulopuolelle riittää yksi hyvä suodatin (EU7), jonka järkevä paikka on heti ulkosäleikön jälkeen, paitsi että silloin se on täynnä lunta ja yleensä vaikeassa paikassa vaihtoa ajatellen, ellei lumentuloa ole estetty pienten nopeuksien ja ylöspäin suuntautuvan virtauksen avulla.
Poistopuolen suodattimet ovat ongelmallisempia järjestää ennen kanavaa lukuisten poistopisteiden vuoksi. Toisaalta huoneesta kanavistoon menevä pöly ei ole haitaksi sisätiloille.

_oi kirjoitti:

Hankaussähköä syntyy aina ilman liikkuessa. Ellei toinen materiaali ole sähköä johtavaa jää siihen varaus joka sitoo hiukkasia.
Käsittääkseni muovi ei johda sähköä.

Peltiset ilmanvaihtokanavat toimitetaan käsittääkseni nykyään voiteluaineesta pestyinä ja lisäksi tulpattuina, joten sauman ympäristö ei poikkea muusta kanavapinnasta.

Kaikki muu tulessa? Ilmastointikanavat ovat paloturvallisuusmielessä pahimmat tulen leviämistiet rakennuksessa.

Ilmanvaihtokojeen tulopuolelle riittää yksi hyvä suodatin (EU7), jonka järkevä paikka on heti ulkosäleikön jälkeen, paitsi että silloin se on täynnä lunta ja yleensä vaikeassa paikassa vaihtoa ajatellen, ellei lumentuloa ole estetty pienten nopeuksien ja ylöspäin suuntautuvan virtauksen avulla.
Poistopuolen suodattimet ovat ongelmallisempia järjestää ennen kanavaa lukuisten poistopisteiden vuoksi. Toisaalta huoneesta kanavistoon menevä pöly ei ole haitaksi sisätiloille.

Kun sahaa muovikanavan poikki, niin purut tarttuu heti putkeen, vaikka se ole vielä edes ilmavirran sähköistämiä.

Mitä hyötyä muovikanavasta voi olla poistokanavana? Siitähän ei ole mitään haitta vaikka se olisi likainen.

Sami kirjoitti:

Kun sahaa muovikanavan poikki, niin purut tarttuu heti putkeen, vaikka se ole vielä edes ilmavirran sähköistämiä.

Mitä hyötyä muovikanavasta voi olla poistokanavana? Siitähän ei ole mitään haitta vaikka se olisi likainen.

Tuo riippuu järjestelmästä. Pyörivärumpuisten kanssa on hyväksi jos poistoilman suodatinta (EU5) ei kuormitettaisin perus pölyllä (ihmiset, tekstiilit).

_oi kirjoitti:

Hankaussähköä syntyy aina ilman liikkuessa. Ellei toinen materiaali ole sähköä johtavaa jää siihen varaus joka sitoo hiukkasia.
Käsittääkseni muovi ei johda sähköä.

Peltiset ilmanvaihtokanavat toimitetaan käsittääkseni nykyään voiteluaineesta pestyinä ja lisäksi tulpattuina, joten sauman ympäristö ei poikkea muusta kanavapinnasta.

Kaikki muu tulessa? Ilmastointikanavat ovat paloturvallisuusmielessä pahimmat tulen leviämistiet rakennuksessa.

Ilmanvaihtokojeen tulopuolelle riittää yksi hyvä suodatin (EU7), jonka järkevä paikka on heti ulkosäleikön jälkeen, paitsi että silloin se on täynnä lunta ja yleensä vaikeassa paikassa vaihtoa ajatellen, ellei lumentuloa ole estetty pienten nopeuksien ja ylöspäin suuntautuvan virtauksen avulla.
Poistopuolen suodattimet ovat ongelmallisempia järjestää ennen kanavaa lukuisten poistopisteiden vuoksi. Toisaalta huoneesta kanavistoon menevä pöly ei ole haitaksi sisätiloille.

Peltiputkessa sauman kohdalla putki ei ole täysin sileä, joten siihen alkaa kerääntyä pikkuhiljaa töhnää. En suinkaan tarkoittanut öljyjä tms.

Kannattaa tehdä oma testi. Ota metrin pätkä kumpaakn putkea ja jätä ne ulos ilman tulppia mutta sateelta suojaan vuodeksi. Nosta sen jälkeen putket pystyyn ja kopista muutaman kerran. Nyt voitkin kokeilla vetää rievun putkien läpi ja katsoa kumpi putki tuli puhtaammaksi. Ero oli aikas selvä, metalli kerää töhnää.

raksa kirjoitti:

Tuo riippuu järjestelmästä. Pyörivärumpuisten kanssa on hyväksi jos poistoilman suodatinta (EU5) ei kuormitettaisin perus pölyllä (ihmiset, tekstiilit).

Miten se pyörivärumpuinen siis roottori-lto, poikkeaa muista lto-laitteista tässä mielessä?

Levysiirrin ja patteri-ltolaite jne tukkeutuvat ja likaantuvat kondensoituneina aivan yhtälailla. EU5:n tehtävä on nimenomaisesti suojella lto-laitetta likaantumiselta, ei kanavistoja.

Lto-laite likaantuu juuri siksi, että se on poistopuolelta usein kondenssiveden kostuttama, jolloin lika tarttuu märkään lämmönsiirtopintaan heikentäen hyötysuhdetta ja aiheuttaen puhdistustarvetta.

Kanavistossa kondensoitumista ei esiinny ennen lto:ta ja jälkeenkin vain jos eristykset lto:n jälkeen eivät olet kunnossa, joten kanaviston likaantuminen on aivan sekundäärinen asia verrattuna lto:n likaantumiseen.

EU5:n kuormittaminen on kiinni sisätilan puhtaudesta yleensä. En ymmärrä, mitä "raksa" tarkoittaa kuormittamisen haitalla, sitäkö, että sisätilasta poistetaan vähemmän pölyä, joten pöly jää sisälle asuntoon?
Luulisi, että tavoite on pikemminkin poistaa pölyä ...

_oi kirjoitti:

tuo tieto perustuu?

1. "kerää pölyä ja hometta puolet"
- voisi päin vastoin kuvitella, että muovin ja ilman välinen hankaussähkö kerää pölyä. Teräksen voi maadoittaa ko haitan välttämiseksi.

2. "puhdistuu paljon paremmin"
- staattisesti tarttunut lika ei lähde helpommin vaan vaikeammin kuin muu lika

3. "muovisessa pienempi virtausvastus"
- onko, ja missä niin sanotaan? Se ainakin on varmaa, ettei erolla ole tasan mitään merkitystä käytetyillä nopeuksilla.

Mitenkäs paloturvallisuus ja palon yhteydessä muovista syntyvät myrkkykaasut?

Kuvitellaanpa tilanne, jossa omassa kotona iv kavavat ovat liekeissä (oletettavasti muuallakin palaa), niin ei kyllä minulle tule ensimmäisenä mieleen, että "voi voi kun niistä nyt tulee niitä myrkky kaasuja..."
Ehkä ko. tilanteessa voisi käydä joku muu juttu mielessä.
...makuasioita...

tulipalomies kirjoitti:

Kuvitellaanpa tilanne, jossa omassa kotona iv kavavat ovat liekeissä (oletettavasti muuallakin palaa), niin ei kyllä minulle tule ensimmäisenä mieleen, että "voi voi kun niistä nyt tulee niitä myrkky kaasuja..."
Ehkä ko. tilanteessa voisi käydä joku muu juttu mielessä.
...makuasioita...

olla mitä tahansa, mutta jotenkin tuntuu, että on parempi, ettei ole myrkkykaasuja kuin että jos on. Outoa, jos tuosta voi olla eri mieltä ...

_oi kirjoitti:

Miten se pyörivärumpuinen siis roottori-lto, poikkeaa muista lto-laitteista tässä mielessä?

Levysiirrin ja patteri-ltolaite jne tukkeutuvat ja likaantuvat kondensoituneina aivan yhtälailla. EU5:n tehtävä on nimenomaisesti suojella lto-laitetta likaantumiselta, ei kanavistoja.

Lto-laite likaantuu juuri siksi, että se on poistopuolelta usein kondenssiveden kostuttama, jolloin lika tarttuu märkään lämmönsiirtopintaan heikentäen hyötysuhdetta ja aiheuttaen puhdistustarvetta.

Kanavistossa kondensoitumista ei esiinny ennen lto:ta ja jälkeenkin vain jos eristykset lto:n jälkeen eivät olet kunnossa, joten kanaviston likaantuminen on aivan sekundäärinen asia verrattuna lto:n likaantumiseen.

EU5:n kuormittaminen on kiinni sisätilan puhtaudesta yleensä. En ymmärrä, mitä "raksa" tarkoittaa kuormittamisen haitalla, sitäkö, että sisätilasta poistetaan vähemmän pölyä, joten pöly jää sisälle asuntoon?
Luulisi, että tavoite on pikemminkin poistaa pölyä ...

Nimenomaan tarkoitus on poistaa pölyä kuten kirjoitit. Poistopuolella ennen konetta oleva EU5 likaantuu 3kk:ssa vaihtokuntoon joten jos venttiileissä olisi karkeasuodatin (EU3), olisi kokonaisvaihtoaika pidempi kun EU5 ei tukkeennu isommista töhnistä.
Pyörivärumpuinen on herkempi poistoilman epäpuhtauksille kuin levyvaihdin joten sellaisen kanssa poistosuodatin on erittäin oleellinen. Jos poistoputkiin kerääntyy niin paljon töhnää, että siihen iskee home, itiöt varmasti siirtyy myös tulopuolelle jossa ei kennon jälkeen ole vakiona suodatinta.

raksa kirjoitti:

Tuo riippuu järjestelmästä. Pyörivärumpuisten kanssa on hyväksi jos poistoilman suodatinta (EU5) ei kuormitettaisin perus pölyllä (ihmiset, tekstiilit).

"Pyörivärumpuisten kanssa on hyväksi jos poistoilman suodatinta (EU5) ei kuormitettaisin perus pölyllä (ihmiset, tekstiilit)."

Silloinhan mahdollisimman huono putki olisi paras.
Sinne jäisi lika eikä päätyisi EU5 suodattimeen asti.

Eli kannattaa tehdä kanavat viemäriputkesta.

raksa kirjoitti:

Nimenomaan tarkoitus on poistaa pölyä kuten kirjoitit. Poistopuolella ennen konetta oleva EU5 likaantuu 3kk:ssa vaihtokuntoon joten jos venttiileissä olisi karkeasuodatin (EU3), olisi kokonaisvaihtoaika pidempi kun EU5 ei tukkeennu isommista töhnistä.
Pyörivärumpuinen on herkempi poistoilman epäpuhtauksille kuin levyvaihdin joten sellaisen kanssa poistosuodatin on erittäin oleellinen. Jos poistoputkiin kerääntyy niin paljon töhnää, että siihen iskee home, itiöt varmasti siirtyy myös tulopuolelle jossa ei kennon jälkeen ole vakiona suodatinta.

"Jos poistoputkiin kerääntyy niin paljon töhnää, että siihen iskee home, itiöt varmasti siirtyy myös tulopuolelle jossa ei kennon jälkeen ole vakiona suodatinta."

Mikä sitä hometta siellä elättäisi? Ei ainakaan kuiva pöly?

Eikö ne itiöt jäisi sinne EU5 suodattimeen.