Missä LTO-koneessa on paras hyötysuhde?
Olen löytänyt nyt Enerventin koneet ja niissä hyötysuhde 70-85%. Onko parempia?
Olen löytänyt nyt Enerventin koneet ja niissä hyötysuhde 70-85%. Onko parempia?
paras hyötysuhde
lto-hakusessa
61271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Enerventin paras puoli on kyky palauttaa pakkasella kosteutta takaisin asuintiloihin. Ainakin meille to ominaisuus on sen paras hyötysuhde.
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/ONNLINE_ROTOR_360.pdf
Asuinhuoneistossa kolmasosa lämmitysenergiasta kuluu käyttöveden lämmitykseen. Parhaan energiansäästön saat aikaan sulkemalla hanan siksi aikaa kun levität shampoota hiuksiin jne. Myös ulkovalaistuksen järkevä suunnittelu ja käyttö vähentää energian kulutusta merkittävästi jopa sadoilla wateilla, ehkä jopa kymmenellä prosentilla kokonaiskulutuksesta.
Vähemmän asian vierestä muistuttaisin että kanaviston riittävällä ja huolellisella eristyksellä saavutetaan merkittävää säästöä.
markkinointi hyötysuhde, josta on putsattu koneen ominais-sähköteho. Mutta 85% on 100% myyntimiesten satua. Tuo voi olla kennon hyötysuhde, muttei ilmanvaihdon.
Ja lopuksi keskustelu tulisi käydä vuosihyötysuhteesta. Nämä saa sertifikaateista, joita jotkut valmistajat ovat julkaisseet.
yhden vastavirtakennokoneen sertifikaatin / tutkimuksen nähneenä ei edes näihin plakaatteihin kannata uskoa ns. korkeimpana totuutena. Kokeissa IV-laitetta ajettiin olosuhteissa, joissa kenno ei koskaan jäätynyt (sulatustoimintaa ei tarvittu). Vaikka VTT onkin "riippumaton" valtiollinen tutkimuslaitos saa se rahoituksen tälläisiin tutkimuksiin ns. ostopalveluperiaatteella. Hyviä puolia helposti tuodaan esiin ja huonoja vähätellään, painaahan maksajan sana aina hieman vaakakupissa.
Toisaalta jos talviset säät tästä vielä paljon lämpiävät olisi pitänyt itselle se PILIPALI hommata.
Meillä koneellisesta (tulo&poisto) ilmanvaihdosta huolehtii Nilanin oistoilmalämpöpumppu. Hyötysuhde parempi kuin normaalissa LTO kojeessa.
Nilan ottaa poistoilmasta energian talteen lämpöpumppuperiaatteella, ja käyttää sen tuloilman lämmittämiseen (jos lämmityspyyntö ja ulkoilman lämpötilan ehdot asetetun ohjelman mukaan täyttyvät).
Jos ulkolämpötila on nollan yläpuolella (kuten nytkin Tammikuussa ollut), niin varaava säkölattialämmitys ei käytännössä kytkeydy ollenkaan päälle.
Nilan lämmittää myös käyttöveden, johon tarvitsee avuksi lisävastusta vain esim kun koko 4-henkinen perhe käy saunassa. (Aamusuihkujen jälkeen en ole huomannut että lisävastusta olisi koskaan tarvittu.) Tässä suhteessa hytysuhdetta parantaa vielä sekin, että kun normaali LTO-koneessa talteenotto ohitetaan kesällä, niin Nilan pystyy osittain senkin "hukka"energian hyödyntämään käyttöveteen.
Lisäksi koneessa on kesähelteitä varten mukavuuslisänä viilennystoiminto.
Meillä on Kastellitalo, jonka lämmitettävä asuinpinta-ala on n. 150m2, ja lisäksi talon yhteydessä on n. 40m2 lämmitettävä AT varasto. Talossa on normaali Kastelli-eristys, mutta ilmatiiviyden väitän olevan huomattavasti keskimääräistä parempi. (Itse pidin siitä huolen, ja mm. kaikki läpimenot tiivistin huolellisesti tiivistelaipoilla höyrynsulkuun.) Sähköenergiankulutus on kahtena edellisnä vuotena ollut n. 17.500 KWH, josta vain muutama tuhat KWH kalliimpaa talvipäiväsähköä. Meillä on varaava takka, mutta sitä lämmitetään aika satunnaisesti - talviaikaan kuitenkin ehkä keskimäärin 2 kertaa viikossa. (Ja ainut mahdollisuus takan käyttöön on kun ensin painaa ohjelmoitavaa takkakytkintä, joka nykyisillä asetuksilla kytkee 1,5 tunniksi tulopuhaltimen yhtä pykälää suuremmalle kuin poistopuhaltimen - muuten ei takka saa korvausilmaa riittävästi, vaan savut tulee sisälle - tämä myös merkki talon tiiviydestä.)