on hankalaa kirjoittaa kun toisessa kädessä ei voi kun näpytellä, ku yhellä sormella , mutta sivusta olen teitä kaikkia seurannut, HEI VAAN KAIKILLE, JA MUKAVAA LOPPUVIIKKOA!
kuulkaas, mulla on nyt viikko leikkauksesta...
Kuinka pian te muut olette alkaneet tekemään ja toimimaan asioita eli kauanko olette levänneet :)
Kun mä tulen mökkihöperöksi niin olen hypännyt kaupungilla , lenkillä yms. Mutta mietin teenkö hallaa itselleni...
ja sitten te joilta on kanssa kainalot tyhjennetty, niin miten pirussa se on niin kipeä se kainalo, vaikka multa on käsi operoitu paljon laajemmalta niin se ei ole kipeä...
pitääkö mun kulkia käsipystyssä, että se paranee?
kuulkaas, mulla on nyt viikko leikkauksesta...
Kuinka pian te muut olette alkaneet tekemään ja toimimaan asioita eli kauanko olette levänneet :)
Kun mä tulen mökkihöperöksi niin olen hypännyt kaupungilla , lenkillä yms. Mutta mietin teenkö hallaa itselleni...
ja sitten te joilta on kanssa kainalot tyhjennetty, niin miten pirussa se on niin kipeä se kainalo, vaikka multa on käsi operoitu paljon laajemmalta niin se ei ole kipeä...
pitääkö mun kulkia käsipystyssä, että se paranee?
Vastaukset 30
Vanhimmat
vointisi mukaan liikut. Oma aikansa menee,kun leikkauksesta toipuu. :)
Paremmalla puolella olet jo sitten,nyt kun leikkaus ohi.Kannattaa ottaa vielä köykäisesti,tekee sellaista mistä pitää,ja katsoo sormien välistä
huusholliakin,ettei liikaa rasita itseään.
Aluksi se kainalo on kipeä,mutta onneksi aika pian paranee.Ensin tuntui,ettei edes mikään pusero saa koskea siihen leikattuun kohtaan.
Suihkuttelemalla,ja ilmakylpyjä antamalla pikkasen helpotti.
Mukavaa päivän jatkoa.
Täytyypä kaupungilla kulkiessa katsella näkyykö käsi pystyssä kulkevaa naisihmistä :-)(Mikäli me yleensäottaen asumme samassa kaupungissa).
Siis olishan tuo mukavaa jos oltaisiin samasta kaupungista niin voitas vaikka kahvitella:)
Kun en tunne ketään kenen kanssa oikein puhua:)
Ja eihän sitä tiedä vaikka tunnettaisiin....
Jos sinulle on tuttuja paikkoja Sunti ja Kallentori niin sitten ollaan samoilla kaduilla :-)
on mukava kävellä ja kallentorilla kävin eilen viimeksi;)
Eli kantsii kattella jos tulen vastaan käsipystyssä ja outo virnenaamalla...
:)
olisi kiva tutustua paremmin....
Nuo puolisot eivät aina ymmärrä,toista sukupuolta olevaa ystävää.
Mutta meikäläisen ikä ja ulkonäkö ei yleensä aiheuta mustasukkaisuusreaktioita kolmekymppisissä ihmisissä.
Toisaalta minä pysyn kyllä mielelläni kasvottomana kirjoittajana.
Mitenkä mä en tullu ajatelleeksi tässä mitään seksuaalisuutta tai että joku voisi olettaa jotain sinne päin. :) Hihihi sinähän olet mun isän kanssa saman ikäinen:) (vaikka vanhemmat miehet on charmikkaita:) )
Kasvottomana oleminen ei haittaa yhtään, luo silti valoa, ettei Suntin varrella kävele ainoana joka pohtii samoja asioita...
nyt nukkumaan, toivottavasti sataa enemmän vettä että kadut sulaa niin uskaltaa kävelylle...
Eikä edes kaksin Suntin vartta. Näin äkkiseltään laskettuna tuttavapiirissäni on neljä miestä ja kolme naista jotka sairastavat tai ovat lähivuosina sairastaneet syövän ja kun tämä on iso työpaikka niin ties montako sellaista on joita en edes tiedä. Kun kulki Oulussa hoidoissa niin alkoi tajuamaan kuinka paljon meitä on. Kolme sädehoitokonetta paahtoi 12 tuntia päivässä, kuulemma noin 100 henkeä päivässä kulki sädehoito-osastolla. Ja siihen päälle ne joita ei hoideta sädetyksellä niin kyllä meitä riittää.
Niin tunnistatte kun tulen vastaan :-)
Tätä ei huolittu galleriasivulle mutta pannaan se näytille tänne niin tiedätte minkänäköisen tyypin kanssa kirjoittelette:
http://i10.tinypic.com/6kgijr8.jpg
tuo pikku poika on vieläkin sinussa,ei se pois lähde vaikka aikuistummekin,vai mitä mieltä olet?
olla aikuistumatta vaikka täällä töissä joutuukin käyttäytymään rationaalisesti (enimmäkseen).
isältäni milloinka aikuistuu,hän sodan käynyt mies vastasi,että toivottavasti ei milloinkaan,vähän ihmettelin vastausta,vaan en enää:)
ollut myös nuorena miehenä:)
Tosi suloinen kuva:)
Olisipa vain kiva olla töissä, joutuu hyvällä tuurilla alkaa miettimään uudelleen koulutustakin, argh.
Mihin sitä kouluttautuu kun käsi on kuitenkin aika monen työn perusta;)
mutta ei saa nyt huolehti etukäteen, tahdon olla semmonen pohtija:)
Pitää uskoa että käsi toipuu....:)))
Nyt laitan sohvalle maate ja alan miettimään.. jaa-a mitähän sitä miettis:)
Hymmyilemmään pisti tuo siun kuva,niin mukavan näkönen poijjan kelekkura out!Mie muistan,kun tiällä salolla aikonnaan kuluki kiertävä valokuvvooja ja sittä isä piätti,jotta tyttölöistä otettaan kuva.Parraat pyhämekot piälle,tuolit keskelle tuvan lattiita ja myö siihen istummaan.Mie olin kolome vuotias-sisko kuus vuotias.Sittä se kuvvooja käski hymmyillä-sisko jonniilaisen irvistyksen sai viritettyy nuamalleen,mut se miun ilime;silimät kauhusta pyörreenä ja itkkuun purskahtamaisillan olin.Ai,minkäkö takkii?No,kun mie luulin,jotta kun se ukko ottaa kuvan,niin minnuun koskkoo yhtä kovasti,kun ne rokotukset neuvolassa!
otettiin ryhmäkuvia,koko pesue samaan kuvaan,muutama yksittäinen kuva,kovin vakavailmeisiä kuvia,vissiin
vanhana syntynyt:)Täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä viemään näytteitä syöpikselle,ja
sitten toiselle puolelle kaupunkia tervarista hakemaan unilääke reseptiä,viime yön pyörin taas,
ei muuta kun hyvää alkavaa päivää kaikille:)
on komia poika,tämä meidän Raspikurkku.Ja jos tuosta olet vielä komistunut lisää,niin,,
huomanneet,että min olen alistunut ja jättänyt ne aiemmat lapselliset höpinät pois palstalta.Olen kyllä ihan sama lapsenmielinen aikuinen kuin keväällä,mutta kirjoittelepa tänne vähän järkevämmin nykyään.Ettei enää moitita.
mutta saahan sitä välillä vähän lapsettaakkin:)
...komia poika! Mutta niin on ukkokultakin - ja vielä nakuna lampaantaljalla! :)
Minun isälläni kävi vähän päinvastoin. 17-vuotiaana sotaan niin joutui aikuistumaan vähän liiankin äkkiä.
Isä oli nuorinta ikäluokkaa joka joutui jatkosotaan.
minun isäni 17v. kun lähti panssarivaununkuskiksi.
Oli -24 syntynyt.Kovaahan se on heillä ollut kovempaa kun jaksaisi edes ymmärtää.
Viikko on lyhyt aika leikkauksesta,mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa alkaa paranemaan, kärsivällisyyttä.
Mukava kuitenkin että kaikki on mennyt hyvin ja alat toipuilemaan.
Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu. Totta kai se kainalo on kipeä vielä pitkään. En osaa neuvoa muutoin kun kertomalla mitä itse tein.
En voi kehua levänneeni. Kiertelein kaikki kaupat, ostarit, kirppikset ja kierrätyskeskukset. Kävelin mahdollisimman paljon. Kainaloon kertyi nestettä niin, että sitä poistettiin viikko ja kaksi vkoa leikkauksen jälkeen. Valuin seiniä ja lattioita pitkin venyttääkseni kättä. Se sattui niin juukelisti. Sitten keksin että jumppapallon päällä selällään kädet levällään retkottamlla ei tarvinnut tehdä mitään pakolla. Venytys tuntui mutta ei sattunut yhtä paljon. Pallon asentoa kääntelemällä venytys tuli eri kohtiin.
Parani yllättävän nopeasti vaikka immuunijärjestelmäni hyökkääkin minua vastaan. Ventyttelyä ei saa unohtaa vuosienkaan jälkeen. Se on kaiken A ja O.
Nyt jo pois menneen konkarin (ystäväni) neuvo "leikatun puolen kädellä ei saa kantaa edes kauppakassia, alustaa pullataikinaa, nostaa mitään painavaa, telkkaria katsoessa käsi pitää aina nostaa sohvan selkänojalle jne..." Tarkoittaa, että maalaisjärki käyttöön. Ja tietysti aina kun mahdollista sormet taivasta kohti kurotellen.
Tarvitset aikaa ja kärsivällisyyttä. Kaikki hemmottelu ja muu itsensä hyväksi tekeminen on sallittua. Mutta KOHTUUDELLA.
Tällaisen määräyksen antoi minulle työterveyslääkäri ja se pätee varmaan sinunkin tapauksessasi. Unohda kaikki työt, mitä ei ole ihan pakko tehdä ja tee vain sitä mitä haluat.
kulkemisesta varmaan haittaakaan ole, vastaantulijat ajattelevat, että ompas elämälle myönteinen ihminen, kun kaikkia haluaa moikata.
Kohta naapurit soittaa pii puu auton. Olen nauranut teidän jutuille sen minkä ikkää ennätän. Tämä oli paras huomio mitä olen koskaan kuullut tai lukenut. Kannattaiskohan ns. terveitten kokeilla samaa hommaa???
En uskalla arvioida kuka näistä naapureista olis senverran järjissään että älyäis soitta ne valkotakkiset....
tyyppi,joka iloisena kävelee reippain askelin lenkillä ja morjestaa kaikkia autoilijoita.