Valkoinenpaimenkoira

Kumpi susta on söpömpi vakkari vai kultsi ?

kiinnostunut kirjoitti:

Kumpi susta on söpömpi vakkari vai kultsi ?

ulkonäköhän ei ole tärkein vaan luonne ja koiran sopivuus itselle

Kerrohan meille taviksille mikä on luokaton kasvattaja vai mikä se oli? Ja mikä mittari se luonnetesti on, mitä sinä sillä haluat sanoa rotua tuntemattomalle? Kerro nyt kun aloitit samantien kuka on pentutehtailija? Oletkohan niitä keuhkoilijoita jotka kiljuu isoon ääneen ja siihenpä se sitten jääkin. Sanoisin alkuperäisen viestin laittajalle, että ei tarvitse varoa muita kuin edellisen viestin lähettäneiden mielipiteitä ja heidän myynnissä olevia pentuja. Itse omistan valkoisenpaimenkoiran, A-lonkkaisen, tervesilmäisen ja HYVÄKSYTYSTI luonnetestatun koiran ja nauran ääneen näille keuhkoilijoille.

siansaksaa kirjoitti:

Kerrohan meille taviksille mikä on luokaton kasvattaja vai mikä se oli? Ja mikä mittari se luonnetesti on, mitä sinä sillä haluat sanoa rotua tuntemattomalle? Kerro nyt kun aloitit samantien kuka on pentutehtailija? Oletkohan niitä keuhkoilijoita jotka kiljuu isoon ääneen ja siihenpä se sitten jääkin. Sanoisin alkuperäisen viestin laittajalle, että ei tarvitse varoa muita kuin edellisen viestin lähettäneiden mielipiteitä ja heidän myynnissä olevia pentuja. Itse omistan valkoisenpaimenkoiran, A-lonkkaisen, tervesilmäisen ja HYVÄKSYTYSTI luonnetestatun koiran ja nauran ääneen näille keuhkoilijoille.

Lue lisää

Vedähän taas kerran happea, kokeile vaikka rauhoittavia, jos muuten kiristää liikaa. Kirjoituksessasi ei ollut taaskaan niin riviäkään asiaa. Samaa keuhkoamistasi, jota itse harjoitat jatkuvasti, kun anonymiteettiin voit vedota.

Edellinen kirjoitus valkkarista oli pelkkää asiaa ja sitä kannattaa tosiaankin miettiä, myös ja etenkin "jepulistajeen". Jos nämä jepulistajeet rinkeineen suoltavan tuutistaan ilman mitään itsekritiikkiä mitä tahansa pihalle, ei se tee kenenkään muun asiantuntemuksesta olematonta.

siansaksaa kirjoitti:

Kerrohan meille taviksille mikä on luokaton kasvattaja vai mikä se oli? Ja mikä mittari se luonnetesti on, mitä sinä sillä haluat sanoa rotua tuntemattomalle? Kerro nyt kun aloitit samantien kuka on pentutehtailija? Oletkohan niitä keuhkoilijoita jotka kiljuu isoon ääneen ja siihenpä se sitten jääkin. Sanoisin alkuperäisen viestin laittajalle, että ei tarvitse varoa muita kuin edellisen viestin lähettäneiden mielipiteitä ja heidän myynnissä olevia pentuja. Itse omistan valkoisenpaimenkoiran, A-lonkkaisen, tervesilmäisen ja HYVÄKSYTYSTI luonnetestatun koiran ja nauran ääneen näille keuhkoilijoille.

Lue lisää

googlesta löytyy helposti mikä on pentutehtailija: "Pentutehtailijaksi kutsutaan henkilöä, joka pyrkii tienaamaan teettämällä paljon pentuja epämääräisissä oloissa. Koirien tarpeista tai hyvinvoinnista huolehtimisen sijaan pentutehtailijaa motivoi vain pennuista saatava raha. Pentutehtailija ei tutkituta koirien terveyttä, eikä niitä ole rokotettu tai madotettu." tutustu asiaan ennen kuin huutelet täällä

Käytät sanaa heikko sellaisessa merkityksessä, että jätät pois sen että saksanpaimenkoiran hermorakenne ja terävyys ovat huomattavasti valkkaria huonommat. Sakemannista saat todella helposti hihnassa räyhäävän, huonohermoisen koiran joka puree kaikkea mikä liikkuu, valkkarin kanssa se on huomattavasti vaikeampaa. Kuulut selvästi niihin ihmisiin, jotka ovat sitä mieltä että sakemanni on ainoa oikea koira. Vaan kun ei ole. Ja huomautan, ääripään näyttelysaksareilla ei ole älyä juuri mihinkään muuhun kuin kehässä juoksemiseen ja poseeraamiseen. Älä yleistä, kaikki saksanpaimenkoirat eivät ole niitä jotka kisaavat huipputasolla tokossa ja pk-lajeissa.

mielipide. kirjoitti:

Käytät sanaa heikko sellaisessa merkityksessä, että jätät pois sen että saksanpaimenkoiran hermorakenne ja terävyys ovat huomattavasti valkkaria huonommat. Sakemannista saat todella helposti hihnassa räyhäävän, huonohermoisen koiran joka puree kaikkea mikä liikkuu, valkkarin kanssa se on huomattavasti vaikeampaa. Kuulut selvästi niihin ihmisiin, jotka ovat sitä mieltä että sakemanni on ainoa oikea koira. Vaan kun ei ole. Ja huomautan, ääripään näyttelysaksareilla ei ole älyä juuri mihinkään muuhun kuin kehässä juoksemiseen ja poseeraamiseen. Älä yleistä, kaikki saksanpaimenkoirat eivät ole niitä jotka kisaavat huipputasolla tokossa ja pk-lajeissa.

Lue lisää

ole sitä mieltä, että saksanpaimenkoira on ainoa oikea koira. Mielestäni nämä rodut eivät vaan sovellu samoihin tarkoituksiin. Jos koiralta ei vaadita muuta kuin, että sitä voi käyttää näyttelyissä sekä lenkillä ja se soveltuu sisustuksen väriin sohvalle makaamaan, lienee valkoinenpaimenkoira ihan hyvä valinta. Jos sen sijaan on tarkoitus tähdätä palveluskoirakokeisiin, on syytä valita jokin perinteinen palveluskoirarotu, kuten saksanpaimenkoira tai belgianpaimenkoira. Keskiverrosta näyttelylinjaisesta saksanpaimenkoirasta voi saada ihan sopivan koiran kansallisiin pk-lajeihin. Onhan niitä ääripään näyttelykasvattajia, mutta tuskin kukaan ottaa pk-harrastukseen sellaiselta koiraa.

mielipide. kirjoitti:

Käytät sanaa heikko sellaisessa merkityksessä, että jätät pois sen että saksanpaimenkoiran hermorakenne ja terävyys ovat huomattavasti valkkaria huonommat. Sakemannista saat todella helposti hihnassa räyhäävän, huonohermoisen koiran joka puree kaikkea mikä liikkuu, valkkarin kanssa se on huomattavasti vaikeampaa. Kuulut selvästi niihin ihmisiin, jotka ovat sitä mieltä että sakemanni on ainoa oikea koira. Vaan kun ei ole. Ja huomautan, ääripään näyttelysaksareilla ei ole älyä juuri mihinkään muuhun kuin kehässä juoksemiseen ja poseeraamiseen. Älä yleistä, kaikki saksanpaimenkoirat eivät ole niitä jotka kisaavat huipputasolla tokossa ja pk-lajeissa.

Lue lisää

Metsään meni tuo mielipide, niin että kajahti. Ei kannata vertailla, jos ei ole tietoa, millä verrata eikä ymmärrystä siitä, mistä ominaisuuksista puhutaan.

>>Käytät sanaa heikko sellaisessa merkityksessä, että jätät pois sen että saksanpaimenkoiran hermorakenne ja terävyys ovat huomattavasti valkkaria huonommat.>>

Ei pidä paikkaansa. Valkoisenpaimenkoiran suurimmat luonneongelmat on hermorakenteen heikkous, äärimmäinen pehmeys ja arkuus.

Terävyys ei ole asia, mitä näillä roduilla voi vertailla. Saksanpaimenkoira on käyttökoira, valkoinenpaimenkoira seurakoira. Terävyys on aika oleellinen luonteenpiirre työkoirilla.

Jos valkoinenpaimenkoira olisi vielä terävä heikkojen hermojensa lisäksi, olisi tilanne katastrofi, se joutuisi välittömästi kiellettyjen rotujen listalle.

>>Sakemannista saat todella helposti hihnassa räyhäävän, huonohermoisen koiran joka puree kaikkea mikä liikkuu, valkkarin kanssa se on huomattavasti vaikeampaa.>>

Olet tainnut kulkea aika tehokkaasti laput silmillä. :-D

Valkoisestapaimenkoirasta saa aivan yhtä lailla remmirähjän, heikoista viettiominaisuuksista huolimatta. Siihen ei paljon taidottomuutta tarvita. Valkkarilla on suurempi riski myös pelkoaggressioon merkittävän arkuuden takia.

Taidat olla täysin tietämätön, mihin esimerkiksi täkäläiset luonteiden puolesta lopetetut valkkarit ovat kyenneet.

>>Ja huomautan, ääripään näyttelysaksareilla ei ole älyä juuri mihinkään muuhun kuin kehässä juoksemiseen ja poseeraamiseen.>>

Mitä se sellainen äly on? Olisi ihan mielenkiintoista kuulla, mitä ihmeen inhimillistysjuttuja täällä taas jauhetaan. Kuinka monta "älykästä" valkkaria olet tavannut, kuinka moni niistä kuuluu MENSAan? ;-)

Ihan mielenkiintoista olisi myös kuulla perustelu, mitä valkoinenpaimenkoira rotuna sitten oikeastaan tekee? Valtaosa kasvattajista kun kasvattaa nimenomaan näyttelykoiria ja näyttelymeriitit ensisijaisina jalostusperiaatteinaan.

Ihan hyvä, jos ne sakemannit edes poseeraavat. Valkkareissa kun moni muotovaliokin seisoo kasassa kehässä, häntä koipien välissä, kun ei pää kestä sitä touhua.

>>Älä yleistä, kaikki saksanpaimenkoirat eivät ole niitä jotka kisaavat huipputasolla tokossa ja pk-lajeissa.>>

Valkkareissa ne huipputasolle ominaisuuksiensa puolesta yltävät koirat taitavat olla aika merkittävästi vähäisempiä. Eipä siitä yli seitsemästäsadasta koirasta taida olla kuin neljä, jotka ovat yltäneet pk-puolella tulokseen.

Voi hyvää päivää mitä kommentointia :D

Vieläkö tätä rotujen välistä keskustelua täällä käydään.... Minä haluan koiran jonka kanssa voi lenkkeillä ja viettää hyviä hetkiä, eipä sen kummempaa. Hovawartista on 15 vuoden kokemus, vertailkaapa nyt näitä rotuja keskenään jos on kokemusta.

Sandexix kirjoitti:

Vieläkö tätä rotujen välistä keskustelua täällä käydään.... Minä haluan koiran jonka kanssa voi lenkkeillä ja viettää hyviä hetkiä, eipä sen kummempaa. Hovawartista on 15 vuoden kokemus, vertailkaapa nyt näitä rotuja keskenään jos on kokemusta.

Lue lisää

Sandexixin kanssa samaa mieltä. Haluaisin valkkarin jonka kanssa voisi viettää hyviä hetkiä ja käydä lenkeillä.. Haluaisin hyväluonteisen, kiltin valkkarin joka olisi ihan tavallinen seurakoira ja hyvä ystävä, en mitään muuta. Sen ei tarvitsisi olla muotovalio. Mutta vanhemmat ovat vähän koiranhankkimasta vastaan.. Sopiiko valkoinen paimenkoira 3-henkiseen, omakotitalossa asuvaan perheeseen, jos on rotuun perehtynyt tarkoin ja etsinyt siitä tietoa kirjoista, netistä jne? Ja molemmilla vanhemmilla on kokemusta koirista. Mm. saksanpaimenkoirista, lassiesta, rottweilerista, kettuterrieristä, ja niin edespäin. Kiitos kaikista vastauksista ^^

Lumikirsu kirjoitti:

Sandexixin kanssa samaa mieltä. Haluaisin valkkarin jonka kanssa voisi viettää hyviä hetkiä ja käydä lenkeillä.. Haluaisin hyväluonteisen, kiltin valkkarin joka olisi ihan tavallinen seurakoira ja hyvä ystävä, en mitään muuta. Sen ei tarvitsisi olla muotovalio. Mutta vanhemmat ovat vähän koiranhankkimasta vastaan.. Sopiiko valkoinen paimenkoira 3-henkiseen, omakotitalossa asuvaan perheeseen, jos on rotuun perehtynyt tarkoin ja etsinyt siitä tietoa kirjoista, netistä jne? Ja molemmilla vanhemmilla on kokemusta koirista. Mm. saksanpaimenkoirista, lassiesta, rottweilerista, kettuterrieristä, ja niin edespäin. Kiitos kaikista vastauksista ^^

Lue lisää

Minulla on 9 kk vanha valkkariuros, joka on siis ollut minun ensimmäinen koirani. Sitä ei voi olla rakastamatta mutta se tosiaan vaatisi omakotitalon isolla aidatulla pihalla, sillä se on semmoinen energiapläjäys ettei mitään rajaa. Kolme tuntia päivässä juostuaan (ja sen lisäksi noin tunti leikkiä) se on tyytyväinen ja rauhallinen mutta minulta itseltäni on siinä vaiheessa voimat ihan loppu, jos se ei taas saa juosta tarpeeksi se tuhoaa paikkoja ja häiriköi ihmisiä ja tunkee palloa syliin joka sekunti.

Eli minulla alkaa olla joko vaihtoehtona muuttaa omakotitaloon tai luopua koirasta, vaikea ratkaisu koska se on parhaina hetkinä niin ihana, pahimpina (kun on itse väsynyt) se taas on rasittava, etenkin haukkuminen on aika kovaa esim. jos ovikello soi, samoin tervehdyshyppiminen menee välillä yli.. tosin se oppisi varmaan niistä tavoista helposti pois jos vain minulla olisi kokemusta koirankoulutuksesta enemmän. Sinänsä harmi, koska koira on hyvää sukua ja koirakoulussakin sanottiin että minä varmaan aion sen kanssa näyttelyyn. En ole kuitenkaan ehkä näyttelyissä käyvää tyyppiä, ja myöskin koiran koulutus tuottaa välillä päänvaivaa. Rotu tuntuu olevan hyvin oppivainen mutta lyhytjännitteinen.

Lapsia se tuntuu hieman pelkäävän, paitsi jos ne ovat tarpeeksi vanhoja, kouluikäiset ovat jo ok.

Mutta pähkinänkuoressa, rotu joka tarvitsee liikuntaa niin paljon että omistajan pitää olla todella aktiivinen tai asua maalla.

Espoo123 kirjoitti:

Minulla on 9 kk vanha valkkariuros, joka on siis ollut minun ensimmäinen koirani. Sitä ei voi olla rakastamatta mutta se tosiaan vaatisi omakotitalon isolla aidatulla pihalla, sillä se on semmoinen energiapläjäys ettei mitään rajaa. Kolme tuntia päivässä juostuaan (ja sen lisäksi noin tunti leikkiä) se on tyytyväinen ja rauhallinen mutta minulta itseltäni on siinä vaiheessa voimat ihan loppu, jos se ei taas saa juosta tarpeeksi se tuhoaa paikkoja ja häiriköi ihmisiä ja tunkee palloa syliin joka sekunti.

Eli minulla alkaa olla joko vaihtoehtona muuttaa omakotitaloon tai luopua koirasta, vaikea ratkaisu koska se on parhaina hetkinä niin ihana, pahimpina (kun on itse väsynyt) se taas on rasittava, etenkin haukkuminen on aika kovaa esim. jos ovikello soi, samoin tervehdyshyppiminen menee välillä yli.. tosin se oppisi varmaan niistä tavoista helposti pois jos vain minulla olisi kokemusta koirankoulutuksesta enemmän. Sinänsä harmi, koska koira on hyvää sukua ja koirakoulussakin sanottiin että minä varmaan aion sen kanssa näyttelyyn. En ole kuitenkaan ehkä näyttelyissä käyvää tyyppiä, ja myöskin koiran koulutus tuottaa välillä päänvaivaa. Rotu tuntuu olevan hyvin oppivainen mutta lyhytjännitteinen.

Lapsia se tuntuu hieman pelkäävän, paitsi jos ne ovat tarpeeksi vanhoja, kouluikäiset ovat jo ok.

Mutta pähkinänkuoressa, rotu joka tarvitsee liikuntaa niin paljon että omistajan pitää olla todella aktiivinen tai asua maalla.

Lue lisää

Heippa. Eksyn palstalle ja pisti silmään tuo keskustelu saksanpaimenkoiran ja valkkarin luonteen ja toimintakyvyn eroista. Itselläni on kohta 3-vuotias valkkari uros, (on ollut myös 2 saksanpaimenkoiraa sekä toinen valkkari tapa kasvatuksessa....). Saksanpaimenkoira on kaikinpuolin loistava palvelus ja harrastuskoira, mutta liiallisen jalostuksen (ja ylisuosion..) takia rotu valitettavasti saanut myös useoita sairauksia ja luonneongelmia omakseen.
Valkoinenpaimenkoira on saksanpaimenta pehmeämpi luonne, eikä omaa samanlaista puolustus ja toimintakykyä kuin saksari. Valkoinenpaimenkoira on silti parhaimmillaan parempi harrastuskoira jos koira on hyvä päisistä ja terveistä vanhemmista (oma valkkarini on kyllä hyvin vahvaluontoinen ja hyvä pk harrastuskoira, mutta kotioloissa mitä kiltein...). Valkkari on rotuna myös huomattavasti terveempi, koska rotu on jalostettu suoraselkäiseksi (toki työlinjaiseks saksanpaimenet joilla suora selkä ovat myös terveitä...). Näyttelylinjaisten saksanpaimenkoirien selkälinjan YLIJALOSTUS on mennyt jo aivan järjettömyyksiin osittain. Viime keväänä ollessani eräässä näyttelyssä koirani kanssa, satuin kävelemään seefferi kehän ohi ja kyllä meinasi taju lähteä kun eräs nuori mies käveli uros seefferinsä kanssa ohi ! Koiran selkän oli niskasta alaspäin todella jyrkästi alaspäin.... Koiran takajalat olivat todella lyhyet selän takia enkä ihmettele jos koiralla on kipuja !!!!
Jokatapauksessa molemmat rodut ovat loistavia palveluskoiria jos ihminen on koiralle oikea.

Ja sinulle valkkariin ihastuneelle ihmiselle, valkkari on loistava perhe/harrastus ja seurakoira, jos tutkit kasvattajan taustat/kokemuksen ja onko koirat lonkka/kyynärkuvattu, luonnetestattu yms. Myös omakokemus koirista on tarpeen koska valkkari on paljon vaativa palveluskoira yhtälailla kuin saksanpaimenkoira ! Onnea koiran etsintään ja rodun valintaan :)

valkkari/saksari kirjoitti:

Heippa. Eksyn palstalle ja pisti silmään tuo keskustelu saksanpaimenkoiran ja valkkarin luonteen ja toimintakyvyn eroista. Itselläni on kohta 3-vuotias valkkari uros, (on ollut myös 2 saksanpaimenkoiraa sekä toinen valkkari tapa kasvatuksessa....). Saksanpaimenkoira on kaikinpuolin loistava palvelus ja harrastuskoira, mutta liiallisen jalostuksen (ja ylisuosion..) takia rotu valitettavasti saanut myös useoita sairauksia ja luonneongelmia omakseen.
Valkoinenpaimenkoira on saksanpaimenta pehmeämpi luonne, eikä omaa samanlaista puolustus ja toimintakykyä kuin saksari. Valkoinenpaimenkoira on silti parhaimmillaan parempi harrastuskoira jos koira on hyvä päisistä ja terveistä vanhemmista (oma valkkarini on kyllä hyvin vahvaluontoinen ja hyvä pk harrastuskoira, mutta kotioloissa mitä kiltein...). Valkkari on rotuna myös huomattavasti terveempi, koska rotu on jalostettu suoraselkäiseksi (toki työlinjaiseks saksanpaimenet joilla suora selkä ovat myös terveitä...). Näyttelylinjaisten saksanpaimenkoirien selkälinjan YLIJALOSTUS on mennyt jo aivan järjettömyyksiin osittain. Viime keväänä ollessani eräässä näyttelyssä koirani kanssa, satuin kävelemään seefferi kehän ohi ja kyllä meinasi taju lähteä kun eräs nuori mies käveli uros seefferinsä kanssa ohi ! Koiran selkän oli niskasta alaspäin todella jyrkästi alaspäin.... Koiran takajalat olivat todella lyhyet selän takia enkä ihmettele jos koiralla on kipuja !!!!
Jokatapauksessa molemmat rodut ovat loistavia palveluskoiria jos ihminen on koiralle oikea.

Ja sinulle valkkariin ihastuneelle ihmiselle, valkkari on loistava perhe/harrastus ja seurakoira, jos tutkit kasvattajan taustat/kokemuksen ja onko koirat lonkka/kyynärkuvattu, luonnetestattu yms. Myös omakokemus koirista on tarpeen koska valkkari on paljon vaativa palveluskoira yhtälailla kuin saksanpaimenkoira ! Onnea koiran etsintään ja rodun valintaan :)

Lue lisää

Mielestäni valkoista ei kannata ostaa"perhekoiraksi" koska kaipaa niin paljon toimintaa paljon raksuttavalle päälleen. Ainakaan meillä ei mitkään lenkit tai leikit riitä. Paljon aivoTYÖTÄ koiralle.
Nopeasti oppiva,erittäin etevä tapaus ainakin meillä. Kaikki ihmiset,ja muut koirat (tutustumisen jälkeen) on tosi kivoja,parhaita kavereita ihan meijän neidin mielestä. Tekemistä on kuitenkin ollut pennusta pitäen,pelkäsi alusta asti muita koiria,tuhosi,yms. Mielestäni vaativa rotu siinämielessä.
En tiedä olenko liian tyly tai jyrkkä,mutta jos etsit kotiin vain perhekoiraa,kaveria lenkille,ei ehkä valkoista kannata ostaa.
Jos kuitenkin olet sitä mieltä että valkkari on teidän kotiin oikea rotu,ole tarkkana mistä koirasi ostat. Luonnetestit on oikeasti tärkeä juttu vanhemmille!

Laaalalaaaaaaa kirjoitti:

Mielestäni valkoista ei kannata ostaa"perhekoiraksi" koska kaipaa niin paljon toimintaa paljon raksuttavalle päälleen. Ainakaan meillä ei mitkään lenkit tai leikit riitä. Paljon aivoTYÖTÄ koiralle.
Nopeasti oppiva,erittäin etevä tapaus ainakin meillä. Kaikki ihmiset,ja muut koirat (tutustumisen jälkeen) on tosi kivoja,parhaita kavereita ihan meijän neidin mielestä. Tekemistä on kuitenkin ollut pennusta pitäen,pelkäsi alusta asti muita koiria,tuhosi,yms. Mielestäni vaativa rotu siinämielessä.
En tiedä olenko liian tyly tai jyrkkä,mutta jos etsit kotiin vain perhekoiraa,kaveria lenkille,ei ehkä valkoista kannata ostaa.
Jos kuitenkin olet sitä mieltä että valkkari on teidän kotiin oikea rotu,ole tarkkana mistä koirasi ostat. Luonnetestit on oikeasti tärkeä juttu vanhemmille!

Lue lisää

itselläni on 1,5 vuoden ikäinen valkkari narttu.. muuten melkein täydellinen, mutta pelkää vieraita ihmisiä, riippuu ihmisestä mutta joihinkin tutustuu nopeasti ja joihinkin ei totu vaikka kuinka monta kertaa on nähty. mutta ei sekään mikään ongelma ole. melkein kaikkien tuttujen kanssa joiden kanssa ollaan joskus tekemisissä on tutustunut ja innoissaan aina kun nähdään. kaikkien koirien kanssa on tullut toimeen. Ollut myös nopea oppimaan, parissa viikossa oli täysin sisäsiisti eikä koskaan ole tehnyt mitään tuhoja kotona ja yksin osannut aina olla hienosti. Sisällä on aina nätisti eikä riehu, ulos taas kun päästään niin koko ajan pitäisi leikkiä :). kiintyy todella perheeseensä. tarvitsee vain riittävästi liikuntaa (niinkuin melkein mikä tahansa koira) ja hyvän kärsivällisen koulutuksen niin voi saada todella hyvän koiran ja ystävän.

Lumikirsu kirjoitti:

Sandexixin kanssa samaa mieltä. Haluaisin valkkarin jonka kanssa voisi viettää hyviä hetkiä ja käydä lenkeillä.. Haluaisin hyväluonteisen, kiltin valkkarin joka olisi ihan tavallinen seurakoira ja hyvä ystävä, en mitään muuta. Sen ei tarvitsisi olla muotovalio. Mutta vanhemmat ovat vähän koiranhankkimasta vastaan.. Sopiiko valkoinen paimenkoira 3-henkiseen, omakotitalossa asuvaan perheeseen, jos on rotuun perehtynyt tarkoin ja etsinyt siitä tietoa kirjoista, netistä jne? Ja molemmilla vanhemmilla on kokemusta koirista. Mm. saksanpaimenkoirista, lassiesta, rottweilerista, kettuterrieristä, ja niin edespäin. Kiitos kaikista vastauksista ^^

Lue lisää

Tuskinpa teillä on mitään kokemusta "lassieista". Tiedoksesi vain, että Lassie ei ole mikään koirarotu, vaan on olemassa elokuva, jossa Lassie-niminen skotlanninpaimenkoira seikkailee.

hei! miltä kasvattajalta koirasi on? kuulostaa itselle juuri täydelliseltä!

hei tiädätkös sä sopiiko walkkari allergisille?

Bichon frisé on ainakin yksi :-) Kokemusta on. Meillä on nimittäin kennel

:-) kirjoitti:

Bichon frisé on ainakin yksi :-) Kokemusta on. Meillä on nimittäin kennel

paskapuhetta, että bichoni sopii allergiselle. _JOILLEKIN_ hyvin lievästi allergisille se _SAATTAA_ sopia, todennäköisesti ei sovi. Se on Fakta.

Villakoira on ainakin sellainen rotu mikä sopii allergisille.

esimerkki kirjoitti:

Villakoira on ainakin sellainen rotu mikä sopii allergisille.

osalle allergisista, ei kaikille. äitiäni allergisoi villakoira todella pahasti, mutta bretoni ei ollenkaan.

tämä!! näyttelylinjaiset sakut on kyllä ihan hirveän näköisiä. käyttölinjainen ei taas kaikille sopisi, korkean energisyyden takia

höpö höpö "ei auta koulutus"-juttujen kanssa.. hahhahh. saalistusvietti mahtava. se pitäisi suunnata oikeille urille hyvä "kouluttaja"..

Hieman varautunut. Se on jo vaarallista leikkiä. Voin jo kuvitella että lapsienne kaverit kun tulevat kylään niin namitetaan pelokasta koiraa jonka jälkeen se suljetaan toiseen huoneeseen tai ulos haukkumaan. Koiran ei kuulu olla varautunut kun oma väki on kotona. Saatikka sitten lapsia kohtaan. Voin sanoa että et aina pysty vahtimaan ja joku kaunis päivä joku vieraista koskee koiraan ja se puree. Siinä sitten ollaan. Silloin toivon että pystys tekemään sen järkevän päätöksen koiran suhteen.

Omapa on vikasi! Koira pitää pennusta asti opettaa KAIKKEEN!! Minulla on käynyt sama Bolognese nartun kanssa. Se stoppasi auto tiellä aina ja lähti pakittamaan väärään suuntaan. Olimme tienhaarassa joskus monia kymmeniä minuuttia. Istuin koira jalkojen välissä ja jalat olivat koukussa. Valkkarin tapauskin onnistuu, tuoli vain alle. Luin lehteä tai olin koneella siinä sivussa niin koira rauhoittui. Aloitimme lenkeillä käymisen ja se aina välillä stoppasi istumaan ja kun auto oli sen kohdalla, se jatkoi matkaa. Toiset koiratkin ovat olleet joskus ongelma. Harjoittelin sisareni koiralla joka siis ei ole perheessämme, ihan vain että heittelin molemmille koko ajan palloa. JOs valkkarisi ei hae palloa voit heitellä nakin palasia molemmille koirille. Heitin kahta palloa ja molemmat toivat. Sitten heitin yhden rievun ja ne alkoivat repiä sitä. Valkkarisi kannalta, kannattaa varmaan ottaa yöksi koira ja tavoite olisi pitää koirat samassa huoneessa ilman että toinen pelkää. Äänet kannattaa opettaa näin: Pidät television täysillä ja annat koiralle ruokaa hiukan etäämmällä. Ja aina hiukan lähemmäs televisiota. Jos koirallasi ei ole hyvä ruokahalu syötä makupaloja(nakkia). Se toimii. Vie koirasi paljon erilaisiin paikkoihin niin se rohkaistuu. Aloita olemalla ihan sivussa ja sitten keskellä toimintaa

XD kirjoitti:

Omapa on vikasi! Koira pitää pennusta asti opettaa KAIKKEEN!! Minulla on käynyt sama Bolognese nartun kanssa. Se stoppasi auto tiellä aina ja lähti pakittamaan väärään suuntaan. Olimme tienhaarassa joskus monia kymmeniä minuuttia. Istuin koira jalkojen välissä ja jalat olivat koukussa. Valkkarin tapauskin onnistuu, tuoli vain alle. Luin lehteä tai olin koneella siinä sivussa niin koira rauhoittui. Aloitimme lenkeillä käymisen ja se aina välillä stoppasi istumaan ja kun auto oli sen kohdalla, se jatkoi matkaa. Toiset koiratkin ovat olleet joskus ongelma. Harjoittelin sisareni koiralla joka siis ei ole perheessämme, ihan vain että heittelin molemmille koko ajan palloa. JOs valkkarisi ei hae palloa voit heitellä nakin palasia molemmille koirille. Heitin kahta palloa ja molemmat toivat. Sitten heitin yhden rievun ja ne alkoivat repiä sitä. Valkkarisi kannalta, kannattaa varmaan ottaa yöksi koira ja tavoite olisi pitää koirat samassa huoneessa ilman että toinen pelkää. Äänet kannattaa opettaa näin: Pidät television täysillä ja annat koiralle ruokaa hiukan etäämmällä. Ja aina hiukan lähemmäs televisiota. Jos koirallasi ei ole hyvä ruokahalu syötä makupaloja(nakkia). Se toimii. Vie koirasi paljon erilaisiin paikkoihin niin se rohkaistuu. Aloita olemalla ihan sivussa ja sitten keskellä toimintaa

Lue lisää

Tällainen tarvehan ei ole tervepäisen koiran kanssa millään lailla normaalia. Että sikäli ei pelkällä koulutuksella tilannetta korjata. Jotain voi vielä pelastaa ja tulevaisuutta helpottaa, mutta itse "ongelma" on, eli koiran luontainen tapa suhtautua uusiin asioihin on ja pysyy. Ja pulpahtaa pintaan herkästi taas uusissa tilanteissa. OIkeanlaisen hyvän hermorakenteen omaava pentu on jo pienenä reipas ja utelias. Mentiin sen kanssa sitten mihin vaan. Tietysti jonkin verran se turvaa ohjaajaansa, mutta tuollaiset reaktiot eivät ole normaaleita. Eivät missään tapauksessa.

Kyllä, minulla on ollut ns. huonon hermorakenteen omaava koira. Ei mitään hirmu suurta ongelmaa, mutta kyllä se sosiaalistaminen oli vaan niin paljon työläämpää, että ei ikinä kiitos enää. Eikä siitä ikinä tullut sellaista innokasta ja hyvää harrastuskoiraa. Itse en olisi sitä pennuista valinnutkaan, vaan se tuli kodinvaihtajana minulle, tilanteessa jossa se oli jo aika pahasti pelkopurentaan taipuvainen.

Toisiin koiriin opettelua ei kannata todellakaan tehdä jotain nakinpaloja heittelemällä. Liian suuri riski tappelutilanteisiin. Toisiin koiriin kannattaa opettaa muualla kuin kummankaan omalla reviirillä, itse kyllä neuvoisin lähtemään tavalliselle lenkille, pitkään kävellään vaan, ohjaajat keskittyvät muuhun kuin pelokkaaseen koiraan, ja sitten jossain vaiheessa vaikka metsään, ja siellä irti. Pysähtyä ei kannata, vaan koko ajan pienessä liikkeessä, näin toimien ei tule niitä "tylsiä" hetkiä, jolloin koirilla aikaa keskittyä vain toisiinsa.

Ihmisiin totuttelu menee hiukan samaan tyyliin, koiraa ei pidä pakottaa, vaan lähinnä se vain tarvitsee aina ja aina yksinomaan positiivisia kokemuksia. Vieraat ihmiset antavat herkkuja, ja pikkuhiljaa vaaditaan hukan pidempää lähellä oloa. Mutta alkuun se on ihan sitä, että riittää, että otus vain hakee sen namin. Jos tilanne on huono, voi olla vaatimus kädestä hakemisellekkin liikaa. Pelkopurijoille jos ehtii reagointitapa kovinkin veriin, voi olla hyvin vaikeaa saada koiraa ikinä luotettavaksi. Silloin vaan pitää osata ennakoida, ja jättää koiralle aina mahdollisuus siihen, että sillä on se oma paikka, missä se olonsa turvalliseksi tuntee. Ja sinne ei kukaan vieras taikka läpsi mene ikinä millään asialla. Noh, ehkä herkkuja sinne voi antaa, mutta ei silittelyjä ja muuta.

Kannattaa kohdata pelot, ja aina kun koira ei välitä niistä, annat namin. Tällöin sä toistat sitä, että kun ei reagoi pelottaviin ääniin, saa namin, ja vähitellen kun meet pidemmälle, et anna namia ollenkaan, ja lopulta pitkien harjoitusten jälkeen se ei enää reagoi niihin, nukkuu vain tyytyväisenä, käyttää ajan johonkin muuhunkin.

XD kirjoitti:

Omapa on vikasi! Koira pitää pennusta asti opettaa KAIKKEEN!! Minulla on käynyt sama Bolognese nartun kanssa. Se stoppasi auto tiellä aina ja lähti pakittamaan väärään suuntaan. Olimme tienhaarassa joskus monia kymmeniä minuuttia. Istuin koira jalkojen välissä ja jalat olivat koukussa. Valkkarin tapauskin onnistuu, tuoli vain alle. Luin lehteä tai olin koneella siinä sivussa niin koira rauhoittui. Aloitimme lenkeillä käymisen ja se aina välillä stoppasi istumaan ja kun auto oli sen kohdalla, se jatkoi matkaa. Toiset koiratkin ovat olleet joskus ongelma. Harjoittelin sisareni koiralla joka siis ei ole perheessämme, ihan vain että heittelin molemmille koko ajan palloa. JOs valkkarisi ei hae palloa voit heitellä nakin palasia molemmille koirille. Heitin kahta palloa ja molemmat toivat. Sitten heitin yhden rievun ja ne alkoivat repiä sitä. Valkkarisi kannalta, kannattaa varmaan ottaa yöksi koira ja tavoite olisi pitää koirat samassa huoneessa ilman että toinen pelkää. Äänet kannattaa opettaa näin: Pidät television täysillä ja annat koiralle ruokaa hiukan etäämmällä. Ja aina hiukan lähemmäs televisiota. Jos koirallasi ei ole hyvä ruokahalu syötä makupaloja(nakkia). Se toimii. Vie koirasi paljon erilaisiin paikkoihin niin se rohkaistuu. Aloita olemalla ihan sivussa ja sitten keskellä toimintaa

Lue lisää

Sitten ette kävele siitä risteyksestä, ja koulutat sen samoilla neuvoilla; toistat sitä mitä haluat, ja viet namia, taputat käsiä tai otat koiraan katsekontaktin, ja saat koiran huomion! (ÄLÄ PAKOTA KOIRAA MIHINKÄÄN!)

^ Asia kirjoitusta!!!

Toden totta! Tarkka kannatta ja pitää olla, sillä todella paljon liikkuu ns. "epäkuranttia" materiaalia markkinoilla, jos näin voi sanoa.

Hyvän yhdistelmän löytämiseen voi mennä vuosi tai parikin helposti, mutta kyllä se ennemmin kannattaa hyvä ja oikeasti terve etsiä, kun , että ottaa isolla riskillä koiran joka sitten leikellään alle 5 vuotiaana lonkista ja silmäsairaudet päälle ja sen jälkeen monttuun. Siinä kärsii eläin sekä ihminen.

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?R=347

^ tuolta totuudet selviää, myös se, että ketkä testaa, ketkä ei. Itsekkään en ottaisi 1/1 polvisten vanhempien pentuja, enkä myöskään, jos kumpikin vanhempi on C lonkan koiria, mieluiten molemmat A tai B. Muista myös, että kannattaa suosia sellaisia yhdistelmiä, joilla on jo aikasempia pentuja, näin nähdään mitä ne todellisuudessa periyttää jälkipolville.

Tämä on tarkkaa hommaa ja ihmettelenkin, miten kaikennäköiset ja tapaiset ihmiset kasvattaa koiria ylipäätään ja millä moraalilla ja mentaliteetillä.

Jos joku kasvattaja tähän tekstiin ei yhdy, niin ainakin minä tiedän, että hänellä ei voi olla hyvät jalostusvalinnat. Kenenkään on turha puolustella sitä, että tehdään huonoilla yhdistelmillä todella sairastumisriskialttiita pentueita.

joo,se on totta että valkkareissa kuten joka ainoassa maan päällä elävässä erkissä on luonne erot. kukaan ei ole samanlainen.johtuuko valkoisen "rodun nuoruudesta" että ne ovat silmätikkuina koska joka rodussa löytyy arkaa ja rohkeaa koiraa. oma valkoiseni kävi luonnetestissä mahtavin tuloksin.hämmästyin itse kuinka hyvin meni,koska pidin omaa koiraani aina "varovaisena" mutta ei missään nimessä arkana. tämä ei pelkää mitään. minulla on maailman paras valkoinen. koko sen olemus on täydellinen.ulkonäkö,luonne,lonkat a ,kyynärät 0.silmät terveet,sertit ja ropit.rakastaa lastani. tykkää hevosista,ja kissoista, on siis paras. suosittelen kaikille ko rotua.

Niin. Pentu totutetaan asioihin, ja niihin uusiin kokemuksiin yhdistetään kivoja kokemuksia, eikä mitään ragelohtauksia, ja kun koira pelkää, älä silitä sitä, sit se luulee, että sen pitää tehdä niin kun se tekee.

Tää edellinen voisi olla itseni kirjoittama, kaikki samat ongelmat ja töitä tehty koiran kanssa niin, että voisi olla maisteritutkinto alla, jos kaiken koiraan käytetyn ajan olisi käyttänyt vaikkapa opiskeluun. Ollaan odotettu, että jospa ongelmat iän myötä laantuisivat, mutta tuntuvat vain pahenevan. Viimeisen vuoden aikana koira on käynyt kolmen ihmisen ja kahden koiran päälle. Kaikki vaihtoehdot käyty läpi ja ollaan lopulta, vuosien työn jälkeen, päätymässä samaan lopputulokseen kuin tekin, todella raskain mielin. Itse en koskaan enää uskaltaisi ottaa valkoista paimenkoiraa.

On totta että koiraroduilla on ominaisuutensa, mutta koirat ovat myös yksilöitä. Hyvä kouluttaja ottaa huomioon koiran yksilölliset ominaisuudet ja pystyy kouluttamaan "tyhmimmänkin koiran". Sitten vielä niille jotka sanotte että valkkarit ovat huonoluonteisia ja heikkohermoisia, niin muistakaa että jokainen koira on erilainen ja luonteeseen ja käyttäytymiseen vaikuttaa suuresti koiran koulutus ja kaikki miten sen kanssa toimitaan. Oma valkkarimme on aivan ihana persoona ja todella lapsiystävällinen ja sosiaalinen.

Valkoisenpaimenkoiran suonissa on 100% saksanpaimenkoiraa. Saksanpaimenkoirien kantaisän emän isä oli valkkari, ne erotettiin värivirheen takia. Kannattaa ottaa selvää, todella mielenkiintoisia asioita löytyy! (kannattaa myös itse perehtyä)

- mielenkiinnolla kirjoitti:

Valkoisenpaimenkoiran suonissa on 100% saksanpaimenkoiraa. Saksanpaimenkoirien kantaisän emän isä oli valkkari, ne erotettiin värivirheen takia. Kannattaa ottaa selvää, todella mielenkiintoisia asioita löytyy! (kannattaa myös itse perehtyä)

Lue lisää

edellisen kirjoittajan tekstiä, niin että asiaan perehtymättömätkin ymmärtää mistä on kyse.

Eli siis saksanpaimenkoirien kantaisän horandin isoisä oli väriltään valkoinen. Sen vuoksi saksanpaimenkoirat periyttää valkoista väriä resessiivisesti, ja valkoisia koiria tupsahtaa silloin tällöin maailmaan. Valkoinen oli hyväksytty väri saksanpaimenkoirissa aina 1930-luvulle saakka, jolloin rodulle tehtiin rotumääritelmä joka määritteli valkoisen värin virheelliseksi. Tämän jälkeen valkoiset saksanpaimenkoirat vietiin ns. ladon taakse euroopassa, mutta pohjois-amerikan mantereella valkoinen jatkoi hyväksyttynä värinä.

60-luvulla tuotiin sveitsiin näitä amerikkalaisia valkoisia saksanpaimenkoira, ja niistä tehtiin oma rotunsa, valkoinenpaimenkoira. Muutkin euroopan maat hyväksyivät uuden rodun, ja alkuun rotukirjat olivat auki, eli myös euroopassa syntyneitä valkoisia saksanpaimenkoiria otettiin rotuun. Rotuunotto päättyi vuonna 2003 ja sen jälkeen syntyneitä valkoisia saksanpaimenkoiria ei ole enää voinut rekisteröidä valkoisiksi paimenkoiriksi. Mm. oman valkkarini isä on valkoinen saksanpaimenkoira joka on rotuunotettu valkoiseksi paimenkoiraksi.

Jos tällä hetkellä ottaa valkkarin pennun, saa suht hyvälaatuisen pennun. Vuoden alusta tuli voimaan pevisa-sääntö, jonka mukaan vanhemmilla pitää olla luonnetestitulos tai tulos 1-luokassa pk-kokeessa jotta pennut saa rekisteröityä. Eli niiden heikkohermoisten koirien pentuja ei voi saada enää rekisteriin. Moni valkkareita ns. "kotikoiriksi" myynyt huonompi kasvattaja on lopettanut valkkarien kasvatuksen tästä syystä.

Valkkarit ovat olleet heikkohermoisia, mutta uskoisin, että tästä eteenpäin pahimmat arkuudet ym. tippuu pois kun rekisteröinnin edellytyksenä on, että koiran pitää olla "käytettävä".

Toivoisin, että vastaavia koetulospakkoja tulisi myös muille roduille, nythän niitä ei ole kuin valkkarilla ja rotweilerilla. Ihan hyvin voisi tulla myös kantarodulle saksanpaimenkoirille luonnetesti / koetulospakko.

Ei ihan. kirjoitti:

Jos tällä hetkellä ottaa valkkarin pennun, saa suht hyvälaatuisen pennun. Vuoden alusta tuli voimaan pevisa-sääntö, jonka mukaan vanhemmilla pitää olla luonnetestitulos tai tulos 1-luokassa pk-kokeessa jotta pennut saa rekisteröityä. Eli niiden heikkohermoisten koirien pentuja ei voi saada enää rekisteriin. Moni valkkareita ns. "kotikoiriksi" myynyt huonompi kasvattaja on lopettanut valkkarien kasvatuksen tästä syystä.

Valkkarit ovat olleet heikkohermoisia, mutta uskoisin, että tästä eteenpäin pahimmat arkuudet ym. tippuu pois kun rekisteröinnin edellytyksenä on, että koiran pitää olla "käytettävä".

Toivoisin, että vastaavia koetulospakkoja tulisi myös muille roduille, nythän niitä ei ole kuin valkkarilla ja rotweilerilla. Ihan hyvin voisi tulla myös kantarodulle saksanpaimenkoirille luonnetesti / koetulospakko.

Lue lisää

Niin, siis valkkareilla on tullut pevisaan _suoritettu_ luonnetesti tai MH luonnekuvaus. Luonnekuvauksessa ei ole pisteytystä, ja siten vaikeampi tulkita maallikon silmin, kuin luonnetesti, jonka osa-alueet on ilmoitettu pistein.

Suoritettu luonnetesti voi olla myös -131p, ja tälläinen tulos onkin yhdellä valkkarilla, jota käytetään jalostukseen.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=ER33562/09&R=347

MH luonnekuvauskin voi olla monella tapaa negatiivinen, ja kun se on suoritettu, voi koiraa käyttää surutta jalostukseen.

Suosittelisin suosimaan yhdistelmiä, missä koirilla löytyy nimenonaan luonnetestitulos, ja luonnetestin tulee olla hyväksytty molemmilla vanhemmilla, mikä tarkoittaa sitä, että laukaus pitää olla plussan puolella ja pisteet vähintään 75.
"Koira saavuttaa hyväksytyn tuloksen kun edellä mainitulla tavalla laskettu lopputulos on vähintään 75 ja koira on saanut vähintään arvosanan 1 terävyydestä,hermorakenteesta, luoksepäästävyydestä ja ( , , ) laukauspelottomuudesta."

http://www.kolumbus.fi/monica.hansten/tiedostot/lt_selite.htm

ja mitä o'pman kirjoitti ''Valkoinenpaimenkoira oppii asiat nopeammin ja vähemmillä toistoilla kuin saksanpaimenkoira, mutta viettikestävyyttä puuttuu (eli ohjaajan tulee osata motivoida koiraa). Saksanpaimenkoira on "tyhmempi" koira, vaatii enemmän toistoja että liikkeet jää selkärankaan, mutta kerran opittuaan se kyllä toistaa niitä maailman tappiin saakka kuten kunnon palveluskoiran kuuluu. Valkoinenpaimenkoira ajattee itse ja kyseenalaistaa, ei vain tottele sokeasti.'' on niiin totta! tavisseffet oppi hitaammin, mutta tottelivat aina tilanteesta riippumatta. valkkari osas kaiken mahdollisen jo parin kuukauden iässä ja samoja asioita harjotellaan vieläkin, että pysyy kontrollissa...

Valkkaria jo pitkään harkinneena pistää tämän ketjun kommentit kauhistumaan.
Onneksi olen fiksu, en usko aivan kaikkea mitä netissä kirjoitellaan ja menen kasvattajien luo tutustumaan koiriin, kasvattajiin, olotiloihin yms.
En tosiaan ottaisi halvinta tai suloisinta pentua saati ekaa joka käyn katsomassa vaan yhdessä kasvattajan kanssa omiin tarpeisiini vastaavan pennun.
Ja kaikki tiedot pentueen vanhemmilta, vanhempien vanhemmilta yms. Tottakai haluan saada tietää. En koskaan ostaisi ns. Sikaa säkissä.

Ja joka rodussa taistellaan näistä paremmuudesta, hermoista, luonteista, terveydestä yms.
Vaikka vanhemmat ovat tervepäisiä ja terveitä fyysisesti, se ei valitettavasti takaa 100% pennun olevan terve.

Valkoisenpaimenkoiran olen valinnut seuraavaksi perheenjäseneksi, lemmikiksi sekä harrastustoveriksi ja sellaisen aijon hankkia, meni sen täydellisen pennun metsästykseen vuosi, kaksi tai kymmenen .
Kiire minulla ei ole.

Tässä nyt nähdään, että tilastoista johtopäätöksiä vetävän pitäisi ymmärtää jotain tilastoista ylipäänsä ja osata tulkita niitä. Ensinnäkin valveutuneet kasvattajat ja koirien omistajat ilmoittavat sairauden tai luonnehäiriön takia lopetetut koirat aktiivisesti jo ihan jalostuksellisista syistä. Luonnollisesti kuolleet jäävät pelkästään omistajan aktiivisuudesta kiinni ja monelta se jää tekemättä. Harvallapa taitaa olla kiinnostusta ilmoitella asiasta, kun koira kuolee vain vanhuuteen. Toisaalta kohtalaisen uusissa roduissa korostuu ensimmäisenä ongelmat/sairaudet tällaisissa tilastoissa, koska niitä luonnollisesti kuolleita ei välttämättä ole kauheasti, kun valtaosa koirista ei ole vielä elämän ehtoopuolta edes nähnyt. Jos katsoin noita kasvattajatietoja oikein, ensimmäinen rekatulle kasvattajalle syntynyt pentue on vuodelta 2000. Siitä ei ole kuin 12 vuotta aikaa (syntynyt kyseisen vuoden loppupuolella).

Yleisesti ottaen tällaisten tilastojen merkityksellisyys ja kerrontavoima kasvaa vasta kyseisen rodun vakiinnuttaessa paikkansa, määrän kasvaessa ja rotua edustavien koirien vanhetessa. Vaikea on olla vielä kauheasti niitä luonnollisiin syihin kuolleita, kun suomalaisilta kasvattajilta syntyneitä koiria on vasta 2000 vuodesta alkaen.

Tällä hetkellä tosiaan erottuu nuo luonnehäiriöt, joita rodussa toki on paljon. Tähän asiaan kuitenkin puututaan aktiivisesti, joten uskoisin tilanteen korjaantuvan, kun järki otetaan käteen kasvattajien puolella ja heidät myös pakotetaan sääntöjen puitteissa tähän.

Viestiketju voi tuntua ristiriitaiselta mutta totuus on että vaihtelu rodun sisällä tosiaan on melkoista. Valkkarien luonnetestissä näin itsekin näitä paljon puhuttuja arkoja yksilöitä. Tuomarin haastattelu, eli se että vieras mies tuli seisomaan parin metrin päähän ja juttelemaan omistajalle oli jo liikaa koiralle. Ei ole kiva katsoa näitä koiria, pelkäävät sairaalloisesti kaikkea. Luulin ennen itsekin että koulutuksella näistä selvitään ja että vika on aina siellä hihnan toisessa päässä, mutta nyt harrastuspiireissä olen nähnyt monissa roduissa sairaalloisen arkoja koiria. Arkuus periytyy joten selvittäkää kunnolla ennen kuin hankitte minkään rotuista pentua!