Kaikkein hankalinta oli löytää sopiva uhri. Se ei voinut olla liian pitkä, ei liian lyhyt. Se ei voinut olla liian tumma eikä liian vaalea, koska muuten se olisi herättänyt liikaa huomiota. Se ei saanut olla kaikkein upein, mutta ei ruminkaan.
Hahmo katsoi viinilasiaan. Jokainen, joka joi hänen viiniään ei voinut myöhemmin enää vastustaa häntä. Vaaleat kiharat valuivat alas ruskealta nahkasohvalta. Hahmo oli erittäin tyytyväinen löytöönsä. Uhri oli täysin moitteeton, täydellinen kuten hänkin. Hän kiskaisi hiuspehkon ja laittoi sen kaljulleen. Nyt hän olisi yhtä nätti kuin uhrinsa.
Hahmo katsoi peiliin ja hymyili itselleen.
"Tuota", hermostunut ääni rikkoi hänen rauhansa. "Voisitko maksaa minulle ennen kuin...?"
"Ah, tietysti. Pääsi unohtumaan."
Hahmo ojensi setelin toiselle.
"Kiitos, kiitos..."
"Painu ulos."
Kun toinen oli lähtenyt, hahmo katsoi peilikuvaansa uudestaan. Hän oli taas oleva voittaja, ja hänestä tulisi varmasti koulunsa kuningatar. Vaikka sairaus oli vienytkin hänen hiuksensa, peruukit auttoivat. Hänen äidiltään vohkittu peruukki oli upea. Ja pikkuveli oli tosiaan ansainnut juomarahansa, olihan hän tuonut peruukkipäänkin mukanaan.
Anita palasi kuvitelmiensa pariin. Hän oli kreivitär ja kaikki miehet jumaloivat häntä. Hän ryösti naiset, esittäytyi lebona, juotti heille kotona huumaavaa viiniä ja vei heidän hiuksensa. Niin nätti oli Anitan maailma.
Hahmo katsoi viinilasiaan. Jokainen, joka joi hänen viiniään ei voinut myöhemmin enää vastustaa häntä. Vaaleat kiharat valuivat alas ruskealta nahkasohvalta. Hahmo oli erittäin tyytyväinen löytöönsä. Uhri oli täysin moitteeton, täydellinen kuten hänkin. Hän kiskaisi hiuspehkon ja laittoi sen kaljulleen. Nyt hän olisi yhtä nätti kuin uhrinsa.
Hahmo katsoi peiliin ja hymyili itselleen.
"Tuota", hermostunut ääni rikkoi hänen rauhansa. "Voisitko maksaa minulle ennen kuin...?"
"Ah, tietysti. Pääsi unohtumaan."
Hahmo ojensi setelin toiselle.
"Kiitos, kiitos..."
"Painu ulos."
Kun toinen oli lähtenyt, hahmo katsoi peilikuvaansa uudestaan. Hän oli taas oleva voittaja, ja hänestä tulisi varmasti koulunsa kuningatar. Vaikka sairaus oli vienytkin hänen hiuksensa, peruukit auttoivat. Hänen äidiltään vohkittu peruukki oli upea. Ja pikkuveli oli tosiaan ansainnut juomarahansa, olihan hän tuonut peruukkipäänkin mukanaan.
Anita palasi kuvitelmiensa pariin. Hän oli kreivitär ja kaikki miehet jumaloivat häntä. Hän ryösti naiset, esittäytyi lebona, juotti heille kotona huumaavaa viiniä ja vei heidän hiuksensa. Niin nätti oli Anitan maailma.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tätä aikaisemminkin. Ihan hauska juttu, tai siis tuota ei niin hauska, mutta näppärä. Kivasti kirjoitettu. Tietenkin toi tarina on pikkuisen oudohko suoraan sanoen.
..ei meinaa jaksaa funtsata.
Meinaa jäädä epäselväksi että kuka ja mitä ja miksi.