Ajattelin kysellä täältä, jos jollain olisi vinkkejä pureskelun opetteluun. Eli meillä on 1vuoden ja 3kuukauden ikäinen poika, jolla on alentunut lihasjänteys ja tästä johtuva motorisen kehityksen hitaus. Tämä ilmeisesti vaikuttaa sitten myös suun motoriikkaan, joka näkyy e.m. ongelmana.
Kieli toisaalta on hyvinkin liikkuvainen ja "puhetta" tulee paljon. Osaa pärisytellä kielellään ja tehdä monia muitakin temppuja. Kielihommat on siis hallussa:) Saa esimerkiksi leivänmurun tms. välittömästi pois poskesta tai kielen alta. Poika on hyvä syömään ja syö kuitenkin aika karkeaa ruokaa. 8 kk:n piltti menee alas ongelmitta ja pureskelematta, mutta vuoden ikäiselle tarkoitettu "karkeusaste" alkaa tökkimään. Yököttää ja yskittää, kun yrittää sitä pureksimatta niellä. Osaa myöskin haukata, mutta yrittää niellä palan sellaisenaan. Tätä on nyt puheterapeutin kehoituksesta niin monesti harjoiteltu seurauksella, että joudun hakkaamaan selkää, kunnes poika oksentaa palan pois. Eli ei kiitos enää näitä harjoituksia. Puheterapeutti on edelleen sitä mieltä, että panikoin liian helposti, ja toitottaa mulle samaa "jaskaa", että lapsi kyllä oppii, kun tarpeeksi yökkii. Nyt on kyse kuitenkin "erityislapsesta", joten en lähtisi ihan noin rohkeasti leikkimään tukehtumisvaaralla.
Pojassa on erityistä myös se, että hän ei ole ikinä laittanut suuhunsa mitään, mikä ei ole tarkoitettu syötäväksi. Ei siis edes leluja vauvana. Tämä on toinen syy miksi en anna pojalle isoja ruokapaloja suuhun, koska suussa saattaa olla jonkinlaista tuntoyliherkkyyttä.
Alan olla aika epätoivoinen:( Lapsi aloittaa kohta päivähoidon ja pelottaa, että jos sielläkään ei oteta mua todesta. Onko kellään ideoita tai vinkkejä keltä voisin kysyä neuvoa?
Kieli toisaalta on hyvinkin liikkuvainen ja "puhetta" tulee paljon. Osaa pärisytellä kielellään ja tehdä monia muitakin temppuja. Kielihommat on siis hallussa:) Saa esimerkiksi leivänmurun tms. välittömästi pois poskesta tai kielen alta. Poika on hyvä syömään ja syö kuitenkin aika karkeaa ruokaa. 8 kk:n piltti menee alas ongelmitta ja pureskelematta, mutta vuoden ikäiselle tarkoitettu "karkeusaste" alkaa tökkimään. Yököttää ja yskittää, kun yrittää sitä pureksimatta niellä. Osaa myöskin haukata, mutta yrittää niellä palan sellaisenaan. Tätä on nyt puheterapeutin kehoituksesta niin monesti harjoiteltu seurauksella, että joudun hakkaamaan selkää, kunnes poika oksentaa palan pois. Eli ei kiitos enää näitä harjoituksia. Puheterapeutti on edelleen sitä mieltä, että panikoin liian helposti, ja toitottaa mulle samaa "jaskaa", että lapsi kyllä oppii, kun tarpeeksi yökkii. Nyt on kyse kuitenkin "erityislapsesta", joten en lähtisi ihan noin rohkeasti leikkimään tukehtumisvaaralla.
Pojassa on erityistä myös se, että hän ei ole ikinä laittanut suuhunsa mitään, mikä ei ole tarkoitettu syötäväksi. Ei siis edes leluja vauvana. Tämä on toinen syy miksi en anna pojalle isoja ruokapaloja suuhun, koska suussa saattaa olla jonkinlaista tuntoyliherkkyyttä.
Alan olla aika epätoivoinen:( Lapsi aloittaa kohta päivähoidon ja pelottaa, että jos sielläkään ei oteta mua todesta. Onko kellään ideoita tai vinkkejä keltä voisin kysyä neuvoa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä vähän sama homma, paitsi että tytöllä (1v 1kk) ei ole todettu ongelmia motorisessa kehityksessä. Tyttö syö myös hyvin 8kk:n ruokia, kun sitten taas vuosikkaiden ruoat ovat liian karkeita. Niitä painelen haarukalla pienemmiksi. Luulenpa, että herkkyys ruoan karkeuden suhteen ei ole tämän ikäisillä mitenkään epätavallista. Ainakin tältäkin palstalta olen lukenut, kuinka moni vuoden ikäinen ei hyväksy karkeaa ruokaa.
Mutta.. suurempi ongelma meillä on myös tuo, että en uskalla antaa neidille itse syötäväksi esim. leivänpalaa tai porkkanaa. Haukkaa siitä valtavan palan, joka on sitten kurkussa. Olen aina silloin tällöin varovasti kokeillut, joko osaisi haukata sopivan palan ja pureskella, mutta ei (osaa kyllä pureskella 8kk:n ruokien perunan paloja ym.). Ei kyllä minunkaan tee mieli hommaa kovin usein kokeilla.. Mikä siis neuvoksi?
Siinä oiva neuvo;) Meillä ei oo ruoan suhteen ollut mitenkään herkkäsuinen oikeastaan koskaan, mut ongelma oli kans toi leipä, pulla yms haukattavat ruoat! Haukkas aina kauhean palan ja yritti mielaista puraisun tai pari jälkeen. Monet kerrat olen ollut sydänkohtauksen partaalla kun sai neidin selkää hakata kun toinen vaan kakoo ja kakoo:( Välillä aina sit oksensi kun kakoi niin kovin.. En muista tarkkaa ikää, et milloin ois oppinut pureskelun jalon taidon mut mielestäni meni reilusti yli vuoden iän! Olenkin aina ihmetellyt kun muut vauvelit saavat leivän käteensä jo 7kk iässä:) Mut lapset on niin erilaisia olipa kyse sit mistä hyvänsä;) Että anna rauhassa vaan opetella ja vältä isoja paloja, kyllä lapsesi viimeistään 2-vuotiaana syö "normaalisti"..
En nyt tiedä onko tästä apua, mutta...
Meillä tyttö oli kans huono pureskelemaan ruokaa tuolloin 1v ja kakoi isoja paloja kurkustaan, kun yritti kokonaisena niellä. Ajattelin sitten, että eihän tuon ikäinen vielä tiedä mitä se pureskelu on, joten oma esimerkki käyttöön. Eli aina ruokaillessa otimme itse ruokaa suuhun, kun annoimme tytölle jonkin pehmeän ruoan palan. Sitten sanoimme, että pitää pureskella näin ja itse aloimme jauhamaan ruokaa suussa lapsen nenän edessä. Vähitellen alkoi sitten itse ilman neuvoa mussuttamaan ruokaa suussa ja nyt (tyttö 1v 6kk) sujuu jo hyvin. Välillä ottaa edelleen liian isoja haukkuja, mutta, kun sanoo, että pitää purra ja syödä suu tyhjäksi ennen seuraavaa palaa, alkaa kova jauhaminen.
En tosiaan tiedä toimiiko tämä jos lapsenne on erityislapsi, mutta jos hän ymmärtää hyvin jo puhetta niin voihan sitä varmaan kokeilla. Ei tosiaan kannata antaa koko suullista mitään ruokaa, vaan aloittaa vaikka yhdestä pehmeästä perunan palasta.
Oletko antanut pojallesi maissinaksuja? Jos teillä maissi sopii, nuo naksut ovat hyvää "harjoitusruokaa" sillä ne sulavat suussa.
Meidän pojalle, ikä 2v, ei vieläkään uskalla antaa kovempia ruokia, sillä hän ei pureskele niitä. Päiväkodissakin ovat tämän onneksi huomanneet ja ottaneet todesta, ja hänelle muusataan siellä ruoka haarukalla. Pehmeää leipää, kuten paahtoleipää on nyt äskettäin oppinut syömään. Toivon että kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa!
staan tähän vanhaan viestiin, koska samoja pulmia tuntuu olevan monillakin. Vauva oppii pureskelun taidot yleensä huomaamatta, kunhan ruuan koostumusta pikku hiljaa muutetaan vähän kerrallaan soseesta ensin rakeiseen/muhennettuun ja sitten palamaiseen. Vauhti riippuu vauvasta, mutta siirtyminen voi viedä viikoista kuukausiin. Osalla vauvoista suualueen motoristen taitojen (pureskelu edellyttää kielen sivuttaisliikkeitä sekä leuan kiertoliikkeiden kehittymistä) hitaus liittyy liikkumisen taitojen hitaampaan kehitttymiseen, jolloin ei pureskelukaan ihan ajallaan kehity. Silloin vauva helposti yrittää niellä kokonaisena paloja ja kakoo ja yökkää, koska siten suojelee itseään liian isoilta paloilta nielussa. Osalla vauvoista on yliherkkyttä suualueella tuntoaistimusten käsittelyssä ja silloin vauva usein yökkäilee murusille ja paloille. Toisaalta liian pitkään sosemaisena jatkuva ruoka ei myöskään totuta vauva uusille aistimuksille.
Pureskelun taitojen harjoittelu kannattaa aloittaa siten, että ruokaa sakeutetaan ensin. Eli nesteen määrää vähennetään ruuasta, jolloin vauva joutuu käsittelemään ruokaa enemmän ennen nielemistä. Itse ruuan tehden tämä on helppo toteuttaa. Valmisruokiin voi lisätä esim. keitettyä perunaa, joka paksuntaa sosetta. Seuraava vaihe on tarjota vauvalle "rakeista" tasalaatuista ruokaa,siis tasaista haarukkamuhennettua - ei soseutettua- ruokaa. Vauvan suu tottuu rakeisiin ja yökkäysreaktio vaimenee. Pureskelua voi harjoitella turvallisesti siten, että esim. leipä- tai hedelmä- (tai maissinaksu) leikataan suikaileiksi. Suikale ohjataan vauvan suuhun sivulle - siis ikenien väliin- eikä suoraan kielen päälle keskelle edestä. Kun vauva ottaa suikaleesta palan poskihampaiden tai ikeniensä väliin, hän usein alkaa mutustaa sitä ennenkuin pala kulkeutuu nieluun. Tämä on turvallista ja vauva saa stimulaatiota pureskelun taitojen kehittämiseksi. Jos tarjoaa suikaletta suoraan edestä kielen päälle, vauva kuljettaa sen suoraan nieluun, joka voi olla jopa vaarallistakin. Yleensä vauvat kyllä oppivat pureskelemaan vähitellen, mutta on hyvä edetä pienin askelin. Jos vauva ei ole vienyt leluja suuhunsa vaikka osaisi käsiään jo näin käyttää, suualueen kehitys aistimusten vastaanottajana jää suppeaksi ja sekin usein heijastuu valikoimisena ruuan suhteen.
Aina ruokailutilanteessa olisi tärkeää olla myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri. Syömisen ja uusien taitojen oppiminen on vauvalle positiivinen asia. Toivon, että äiditkin pääsisivät nauttimaan vauvansa kanssa syömisestä mieluisana asiana. terv. asialle jo vuosien ajan vihkiytynyt puheterapeutti
meillä poika nyt 1v6kk, eikä syö muuta kuin sauvasekoittimella muusattua ruokaa, ei haukkaa mistään ruuasta, eikä osaa myöskään pureskella, ollaan kyllä yritetty näyttää mallia miten hampailla tehdään, yrittää sitten kyl matkia... ikinä ei kans oo laittanu mitään pieniä tavaroitakaan suuhun, on niin herkkä oksennusrefleksi ollut aina. ja meidän poika kans ei oo mikään jäntevä ollut, oppi kävelemään vasta 1v4kk ja kaiken muunkin oppiminen viivästyi.., luulen kans että jotain häikkää siinä motorisessa kehityksessä, ja vaikuttais samalla siihen syömiseen...