Suomen sotilaat

Isänmaan puolesta
Taistelijat kertovat
Elämän kovimmat hetket

Armas Kumpulainen: Sodan kasvot, Veteraanit kertovat,
Gummerus 2007

” …Sairaalassa poistettiin sirpaleita; onneksi ne eivät olleet rikkoneet suurempia verisuonia. Juhannuksen jälkeen Iisalo
siirrettiin Joroisten sairaalaan. Siellä hän tutustui Hilkkaan. Romanssi puhkesi kukkaan.”¨
Hyviäkin muistoja on mukana kirjassa, joka värittyy sotarintaman kauhuilla. Kertojien matkassa päästään rintamatapahtumiin Kuhmon korkeudelle, Karhumäkeen,
Petroskoihin, Syvärille, Karjalan kannakselle, Hankoniemeen jne…
Pentti Iisalo oli ensimmäinen ritarivänrikki. Iisalojen perheen tytär on pitkäaikaisen pääministerimme Paavo Lipposen äiti.
Mukana kirjassa ei ole paljon naisväkeä. On sentään yksi lotta,
Kauhavalla syntynyt Kaarina Orrenmaa. Hän kertoo mm. seuraavia karmaisevia kokemuksia: …”Kaatuneita tuoneen vaunun kulmiin oli asetettu kuuset. Isä, joka oli vapaussodan käynyt veteraani, tahtoi katsoa poikaansa arkussa. Hän saattoi
todeta, että kuolema oli tullut heti. Ei ollut ollut pitkiä kipuja eikä vaaraa jäädä elävänä vihollisen vangiksi.”…
Kirjan kertomukset eivät ole siloiteltuja, niinpä lukija voi hyvin aistia tuskan ja hädän, mutta toisaalta myös isänmaalliset tunnot,
joiden ajamina miehet menivät vaikka varmaan kuolemaan. Väheksyä ei pidä kotirintaman työtä ja lottien arvokasta panosta.
Pari sukupolvea on saanut elää vapaana sodan kauhuista. Siitä on kiittäminen näitä sankarillisia henkilöitä, joista kirjassa on
päässyt kertomaan tuntojaan parikymmentä henkilöä.
Kirja perehdyttää lukijan myös Suomen sotien taustaan yleisluontoisesti, sekä maanpuolustus- ja veteraanijärjestöihin.
En muista oman isäni paljon jutelleen sotakokemuksista. Ehkä
ne olivat liian arkoja kerrottavaksi. Hyvä kuitenkin, että tällainen kirja on tehty dokumentiksi sota-ajoista.
3342
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Hitlerin pikku apulaisista, jotka syyllisty rikokseen ihmisyyttä vastaan?

Äänestä
  • Kirja on sodanvastainen, se kuvaa sodan kauheutta, joka tämän ajan mammanpojilta on kokematta. Intin käyntikään ei tee sodan kokenutta, siellä ammutaan vain paukkupatruunoilla. Sodassa on tarkoitus tappaa ja jäädä itse henkiin. Siihen Suomen pakotti sotainen naapuri ja yleinen maailmantilanne. Lue kirja ja sano sitten mielipiteesi.

    Äänestä

  • Petranus kirjoitti:

    Kirja on sodanvastainen, se kuvaa sodan kauheutta, joka tämän ajan mammanpojilta on kokematta. Intin käyntikään ei tee sodan kokenutta, siellä ammutaan vain paukkupatruunoilla. Sodassa on tarkoitus tappaa ja jäädä itse henkiin. Siihen Suomen pakotti sotainen naapuri ja yleinen maailmantilanne. Lue kirja ja sano sitten mielipiteesi.

    itsenäisen Suomen historiaan. Sinulta on kai jäänyt jotain lukematta?
    http://keskustelu.plaza.fi/ajassa/keskustelu/t1658008

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kertovat kirjoitti:

Isänmaan puolesta
Taistelijat kertovat
Elämän kovimmat hetket

Armas Kumpulainen: Sodan kasvot, Veteraanit kertovat,
Gummerus 2007

” …Sairaalassa poistettiin sirpaleita; onneksi ne eivät olleet rikkoneet suurempia verisuonia. Juhannuksen jälkeen Iisalo
siirrettiin Joroisten sairaalaan. Siellä hän tutustui Hilkkaan. Romanssi puhkesi kukkaan.”¨
Hyviäkin muistoja on mukana kirjassa, joka värittyy sotarintaman kauhuilla. Kertojien matkassa päästään rintamatapahtumiin Kuhmon korkeudelle, Karhumäkeen,
Petroskoihin, Syvärille, Karjalan kannakselle, Hankoniemeen jne…
Pentti Iisalo oli ensimmäinen ritarivänrikki. Iisalojen perheen tytär on pitkäaikaisen pääministerimme Paavo Lipposen äiti.
Mukana kirjassa ei ole paljon naisväkeä. On sentään yksi lotta,
Kauhavalla syntynyt Kaarina Orrenmaa. Hän kertoo mm. seuraavia karmaisevia kokemuksia: …”Kaatuneita tuoneen vaunun kulmiin oli asetettu kuuset. Isä, joka oli vapaussodan käynyt veteraani, tahtoi katsoa poikaansa arkussa. Hän saattoi
todeta, että kuolema oli tullut heti. Ei ollut ollut pitkiä kipuja eikä vaaraa jäädä elävänä vihollisen vangiksi.”…
Kirjan kertomukset eivät ole siloiteltuja, niinpä lukija voi hyvin aistia tuskan ja hädän, mutta toisaalta myös isänmaalliset tunnot,
joiden ajamina miehet menivät vaikka varmaan kuolemaan. Väheksyä ei pidä kotirintaman työtä ja lottien arvokasta panosta.
Pari sukupolvea on saanut elää vapaana sodan kauhuista. Siitä on kiittäminen näitä sankarillisia henkilöitä, joista kirjassa on
päässyt kertomaan tuntojaan parikymmentä henkilöä.
Kirja perehdyttää lukijan myös Suomen sotien taustaan yleisluontoisesti, sekä maanpuolustus- ja veteraanijärjestöihin.
En muista oman isäni paljon jutelleen sotakokemuksista. Ehkä
ne olivat liian arkoja kerrottavaksi. Hyvä kuitenkin, että tällainen kirja on tehty dokumentiksi sota-ajoista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu