Oon menos lukioon, ja mietin mitä aineita mun kannattais suosia.
Aion ehkä lääkäriks, niin onko "pakollista", että suuntaudun kemiaan, biologiaan ja fysiikkaan(?). Pitkä matikka tietysti. Psykologiakin kiinnostais. Kemiasta ja fysiikasta en niin pidä, mutta onks niitä kuitenki hyvä ottaa?
Eli: Pitääkö miettiä jo ammatin tarpeita, vai otanko niitä mistä pidän eniten?
Onkse muuten liian suuri haave, eks sinne oo aika vaikee päästä opiskeleen? :D
Aion ehkä lääkäriks, niin onko "pakollista", että suuntaudun kemiaan, biologiaan ja fysiikkaan(?). Pitkä matikka tietysti. Psykologiakin kiinnostais. Kemiasta ja fysiikasta en niin pidä, mutta onks niitä kuitenki hyvä ottaa?
Eli: Pitääkö miettiä jo ammatin tarpeita, vai otanko niitä mistä pidän eniten?
Onkse muuten liian suuri haave, eks sinne oo aika vaikee päästä opiskeleen? :D
Vastaukset 3
Vanhimmat
suunnitelmasi on aivan oikea
Aloitetaan vaikka siitä, että viime vuonna lääkikseen oli hakijoita 1143 ja sisään pääsi 121. Lääkis on yksi kaikista vaikeimmin sisäänpäästävistä oppilaitoksista Teatterikorkean ohella. Ei sinne tietysti ole mahdotonta päästä, joten antaa palaa vaan. Monet yrittävät useiden vuosien ajan päästä sisään lääkikseen. Osa pääsee lopulta, osa kyllästyy ainaiseen yrittämiseen ja hylkäämiseen ja luovuttaa. Ole valmis taistelemaan paikastasi!
Lääkikseen voi päästä sisään kahdella tapaa. Joko pelkän pääsykokeen perusteella tai pääsykokeen ja yo-kokeen pistemäärän perusteella. Ylioppilas kokeesta pisteytetään äidinkieli, 2. kotimainen sekä kolme parasta reaaliainetta, joiden on oltava matematiikka, vieras kieli ja joku reaaliaine. Ne eivät siis voi olla kolme eri reaaliainetta tai kaksi kieltä ja yksi reaali. Sitä ei ole määritelty, mikä on se hyväksyttävä reaali, joten voit kirjoittaa vaikka historian ja pyrkiä sen turvin.
Tämä siis koskee vasta pääsykokeita, joiden kautta avautuu mahdollisuus itse siihen opiskeluun. Kuten tuosta huomaat, niin et pääsykokeita ja sisäänpääsyä varten tarvitse kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa, jos kirjoitat jonkin muun reaaliaineen tai haet pääsykoekiintiössä.
Itse opinnot pohjautuvat tietysti kovasti biologialle. Jos sinulla on siitä lukiossa vain ne muutama pakollinen kurssi, voi opiskelu tuottaa vaikeuksia. Tosin jos oikein muistan, niin valinnaiskursseissa on biologian osalta osittain pelkkää huuhaata, joka ei liity millään tavalla ihmiseen, eikä siten auta lääkiksessä.
Opinnoissa on myös todella paljon kemiaan pohjautuvaa ainesta, joten sitä pitäisi sitten opiskella ja ymmärtää myös. Muistaakseni kemiaa on lukiossa pakollisena 1 tai 2 kurssia ja niiden jäljiltä olet kyllä armotta pulassa, jos yrität pärjätä lääkiksen kemian kanssa. Fysiikkaa koskee sama juttu. Kannattaa lueskella kurssien kuvauksia ja miettiä ovatko ne oikeasti hyödyllisiä (esim. Fysiikan tähtitiede-kurssi on lääkärin ammatin kannalta täysin yhdentekevä).
Tästä voisi päätellä, että ei ole pakollista, mutta olet aika reilusti alakynnessä, jos et noita aineita opiskele. Ammatin tarpeita ei tarvitse välttämättä vielä huomioida (lukion opinnoista, ei itse ammatissa ole mitään hyötyä), mutta jatkokoulutuksen kyllä.
Lueskelepa vaikka tuolta, minkälainen on lääkärin koulutus ja mitä kaikkea siihen kuuluu:
http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/LL/jaksot.htm
Voit myös käydä kirjastosta lainaamassa lääkiksen pääsykirjan GALENOS - IHMISELIMISTÖ KOHTAA YMPÄRISTÖN. Uudet versiot ovat todennäköisesti jo lainassa, koska ne ovat ehdoton vaatimus tänä vuonna kuten aiemminkin, mutta vanhoja painoksia saattaa löytyä. Sinähän et varsinaisesti sitä uutta versiota tarvitse kun et ole pyrkimässä, mutta voit katsella vanhoista vähän sitä minkälaista asiaa "joudut" opiskelemaan ja missä määrin. 651-sivuinen Galenos kun tulee osata KOKONAAN pääsykokeissa.
Jos todella haluat lääkäriksi, kannattaa siihen sitoutua jo lukiossa.
Sanottakoon kuitenkin vielä, että olet nuori eikä koulu saa olla mikään armoton taakka, joka viimeistään lukiosta lähtien on pelkkää ammattiin valmistautumista. Jos (/kun?) valitset kurssitarjottimelta noita biologian, fysiikan ja kemian kursseja, niin muista ottaa niille reilusti vastapainoksi kevyempiä kursseja ja taitoaineita. Psykologiasta voi olla hyötyä lääkiksessä ja sitä on mukava opiskella muutenkin. Matematiikkaakin joudut lukemaan monta kurssia ja jos et ole luonnonlahjakkuus, niin ne teettävät kyllä töitä. Vastapainoksi sitten liikuntaa, kuvista, musikkia, käsitöitä, tietotekniikkaa.... mikä itsestä kivalta tuntuu!
Tsemppiä lukiouralle näin aluksi ja jatkossa sitten lääkikseen (tai jonnekin muualle, jos niin päätät)!
Elikkä aineet, jotka ovat tärkeitä Sinulle joka haet lääkkikseen:
Pitkä matematiikka (ehdoton)
Fysiikka (ehdoton)
Kemia (ehdoton)
Biologia (ehdoton)
Äidinkieli (kannattaa panostaa, saa
aloituspisteitä kuten joka ikiseen
muuhunkin yliopistoon.)
Ruotsi/englanti (aloituspisteiden kannalta... en
nyt muista saiko päättää
kummasta ottaa
alotuspisteitä vai saiko
molemmista. Voi riippua
vuodesta/yliopistosta)
Terveystieto (ei siitä nyt haittaakaan ole,
mutta hyödyt aika pienet...)
Näin asiat vain käytännössä ovat, että biologian/fyssan/kemian lukeilla on selvä etulyöntiasema suhteutettuna niihin jotka näitä eivät ole paljoa lukiossa lukeneet.
Usein sanotaan, että kyllä sinne pääsee ilman noitakin, mutta joudut tekemään HUOMATTAVASTI enemmän töitä, itse galeneoksen (valintakoekirjan nimi) ymmärtäminen erittäin vaikeaa, eikä pääseminen siltikään ole helppoa (no ei se koskaan nyt ihan helppoa ole...)
Eli lyhyesti sanottuna koe koostuu pitkälti fyssasta/kemiasta/bilsasta, joten täytyy sanoa, että tyhmästi teet jos jo nyt tiedät haluavasi lääkkikseen, etkä lue näitä aineita :D
Onnea lukioon!