Tervehdys! Kysymys voiko vesimaksujen korottamalla 17e---25e noin 25 asuntoa isän..../ (nainen) tehdä henk.kohtaista tiliä? ihmetyttää 25e vesimaksu rivarissa. LöyTYYKÖ paikkakuntaa jossa on saman suuriunen vesimaksu. 08-..
op--kii.
rahastusta/ VESIMAKSU RV.. 25e
232709
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Aika hurjalta kuulostaa 16e.tre
Korkealta tuntuu.
a) kulutus todellakin noin kova
b) vesilaitos on muuttanut hinnoittelua esim
satojen eurojen perusmaksun muodossa, joka ei riipu kulutuksesta
c) Jossakin vuotaa todella pahasti
Kysymällähän ja tutkimalla asia selviää
Olihan hinnoittelu siis euroa/henkilö/kk
Tutki ja kysy asia. Perusteet löydyttävä.
T: Vesimaksu 15€ Lahti
Tuohan on halpa.
Nokialla voi olla kalliimpaakin, paitsi nyt pari vapaakuukautta on tullut.
Yleensä vesimaksut on liian pieniä todelliseen kulutukseen nähden. Normaali käytäntö on se, että vesimaksu määräytyy vain vesi- ja jätevesimaksusta, jotka ovat yhteensä jotain 2-3€/kuutio. Veden lämmittämisen kustannuksia harvoin siirretään vesimaksuun.
Ilman mittausta asukkaan veden kulutus on keskimäärin 220 litraa/hlö/vrk, eli noin 6,6 kuutiota kuukaudessa (noin 15€). Tuohon kun lasketaan käyttöveden lämmityskuklut päälle, niin tuo 25€/hlö/kk on hyvinkin oikea summa.
Voihan vastikelapussa lukea vaikka vesimaksun olevan 7euroa/kk, mutta puuttuva osa on upotettu jonnekin vastikkeen sisälle. Meillä on vesimaksu 27e/kk/naama ja todellinen kulu on 34e/kk
Reilumpaa olisi että vesimaksussa perittäisiin todelliset kulut. Jos osa veden kuluista piilotetaan vastikkeeseen, niin suurempien asukkaiden omistajat maksaa pienempien vesikuluja.
>> Jos osa veden kuluista piilotetaan vastikkeeseen, niin suurempien asukkaiden omistajat maksaa pienempien vesikuluja.
Tai sitten ei nimittäin usein isommissa asunnoissa asukkaita on suhteessa neliöhin enemmän. Monesti puntit kääntyvät tässä toisinpäin, esim: 30 m2 yksiössä asuu 1 hlö ja 90 m2 neliössä 4 henkeä. Tällöin jos vesimaksuja ujuitetaan vastikkeeseen on siitä etua jälkimmäiselle.
No riippuu tietysti asuntojen koosta ja asukasmääristä.
Edellisen kotini rapussa yläkerran asunnossa asui yksi mummo yksinään 97 neliön asunnossa ja vieressä nuori nainen 24 neliön asunnossa. Arvaa kummassa oli suihku auki melkein aina? Vesimaksua ei ollut lainkaan, vaan kaikki kulut oli vastikkeissa.
Tuon suuruinen vesimaksu on aikalailla kohdallaan, jos yhtiö myös lämmittää käyttöveden. Vesimaksu kannattaa pitää todellisen suuruisena, varsinkin yhtiöissä joissa on huoneistojen kokoerot suuria. Muutoin isojen asuntojen omistajat maksavat pienempien asuntojen veden käytöstä (siis osa vedestä piilotettu vastikkeeseen).
Jos vesimaksuilla katetaan perusmaksu, vesi, jätevesi ja veden lämmitys, saattaa tuo 25 € jäädä jopa todellisten kustannusten alle. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty millä perusteella vesimaksu peritään. Jossain voi olla, että peritään ainoastaan lämminvesimaksu: kolmannes vesi- ja lämmityskuluista. Perusmaksua ei tällöin lasketa mukaan.
Ota selvää mikä on maksuperuste. Selvitä sitten vuotuiset vesi- ja lämmityskustannukset ja jaa ne asukkaiden määrällä ja sitten kuukausilla. Jos vesimaksua peritään ainoastaan lämpimästä vedestä, jaa summa vielä kolmella. Siitä se sitten selviää.
lämmintä yksi kuutio a10.57 ja kylmää 3,5m3 a3,43 = noin 23e kuukaudessa. Neliöitä 77,50. Isommat kämpät hyötyvät moisesta taksasta niinkuin asiaan kuuluukin!
Niinkuin ennenkin on todettu on ilmajarrumiehen lämminvesimaksi täysin pielessä.
Bege voisi puuttua asiaan.
Kun kuutio vettä lämmitetään 10C -> 55C, niin siihen kuluu energiaa 52,5kWh. Jos talon kilowattitunnin hinta on 6c, niin se kustantaa silloin 3,15€. Mutta kyllähän energian kustannus voi olla jopa yli 10C, esimerkiksi vanhoilla öljylaitteilla.
jaetaan osakkaille ennen yhtiökokousta.
Jos et ymmärrä siitä mitään, niin kysy viisaammilta.
Jos tilinpäätös ja toimintakertomus on vajavaisesti laadittu, niin mene yhtiökokoukseen ja vaadi selvitys.
Vesimaksun määräytymisen perusteita ei voi osakkaalta pimittää. On tietysti eri asia onko kykyä ymmärtää annettua informaatiota.
Alkuperäinen kirjoittaja näyttää kysyvän, tekeekö isännöitsijä "henkilökohtaista tiliä" vesimaksun korotuksella.
Vesimaksut ovat yksi vastikelaji taloyhtiön muiden tulojen joutkossa, eihän isännöitsjä niitä itsellensä peri.
Jos isännöitsijänä on rikollinen ja tilintarkastus lepsua, voi taloyhtiön varojen kavaltaminen onnistua, mutta nimenomaan vesimaksujen suuruus tai pienuus ei tee sitä sen helpommaksi tai vaikeammaksi.
Mee töihin niin pystyt normaaleista asumiskustannuksista vastaamaan. Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus varmasti kerää vesimaksullanne rahaa talven Thaimaan matkaa varten.
tai muuten laskelma josta selviää vedestä aiheutuvat kustannukset jaettuna asukkaille. Luonnollisesti laskelma perustuu tietyn hetken tilanteeseen ja on voimassa vuoden kerrallaan, kesken vuoden laskelmia ei uusita tai vesimaksua muuteta.
Et kertonut onko kysymys VESIMAKSUSTA vai ENNAKKOMAKSUSTA. Vesimaksu on lopullinen kulu vedenkäytöstä ja ennakkomaksu on vain arvio lopullisesta vesilaskusta joka tasataan vuosittain.
Rivitalossa voi olla pienimmillään kolme huoneistoa jolloin jakajiakin on vähän, tällöin voisi kuvitella että vesimaksukin on suurempi. Taloyhtiöitä on niin monenlaisia että on mahdoton ottaa kantaa maksun oikeellisuuteen tällä palstalla.
Minusta aloituksessa puhuttiin ihan selvällä suomella VESIMAKSUSTA.
Vesimaksun määrästä päätetään talousarvion yhteydessä.
Teen juuri taloyhtiön tilinpäätöstä ja näkymät ovat seuraavat: kerätty vesimaksuja n. 5600 e, paikallisen vedenjakelijan laskut n. 5300 e. Eli vesimaksulla joka on ollut 20 e/henk ei riitä kuin veden ostoon, lämpimän käyttöveden lämmitys vielä puuttuu. Yhtiön lämpölasku on 13.000 e ja siitä ainakin neljäsosa menee veden lämmitykseen. Tarkoittaa sitä että, isojen asuntojen omistajat maksavat pienien asuntojen lämmintä vettä. Älä yhtään ihmettele tuota 25e/h/kk vesimaksua.
Monesti on vielä niin että suuressa asunnossa asuu yksinäinen leski, joka käyttää nuukasti vettä ja pienessä taas pariskunta joka holvaa vettä alvariinsa.
Mutta auta armias, jos yrittää yhtiökokouksessa ehdottaa veimasun nostamista todellisten kulujen tasolle, ensimmäisenä sitä nousee vastustamaan se yksinänen leski :)
yksinäinen leski nousee vastustamaan, ellei vesikustannusta pyritä jakamaan todellisen huoneustokohtaisen kulutuksen mukaan.
Tämä edellyttäisi huoneustokohtaisen vesimittarin asentamista, joka saattaa vanhassa talossa olla vähän hankalaa.
Lämpimän veden kustannusten jakaminen on oma taiteenlajinsa ja se taas edellyttää vähintäänkin huoneustokohtaista vedenkulutuksen mittausta tai huoneustokohtaisia vedenlämmittimiä.
Mutta summa summarum: raakavesi lämmitettynä on asumisessa toiseksi suurin kustannus.
Vesikustannuksen jakaminen neliöperusteisesti on epäreilua, mutta tälläisiäkin yhtiöjärjestyksiä löytyy ja niitä on miltein mahdoton muuttaa, ellei kaikki osakkeenomistajat niin yksimielisesti halua. Vesimaksupääluvun mukaan on parempi vaihtoehto ja kaikkein paras tietysti on mikäli on joka huoneistossa mittarit.