Tässä nyt uusi "iso" keskusteluaihe tälle aiheelle, ettei siitä kovin montaa aihetta synny.
Eli siis kerro kaikki hyvät puolet rottweilerista täällä. Kunkin tulee silti muistaa, että teksti minkä kirjoittaa on asiallista, ettei sitä jouduta poistamaan.
-M
Eli siis kerro kaikki hyvät puolet rottweilerista täällä. Kunkin tulee silti muistaa, että teksti minkä kirjoittaa on asiallista, ettei sitä jouduta poistamaan.
-M
Vastaukset 24
Vanhimmat
varma ja turvallinen perhekoira.
Älykkyys näkyy jo silmistä.
Koiran kokoinen.
Voi vetää pulkaa, seurata jälkiä ja hakea kakaroita metsästä.
Karva pysyy puhtaan tuoksuisena vähemmälläkin pesemisellä.
Rottweilerissahan on valtavan paljon hyviä puolia, se on:
- vahvaluonteinen
- hyvin luotettava
- omistajalleen uskollinen
- nauttii tekemisestä ja uuden oppimisesta
- sen kanssa voi harrastaa (jälki, haku, tottis jne.)
- viisas ja älykäs koira
- ja vielä komeakin :)
Lista on pitkä..
1.tytöt kun olivat vauvoja (alle 2v.) ja pääsin helpolla.
Lähin kauppaH:Linnassa oli Siva, sinne matkaa 4km.
No, ovi kun oli niin ahdas etten saanut kaksosten vaunuja siitä sisälle,
jäi koiruus vahtimaan, kun itse kävin kaupassa.
Se oli tosi suuri apu!
Muuten olisi pitänyt odottaa iltaan, kunnes mies kotiutui töistä.
Se on suuri, ei mene rikki, saa halitelaa, painia ja niin edelleen...
RAKASTAA!!Pulkkamäessä oloa yli kaiken.
Naapurit ovat yhtä ihania ihmisiä kuin mekin.
Kaikki tutu tykkäävät tästä, sekä naapurit.
Tuota listaa nyt voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.
Jos joku tietää Kirjan Romaanin Rottiksesta, lukisin mielelläni.
Siis tosi kertomuksen.
Siihen voi LUOTTAA!!
Ei petä ikinä.
Meillä kun on noita lapsia, ja heidän kavereitaan käy paljon meillä, voin esim.käväistä kaupassa, pyykki tuvalla, puoli tuntia on koiruus vahtina, ettei tapahdu mitään.
eli ei tuntemattomia sisälle päästä.
Lapset omat ja naapurien ovat hyvissä käsissä.
(makaa aina oven edessä kun tulen).
tätä ei satu joka viikko, pari kertaa kuukaudessa, ja nauttii "työstään".
mutta nyt kun on Lauantai, saadaan rauhassa lähteä parin tunnin lenkille, ei ole kiirus takaisin.
Hyvää viikon loppua kaikille!
Ja sheriffi?
Mistä kekkaatkin nuo hyvät keskustelun aiheet!
Onnittelut!
T:D.....
Kuinka joku uskaltaa jättää kaksi lasta, molemmat alle 2 vuotiaita kaupan pihalle, koiran kanssa? Rottis on hyvä vahtikoira, mutta tämä tarina meni vähän överiksi.
Minä onnitelen Donnan emäntää siitä että se kauppareissu loppui hyvin, eikä mitään päässyt tapahtumaan mitään ikävää!
Että tiesin lasten olevan tallella, kun tulen kaupasta ulos.
Rottis (Uroksista en tiedä), mutta nämä 2 narttua jotka on meillä olleet, ovat erittäin lapsi rakkaita.
Kuinka naapurit uskaltavat jättää lapsensa tänne meille leikkimään, kun käyn esim. pyykkituvalla, tai piipahdan kaupassa?
Ehkä siksi kun tuntevat koiruuden paremmin kuin sinä?
T:D.......
tapahdu mitään kamalaa sun koirien taholta, tunnut luottavan eläimiin vähän liikaa..
Suurin osa koirien ihmisiin kohdistamasta väkivallasta johtuu omistajan liian suuresta luottamisesta eläimeen.."Meidän koira on maailman kiltein, eikä ikinä voisi tehdää pahaa kenellekään" Sanon että höpön löpön.
En aio syyttää sinua, jos jotakin "kamalaa tapahtuisi".
Meillä pelaa tuo luottamus puolin ja toisin loistavasti.
Turhia paineita nyt otat harteillesi.
Kevät terveisin:Donna
Meillä on vain 1 koira.
Ei koiria.
Paitsi välillä on kyllä hoidossa tytön kummin Labbis.
Ja aivan mahtava tyyppi sekin!
on ihmisen paras ystävä!
Minulla ei ole ollut koiraa aiemmin ja nyt minulla on rotikka uros. Olen jo nyt huomannut että oma koirani on paljon terävämpi päästään kuin monet muut koirat vaikka vielä nuori sälli onkin. Oma poitsuni on myös kiltti luonteeltaan, rauhallinen, uskollinen (seuraa metsässä minua, vartioi kun nukun, tottelee minua). On myös oikea rakkauspakkaus ja pusukone! Kuitenkin löytyy luonnetta ja haastetta! Paras ystäväni!
mullakaan ei oo ennen ollut ihka omaa koiraa, ja rotikka olis unelmieni koirakaveri. kotona asuessa vanhemmillani on kyllä aina ollut koira, minkä kanssa olen touhunnut...
uskaltaako rotikan siis ottaa kehden opiskelijan perheeseen ekaksi koiraksi? asiaa olemme kohta jo vuoden harkinneet ja koirakuume olisi kova..
Ja mahtuuko rotikka elämään kaksiossa, jos saa tarpeeksi lenkkeilyä ja muita aktiviteetteja harrastaa? Olemme molemmat metsässä viihtyviä ihmisiä..
Saako kasvattajilta yleensä neuvoja/apuja koiran koulutukseen?
Osaat näyttää koiralle sen paikan etkä hätkähdä sitä kun se alkaa hakea johtajan paikkaa. Meillä on oikein ihana yksilö mutta luonnetta löytyy myös. Puolisollani on ollut aikaisemmin rottweiler ja ihan hyvä niin, sillä itse olen luonteeltani aika nössö. Minulla ei ole ollut ennen koiraa ja ensimmäisen kerran kun haukkumme komensi minua (murisi ja näytti hampaita) menin aika kipsiin. Onneksi puoliso oli lähellä ja tasoitti tilanteen. Nykyään olen jo oppinut ja tottunut koiramme hörhöilyyn ja koetteluihin. Sekin alkaa jo tietemään paikkansa mutta ei tämä ole ollut vasta kuin alkusoittoa (ikää koiralla vajaa vuosi). Minusta tuntuu myös että se on ottanut minut ns. pääjohtajakseen, sillä se tottelee parhaiten minua eikä se ota minun kanssani yhteen niin usein kuin isännän kanssa. Tai sitten se tietää ettei minusta oe vastusta ja antaa minun olla rauhassa ja tottelee vain mielikseni... Heh!:)
Ottakaan vain rotikka ihmeessä jos olette valmiita aktivoimaan sitä fyysisesti ja psyykkisesti. Ei sen kämpän koko ole niin tärkeää jos se muuten saa tarpeeksi rasitusta ulkona.
Hyvä kasvattaja neuvoo ja opastaa teitä. Meidänkin haukun kasvattaja sanoi ettei heille saa soitta vaan PITÄÄ soittaa ja kysyä!
Rottweiler on rotuna ihana muttei se välttämättä ole ns. paijauskoira, vaikka siitä se kyllä pitääkin, ja paljon. Se vaatii oman rauhansa ja tietää oman arvonsa. Se vaatii myös pitkää pinnaa mutta lopussa kiitos seisoo, takaan sen!:)
Rottweiler ei ole ihan kaikkein helpoin koira. Toki löytyy paljon yksilöllisiä eroja, mutta kyllä siinä dominoivuutta ja haastetta löytyy. En ihan heti suosittelisi ekaksi koiraksi rotikkaa. Monet kasvattajat eivät myy ainakaan urosrotkulaa ekaksi koiraksi, nartun saattavat myydäkin.
JOS harkitsette rotikkaa, niin harkitkaa vielä lisää. Lukekaa paljon rodusta, käykää alaosaston koulutuskentillä seuraamassa treeniä ja juttelemassa ohjaajien, omistajien ja kasvattajien kanssa. Näin syntyy kattava kuva rodusta. Rotikka tarvitsee kunnollisen peruskoulutuksen - eli tottistreeniä - ja koska se on palveluskoira, niin lajinomaista treeniä - kuten hakua, jälkeä jne.
Miksi haluatte juuri rotikan? Miksi se on unelmiesi koirakaveri? Millainen mielikuva sinulla on koirasta?
Se on kyllä totta mettä rotikka tarvitsee aktiviteettejä. En välttämättä ole samaa mieltä että koiran kanssa on mentävä harrastamaan ns. "piireihin". Kyllä kotikonsteinkin kouluttamalla ja aktivoimalla saa täyspäisen koiran, mutta pitää tietää mitä tekee ja olla päättäväinen koiransa kanssa. Sama pätee kyllä kaikkiin koiriin.... Oma koirani on aivan sekopäinen etsimään tennispalloja!?!?! Se ei tiedä mitään niin mukavaa kuin etsi minun ja lasteni piilottamia tennispalloja (olisin voinu kyllä kanavoida tuon vaikka kanttarellien etsimiseen tai jotain). 30min tuota leikkiä ja koira on kyllä uupunut korvien välistä. Lisäksi normaali tottelevaisuuskoulutus koiralle ja liikuntaa... siinä minun resepti onnelliseen rinnakkaiseloon rotkulan kanssa.
Näinhän se on!
Monet ei vain sitä ymmärrä, ja jos jollakin on tällainen kaveri kotona, kyllä piikittelyä saa kuulla, lukea.
Itse aloitin entisen mies ystäväni Labbis Uroksella harjoittelun koirien elämään,ja tiedän että ikää kun itsellä on jo 48v. tämä on viimeinen Rottis minulla, sikäli mikäli nyt saa elää terveenä sellaisen 10v.
T:D......
Meillä on pää-asuntona 3h k iso lasitettu parveke.
2 lasta 2 kissaa isänä ja minä.
Kuitenkin kuten viime viikon asuimme mökillä.
2h kk.
Ei ole mitään ongelmia tuon tilan suhteen kanssa.
Koiruus saa joka aamu sen 2 tunnin lenkkinsä(mökillä ollessa juoksee lenkit vapaana), nukkuu sitten 5 tuntia .....
Paljon metsässä oleilua, jne....
Jostain kumman syystä, rakastaa tämä meidän tapaus pulkka mäessä oleilua yli kaiken.
Muksut saa laskea rauhassa, mutta minä kun lasken juoksee vierellä ales täysillä sitten kun "saa kiinni" on sellaiset paini leikit ja pusuttelut mäen alla ettei tosikaan....
Video kamera pitäisi saada kaupasta hankittua mitä mahtavia muistoja.....
Kyllähän minulla juuri se kuva rotikasta on, mitä täälläkin vannoutuneet rotuihmiset pitävät yllä. Eli haastava, älykäs koira, ja olen valmis sen hyvinvoinnin ja kouluttamisen vuoksi tinkimään kaikesta muusta.
Olen tutustunut alajaoston toimintaan toistaiseksi netin välityksellä, mutta tarkoituksena on mennä piakkoin katsastamaan touhuja paikan päällä.
Onneksi lähiseudulta löytyy mahdollisuuksia monenlaiseen ryhmätoimintaan, niin rotikkayhdistyksen kuin palveluskoirayhdistyksenkin toimesta!
Mahtavaa, että viksut ja kokeneet antavat vinkkejä meille vihreämmille!
Olen nähnyt rotikasta molemmat puolet, eli sen miten ihminen voi sen pilata ja toisaalta sen, kuinka uskomaton kumppani se voi olla, kun suhde on kunnossa ja luottamus toimii.
Olen omistanut kolme rotikkaa. nartun ja kaksi urosta. Erinomainen jos Koiraa etsii. Vaatii omistajaltaan yhtä vahvan luonteen - ainakin uroksen suhteen. Ainakin oman kokemuken mukaan uros yrittää kerran päästä herraksi ja silloin ei saa pelätä. Toimin kuten uroskoirat - siis painiksi meni ja purin kaulaan. Hännänheilutus nuolaisu ja olimme maailman paras parivaljakko!
mahtavia koiria mitä on juttua lukenu...
Olen lukennut aikaisemminkin, kun joku rottiksen omistava puri omaa koiraansa!Se oli narttu. Mielestäni TE rottiksen omistajat, jotka harrastatte tälläisiä menetelmiä koirienne koulutuksessa, niin teidän
laissille ei saisi olla minkään rotuista koiraa!
On epänormaaali käytöstä koiranomistjalta purra omaa koiraansa, mitä koiranne oppivat tästä? Sairasta touhua, ei voi muuta sanoa! Onko tämä juuri sellaista teidän ihan omaa keksimäänne kotikasvatusta:((
muuten toi R.Ottiksen neuvo muihinkin rotuihin! Jouduin tekemään saman tempun meidän uros Labukalle, ja oltiin kyllä sen jälkeen kuin majakka ja perävaunu!
koirat puree ihmistä ja ihminen koiraa..
Jos siis otat rotikan, varaudu siihen että joudut puremaan sitä kun ei muuten luupää tajua.
Muistakaa kasvattajat mainita siis kaikki kasvatuskeinot pennunostajille!!
Mä luin yhdestä muijasta, joka oli purrut rottistaan niskasta niin, että oli jouduttu oikein tikit laittaan koiran niskaan. Siinä homassa oli varmaan sen muijan purukalusto ollut kiinni koiran niskassa ja eläinlääkäri sai sitä irroitella ensin irti, ja sitten koiralle tikit, ja muijalle hampaat kitaan takas!
Sitten se tää muija kehtas vielä kertoa, että eläinlääkri oli kuulemma kehunnutkin sitä kovasti, kun oli niin fiksu ollut ja osannut kouluttaa koiraansa kuulemma oikealla tavalla?
Tiedä sitten mikä puoskari oli toiminnut lekurina, en koskaan veis omaa koiraani tommossen luokse. Mutta jokainehan valitsee eläinlääkärinsä koiralleen, ihan oman päänsä ja tajuntansa mukaan, minkä tuntee olevan se paras lekuri:((( Sääli sitä rottista!
Ei kai tuo pureminen tietenkään tarkoita sitä, että veret suussa ja karvatuppoja pärskien.
Tuo gentle touch toimi helevetin hyvin! Eikä koira ollut moksiskaan, nuolaisi ja heilutti häntäänsä ja that´s it. Ikinä en käyttäisi samoja metoodeja kuin hyvin tuntemani sakemannikouluttajat. Meinaan vaan, että koira ei alistuisi vaan joko jättäisi tekemättä jatkossa kaiken mahdollisen tai sitten vastaisi samalla mitalla. Tämä "sama mitalla" olisi monasti ihan oikein, kun olen katsonut vierestä miten saksanpaimenkoiralta on yritetty HAKATA luontoa pois. Sairasta! Ei ikinä toimi rotikan kanssa!!!