tuntuuko teistä joistakin joskus että "ette saa ketään"(siis meinaan, että ette saa ketään tyttöä) kun kaikilla muilla on...ja sit miettii et mist se vois johtuu johtuu :/
tuntuuko
boysixteen
9975
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Et arvaakkaan kuinka usein tuntuu tuollaselta... mutta tuskin ollaan ainoita
Siltähän se tuntuu huonoina hetkinä, tosin kun vähän miettii niin ei kyllä suurimmalla osasta kavereitakaan ole tyttöystävää.
Liian hankalaa löytää sopivaa tyttöä joka vielä hyväksyisi minut sellaisena kuin olen. Yksikin löytyi mutta varattuna ja onnellisessa suhteessa.
Mäkään en löydä ketään tai löydän mutta ne ei tykkää musta.ja oon jo 20w.
stressiä pukkaa..
sama juttu.. täytän kohta 18v
En ole mikään epäsosiaalinen ihminen, mutta jostain syystä en tiedä missä/miten voisi tavata oikeanlaisia ihmisiä. Ja ehkä sitten kuitenkin olen sos. tilanteissa vähän kömpelö.
En saa ketään miestä ja ikääkin on jo 20 v x///// Meinaan, ei oo ollu ketään tähänkään asti. Vaikka oon enste ollu yrittämättä eli siten kuten suurosa väittää miehiä tulevan, eli tulis muka vastaa ku ei yritä. No pari viimestä vuotta oon vähän koittanu olla aktiivinen ja käydä baareis yms, ja muutenki jutella miehille jne ite tehä asialle jtn, ei vielkää onnistu
äh kyllä. joskus haluaisi jtn muutakin kuin olla pelkkää kaveria. Kaipaan rakkautta!
Tytöt kärsii todellakin ihan samoista tuskista. Ite oon jo kohta 18 ja en oo koskaan seurustellu ja poikiakaa ei oo pahemmin kavereina. Mut aattelen näin: mulla on aikaa löytää se oikee mulle. Yleensä tulee ajateltuu et miten ne jotkut saa jo yläasteella poikkiksen ja seurustelee sit todella kauan sen saman pojan kanssa, mutta ainaki perheessäki on yks tuttu pariskunta, joka juuri ysi luokalla meni yhteen, myöhemmin naimisiin ja nyt ne on eronnu. Kyllä se kieltämättä vähän lohduttaa. :) Että vaikka välillä näyttäis masentavalta ja yksinäiseltä toi maailma niin oottakaa rauhassa sitä OIKEETA. Kyllä se jostain kulmasta tulee esiin..
Välillä pelkään ihan tosissani, että joudun elämään koko elämäni yksin, mutta kyllä sitä toisinaan jaksaa myös pitää toivoa yllä, että jostain löytyisi minullekin oma kulta kainaloon. Onhan tässä sentään vielä vuosia edessä, mutta en sitten tiedä, miten pelkkä ajankulu voi mitään muuttaa..
..sellastakin aatellu et ois vaan ihan kiva kokeilla millast se on(olla jonkun kaa), kun eihän sellainen YLEENSÄ ole se lopullinen, jonka kanssa ollaan sitten, mutta onhan niitäkin tapauksii..