a) tuet Suomen maataloudelta
b) kaikilta eu mailta
c) mitä tilalle?
siirretäänkö hinta tuotteisiin suoraan. Näin se olisi loogisinta tukien poiston jälkeen
b) kaikilta eu mailta
c) mitä tilalle?
siirretäänkö hinta tuotteisiin suoraan. Näin se olisi loogisinta tukien poiston jälkeen
Vastaukset 166
Vanhimmat
Vastaus on kai kaikille osapuolille yksiselitteinen.
Jos tuet poistetaan, niin silloin ne on poistettava kaikilta. Tukien poistamisesta seuraa tietenkin elintarvikkeiden hinnan raju nousu, mikä taas puolestaan aiheuttaa vähävaraisten joutumisen nälkäkurjuuteen. Kaikkien valtioiden n turvattava kansalaistensa hyvinvointi, minkä takia ruoan saanti on turvattava kaikille ihmisille tavalla tai toisella. Elintarviketuki muuttaa vain muotoaan, joten se ei ratkaise kokonaisuudessa valtioiden talouksissa mitään. Viljelijöiden kannalta ratkaisu olisi enemmänkin kuin suotavaa, koska tietyt poliittiset tahot haluavat nykyään tehdä viljelijöistä jonkinlaisia hylkiöitä ja syntipukkeja.
Kuka tai mikä haluaa tehdä maajusseista hylkiöitä? Miten tuo hylkiöksi tekeminen näkyy heidän politiikassaan? Mitä he hyötyvät siitä, että maajusseista tehdään hylkiöitä?
Toki parasta olisi, että tuet poistettaisiin kaikilta. Hintojen nousu sen johdosta ei ole lainkaan varmaa. Koko prosessin tehostuminen sen sijaan on varmaa. Ainakin byrokratiassa säästetään pitkä penni.
Ihme jos maajussit ovat sitä mieltä, että tuet olisi hyvä poistaa, eipä MTK tai Kepu ole tuon suuntaisia näkemyksiä esittäneet.
1 Keskustelija tarkoittaa luultavasti tälläkin palstalla maataloutta- ja sen harjoittajia jatkuvasti mollaavia.
2 En tiedä miten näkyy heidän politiikassaan, mutta heidän kirjoituksistaan saa lukija mainitunlaisen käsityksen.
3 Heidän motiivejaan en myöskään tiedä, enkä sitä, mitä he hyötyvät siitä, että maajusseista tehdään hylkiöitä.
4 Tuet olisi poistettava kaikilta. Se kuitenkin nostaisi ruoan hinnan niin korkealle, että pienituloiset eivät pystyisi ostamaan tarpeitaan vastaavaa ruokamäärää. Byrokratiasta olen kanssasi samaa mieltä.
5 Ei ole ihme, jos maajussit haluavat tukien poistamista. Nykyisen systeemin turhien byrokratiakoukeroden selvittäminen vie aikaa. Tukien poistamisen myötä maajussit myös pystyisivät päättämään itse mitä, missä ja kuinka paljon tuottaisivat sekä ehkä myös päättämään tuotteistaan saamistaan hinnoista.
6 MTKn ja Kepun näkemyksistä ko. asioihin en tiedä. Ne eivät kuitenkaan pysty vaikuttamaan isoisten Brysselissä tekemiin päätöksiin.
Lasketaanko minut(ja muut tukiaisia vastustavat) nykyään "tietyksi poliittiseksi tahoksi"? Olisin luullut, että poliittinen taho tarkoittaa vähän jotain muuta kuin sekalaista, järjestäytymätöntä joukkoa maataloustukiaisten kritisoijia suomi24:ssä.
Toivon toki, että ennenpitkää ihan oikeasti joku poliittinen taho puuttuu tukiaisiin.
Pienituloisille on jo nyt avustusohjelmansa, työttömyysrahat, sossut ja leipäjonot. Noihin tukirahoihin vaan pieni ruuanhinnannousun veroinen korotus, niin sillä hyvä. Byrokratiaa ei juurikaan tulisi lisää, samat sossun tädit jakaisivat vaan joissain tapauksissa vähän enemmän ruokarahaa.
Tuottaja ei millään alalla päätä saamaansa hintaa. Tuottaja voi tietenkin hinnoitella tuotteensa miten haluaa, mutta tuota hinnoittelemaansa hintaa hän ei saa, jos se ei kulutajalle käy.
Antaisit siis rahaa suurituloisille ja ottaisit sen keskimääräistä vähemmän ansaitsevilta, mutta lukien pois sosiaalituella elävät?
Voidaanhan ne maataloustukien maksamisesta säästyvät eurot vaikka kohdentaa sitten vähätuloisille. Esim. veronalennuksina pienipalkkaisille, tai parantamalla julkisia palveluita. tai vaikka kansalaispalkka systeemiä käyttämällä.
Eikö siinä ole vaara että puolta kansasta ryhdytään haukkumaan pummeiksi ja siivelläeläjiksi. Eivät edes veroja maksa, niin paras siirtyä johonkin kannatavaan työhön; vai miten se mantra nyt menikään.
En tiedä, lasketaanko sinut ja muut tukiaisia vastustavat "tietyksi poliittiseksi tahoksi." Vastauksessani en sellaisesta maininnut.
Ruotsalainen maanviljelijä yksi viime vuoden menestyjistä ja joka viides tukholmalainen voisi alkaa maidontuottajaksi. Ruotsin kuluttajat entistä tarkemipia ruuan alkuperästä. (esim. naudan ja kananmunien omavaraisuus menetetty) Pitäisköhän suomalaistenkin herätä ennekuin on liian myöhäistä??????
aivan omasta päästäsi.Eli kaikille muille ennen
kuin maatalouden harjoittajille. Miksi yleensä
voi olla köyhiä ja vähävaraisia? Mikseivät ole
tehokkaampia että pystyisivät omillaan elämään.
Itsehän olet niin vaatimassa viljelijöiltä.
Onhan duunarien palkka huipputasoa Suomessa ja
miksi pitäisi parantaa julkisia palveluita ja
miksi pitäisi olla jotain vastikkeetonta
kansalaispalkkaa jos maataloustukeakaan ei
sallita vaikka sillä on ruoan tuotanto vastikkeena
polkuhinnalla, päinvastoin kuin duunarien
huippupalkat joita laki kieltää kilpailuttamasta
SAK:n vaatimuksesta.
Minuakin vähän kiinnostaisi se, miten ne siellä Tukholmassa oikein sitä maitoa voisi tuottaa, ottaisiko ne niihin kerrostaloihin sellaisia porukan lehmiä johonkin kellarikerrokseeen vai miten homma hoituu käytännössä ...
Mistä laitumet, olisiko ne kaupungin puistoja vai missä ne meinaisi laiduntaa niitä.
muuttanut maalle, miksei sitten tukhomalaiset voisi muuttaa maaseudulle asumaan?
Suomessa jotkut kasvatti lihasikoja tuvankokissa.
Kuluttaja ei määrää tuottajahintoja, vaan kauppa ja elintarviketeollisuus. Ja nillä taasen on vaihtoehtoina joko ostaa tuotteet Suomesta, ulkomailta tai olla kokonaan ostamatta.
pienituloisille on muka jaettu jotain ylimääräistä rahaa.Juhlapuheet on asia erikseen ,mutta kuka ne höpötykset ottaa tosissaan.Jos luulet ,että tuista säästyvät rahat jaettaisiin vahävaraisille , niin olet hyväuskoinen hölmö.Kyllä ne jaettaisiin tavalla tai toisella jo ennestään rikkaillle.
Eipä sillä väliä miksi sitä puolta kansaa kutsutaan. Kuitenkin verojen maksamatta jättäminen vähentää byrokratiaa verrattuna tilanteeseen, että saadaan tukia ja maksetaan ne veroilla.
Työhän voi olla kannattavaa myös yhteiskunnalle, vaikka verot jäisivätkin väliin. Tuotot vaan ovat pienemmät yhteiskunnan kannalta, jos veroja ei voida maksaa, mutta parempi sekin tilanne on kuin se, että yhteiskunta joutuu maksamaan elatustukiaisia.
En kirjoituksessani sanonut, että kaikille paitsi maajusseille. Lähinnä puhuin pienituloisista ja köyhistä. Toki jos maajussit ovat köyhiä, hekin pääsevät samojen etujen piiriin, tasa-arvoisesti muun kansan kanssa. Tällä hetkellä maajussit ovat aivan omassa kastissaan valtion elätteinä, ja se on väärin lähes kaikilta mahdollisilta kanteilta tarkasteltuna.
SAK:ta ja duunareiden huippupalkkoja saat minun puolestani kritisoida aivan vapaasti. Tosin ne palkat kuitenkin yleensä tulevat liike-elämältä, eivät valtion tukiautomaatista. Liike-elämä varmaan lopettaa maksamisen sitten kun se ei enää kannata. Niinkuin tietenkin joillan aloilla onkin käynyt. Maajusseilla vaan ei ole sitä pelkoa, että hinnoittelisivat itsensä ulos, kun tukiaisia maksetaan näemmä ikuisesti joka tapauksessa.
Asuntorakentamiseen saa nykyään kymppitonnin suoraa tukea. Törkeää kun miljoonaomistajille, eli rakennusfirmoille maksetaan veronmaksajan selkänahasta hirvittävät tuet. Jos ei täällä kannata, niin menkööt muualle rakentamaan ja kansa voi aivan hyvin asua vaikka teltoissa. Ei yksityisyrittäjiä tueta jos ollaan normaalissa systeemissä ja menkööt johonkin kannattavaan työhön kun ei kerran ilman tukia pärjää.
Noinkos se oli. Otetaanko sama uusiksi liikennöitsijöiden ja hammaslääkärien suhteen.
Kyllä joo, mutta silloin ei ole kysmys maidontuotannosta Tukholmassa, vaan jossakin ihan eri kunnassa.
Joka ei olekkaan kaupunkia vaan maaseutua.
Mikä on tuvankokki ????
Älä usko kaikkea kuulemaasi. Asuisitko itse talossa, jossa sikojen kusi ja paska valuisi katosta päällesi?
Kotopuolessani tuvan tai muun rakennuksen ullakko.
Tuet pois ja kunnon korvaus kansalaisten ruokkimisesta, 17 vuotta on tätä maata ruokittu.Tuottaja nimen omaan hinnoittelee tuotteensa,alle tuotanto kulujen ei voi tuottaa kuin tuoton työläinen tai valtio, kuluttaja saa sitä jos on saadakseen näin ilman tukia. Teollisuus ja maatalous on aivan eri maailma. No se on totta että jos hinta ei tyydytä niin ainahan vyöhön voi muutaman uuden reijän tehdä, tosin loppuu aikanaan.
"Maajusseilla vaan ei ole sitä pelkoa, että hinnoittelisivat itsensä ulos, kun tukiaisia maksetaan näemmä ikuisesti joka tapauksessa."
Koska olet kuullut maajussien hinnoittelusta?
Teollisuus ja kauppa ainakin hinnoittelevat omat
tuotteeni periaattella, ota tai jätä ,eikä siinä
minulta kysytä mihin hintaan möisit. Teollisuus
ja kauppa toimii hinnoittelijana ja viljelijälle
jää jotain jos jää ja tukirahoilla pitäisi pysyä
hengissä.Niin se vaan on tässä Brysselin kolhoosissa, eikä sinultakaan enää mitään kysytä,
sinnehän olet meidät äänestänyt ja nyt sitten
kaduttaa.
eikä kaduttaisi vaikka olisinkin.
se nälkä,joka panee tekemään kaikenlaista.
On kuulemma joskus elintarvikesäännöstelyn aikana, kun kaikesta piti luovuttaa,ja kaikki, jopa siankasvatus oli luvanvaraista,jossain kaupungissa kuuluu tällaista salaista toimintaa harjoitetun.Tietysti vain yhtä possua omaan käyttöön. Ei se possu paljon pissi,vettäpitävä alusta ja kosteutta imevä kuivike,joka päivittäin vaihdetaan,ei edes haise.
Legendojen mukaan kuuluu harjoitetun paljon muutakin.
a) kyllä
b) kyllä
c) tilalle tulevat halvemmat elintarvikkeet ja oikeudenmukaisempi maailmankauppa
Kun tukiaisilla ei enää nosteta hintaa, jää rahaa säästöön tai investoitavaksi tuottaville toimialoille.
Mitään tarvetta hintojen korottamiseen ei tullimuurien kaatamisen jälkeen enää ole. Tästä seuraa hintojen lasku.
Tukien poisto ei ole ongelma vaan mahdollisuus.
Poistetaanko myös vientitullit?
Tietysti.
Meillä on näköjään keinot vaikuttaa myös muiden maiden politiikkaan. Jos jollain maalla on kuitenkin jo pulaa ruuasta, niin saako se edes silloin rajoittaa vientiään?
Tietenkin nälänhätä luo poikkeustilanteen, jolloin voidaan käyttää melkeinpä keinoja mitä hyvänsä. Tosin vapaa kauppa vähentää myös noita nälänhätiä ja ruokapulia.
Vai että vapaakauppa vähentää myös yleisintä nälänhädän syytä, ruoantuotannon katoa.
Hienoa, että menee oppi perille. Niin en turhaan täällä saarnaa.
Et tietenkään ole tuomiokapitulin asettama saarnamies, siksipä uskottavuutesi sanoman perillemenosta horjuu pahasti.
Sitä päivää ei tule koittamaan, että valtiot luopuu maatalouden ohjauspolitiikasta ja antaisivat elintärkeän alan markkinavoimien riepoteltavaksi.
Tehokkain tapa ohjailla maataloustuotantoa on nykysysteemi, jossa kaikki tottelee pilkuntarkasti annettuja määräyksiä.
Se on kokonaan toinen juttu mielyttääkö se meitä viljelijöitä tai maataloudenvastustajia mutta sitähän ei meiltä, eikä teiltä kysytä.
sielä on saarnaamassa,(kuka sitten on asettanut)
että Suomessa maksetaan turhia tukia.
Jonkin verran on ehkä saanut aikaankin,koska etelän tukia on alennettu.
Tosiaan taisivat leikata etelän tukia ja ketkäs pummit ne olivatkaan viime vuoden puolella rohmuamassa etuja itselleen?
Minunkin poloisen verokortissa on uusi lisäpummaus:
sairaanhoidon lisämaksu vaikkei mitään vastinetta ole saanut.
Ei sitä tarvitse ihmetellä kun jatkuvasti parempia palveluja pummataan ja työläiset pummaa lisää liksaa.
Eikös se maataloustuki ole jotain 600 miljoonaa ja tervyshoito 14000 miljoonaa.
Merkittävä huomio tuo, että vapaakauppa poistaa katovuodet!
"Kun tukiaisilla ei enää nosteta hintaa..."
Miten tällaisia tampioita voi elää Suomessa?
Keneltä sitä sitten kysytään mielestäsi?
Miksi Uusi-Seelanti on sitten luopunut tukiaissäätelystä ja menestyksellä?
On se hienoa, että täällä sentään jotkut kaltaisesi yksilöt ottavat opikseen! Loistavaa.
Selitäpä miten vapaakauppa vähentää nälänhätiä ja ruokapulia, jotka enimmäkseen johtuvat huonoista sääoloista.
Kyllä saarnaamisesi on turhaa niin kauan kun siinä ei ole mitään järkeä.
Ainakin tehostamalla tekniinkoita ja markkinoita. Jolloin ruuan liikuttelu hätäalueille tulee jouheammaksi ja tekniikoiden ansiosta osaan säävaihteluista voidaan kehittää lääkkeitä.
Millä tavalla tekniikoiden ja markkinoiden tehostaminen vaikuttaa ilmastoon/säihin?
Mitä ne muut lääkkeet säävaihteluihin ovat?
Ruuan jouhea liikuttelu tuskin täyttää persaukisen tyhjää vatsaa.
Tottakai ruuan liikuttelu täyttää vatsan. Juuri tällä olisi Suomen edellinenkin nälänhätä vältetty, mutta änkyrä Snellmann halusi suojata mieluummin Suomen valuuttaa. Nälänhätää ei varmaan koskaan ole yhtäaikaa joka puolella maailmaa eli ruokaa on aina jostain saatavilla, kunhan markkinat toimivat.
Säävaihteluihin voidaan nyt vaikka kemikaaleilla lääkitä pilvet satamaan tai olemaan satatta. Muita esimerkkejä tekniikan avuista lienee satoja ja suurinta osaa ei tietenkään ole vielä edes keksitty ja ne, jotka on keksitty, ovat jo käytössä, kuten navetat ja ladot.
Tekniikoiden ja markkinoiden tehostaminen myös vähentää saastutusvaikutuksia ja näin tietenkin vaikuttaa myös säähän. Tämä tietenkin ainakin osaksi sillä oletuksella, että myös markkinoiden sääntöjen laadinta toimii eli saastuttamisesta tehdään niin kallista kuin sen oikeudenmukaisesti kuuluu olla.
Ruuan liikuttelu ei täytä vatsaa. Sitä ruokaa pitäisi myös pystyä ostamaan. Mutta millä rahaton ostaa? Hyväntekeväisyyjärjestöjen harjoittama ilmaisen ruuan jakelu ei juurikaan auta todellisessa nälänhädässä. Rikkaat maat vaativat ruuasta maksun. Nyt ilmastonvaihtelun aikana maailmanlaajuinen nälänhätä on mahdollinen. Siinä ei markkinoiden toimivuus auta, kun ruoka loppuu.
Jos sään vaihteluihin voitaisiin vaikuttaa kemikaaleilla tai muilla konsteilla, niitä olisi jo käytetty esimerkiksi Austraaliassa vuonna 2007.
Keksimätön on keksimätöntä.
Kuinka navetat ja ladot vaikuttavat säihin tai nälänhätään?
Tekniikoiden ja markkinoiden tehostaminen kuuluvat tulevaisuuteen. Niitä tarvittaisiin nyt.
Unohda optimistiset olettamiset.
mitä muuta Uudessa-Seelannissa purettiin samaan aikaan. Eikä sitä että tuottajan saama hinta nousi reilusti.
Navetat ja ladot suojaavat säiltä, kylmältä ja märältä.
Kuoliko siellä Australiassa sitten ihmisiä kuin kärpäsiä nälkään?
Moskovan olympialaisten kauniit säät taattiin kemikaaleilla. Tosin kemikaaliheittoni oli vain yksi mahdollinen ajatus, ehkä se pitkän päälle ei vielä ole mahdollista.
Se, että markkinatalous tehostaa tekniikoita ei ole vain olettamus, vaan fakta, joka on todettu moneen kertaan historian aineistoissa.
Onko Suomesta tulossa rahaton samaan aikaan, kun pellot kuihtuvat? Vai miksei meillä olisi rahaa ostaa ulkoa?
Niin, tuottajan saama hinta saattoi hyvinkin nousta, mutta ei kuluttajan maksama noussut kuitenkaan, vaan pysyi samana tai jopa laski. Tälläisiä vaikutuksia on hyvin usein byrokratian ja markkinatalouden esteiden purkamisella.
Mitä luulet olleen sillä olleen vaikutusta, että ne olivat siellä konkurssin partaalla. Valuutta pakeni maasta ja ilmeisesti tilanne oli jopa pahempi kuin meillä viime laman aikaan. Ehkäpä noilla maatalouden ulkopuolisilla talouden alueilla on ollut vaikutusta tilanteeseen. Mitäpä luulet.
Ne muuten maksavat siellä taas tukia.
Oletko perillä siitä, että ne sateet tehdään hopeajodidilla. Ei ole kovin halpaa käyttää.
Todistaisitko, että maksavat taas tukia, kiitos? Se olisi aika vahva argumentti ainakin NZ:n esimerkkinä käyttöä ajatellen. Toivon, ettet tarkoita niitä alle prosentin tukia.
En nyt viitsisi alkaa luuleskelemaan, vaan odotan, että kerrot pointtisi ihan itse, jos sinulla sellainen on.
En ehkä tarkoittanutkaan, että nykyään tai tulevaisuudessa käytettäisiin kolmenkymmenen vuoden takaisia menetelmiä.
Yksi varma havainto riittää ilmiön todistamiseen. Miksi ryhtyisin perkaamaan koko sikäläistä hallintoa eri tukimuodoista kun jo tuo yksi esimerkki kumoaa väitteen tuettomuudesta.
Haaskaat meidän kummankin, sekä mahdollisten sivustaseuraajien aikaa. No harrastuksensa kullakin, toivottavasti parantaa mieltäsi.
Todista että ne nyt käyttävät jotain muuta kemikaalia kuin hopeajodidia ja mikä on tuon mahdollisen aineen teho entiseen verrattuna.
Etkö jo muutenkin koe haaskaavasi täällä aikaasi. Täällähän tunnetusti kukaan ei päätä mistään, eikä suurin osa edes puhu sitä kieltä jolla päätökset tehdään.
Nyt käytettävistä aineista tai siitä, että käytetäänkö niitä ylipäätään, minulla ei ole mitään hajua. Koko kemikaalitaivasidea oli vain heitto, yksi mahdollisuus, jolla teknologia saattaa joskus saada ratkaistua maataloudenkin ongelmia. Tiedemiehet saavat minun puolestani jatkaa noiden keinojen kehittelyä ilman minun sekaantumistani heidän työhönsä sen enempää. Toivoisin, ettet sinäkään sekaantuisi näihin keskusteluihin, kun tuloksena on vain näppäimistön kulumista.
No totta on, että luultavasti tämä on ajanhaaskuuta, korkeintaa omien argumentointitaitojen kehittämisen nimissä kannattavaa, sekä joskus harvoin tietenkin saan uutta tietoa aiheista tätä kautta. Suurimmaksi osaksi kyseessä lienee jonkunlainen keskustelemisen nautinto. Keskustelemisesta ei vaan voi saada nautintoa, jos vastapuoli esittää vain nolla-argumentteja ja lällätyksiä.
Minulla puolestani on opintoja noilta molemmilta alueilta.
http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,812703,00.html
Hyvin näyttää toimivan.
Käyttävät ne muuten muitakin aineita, mutta edelleen hopeajodidi on paras. Oletko muuten perehtynyt sään sähkömagneettiseen säätelyyn (minä olen).
Väitteesi vaatii selvennystä. Itse vähäisillä tiedoilla pyrit provosoimaan, etkä usko perusteltuja näkemyksiä.
Nyt siis aloit todistelemaan minun argumenttejeni puolesta. Hienoa ja kiitos linkistä. Se todistaa, että teknologia todella on varteenotettava vaihtoehto myös sateentekijänä.
Kerro vaan sähkömagneettisesta säätelystäkin, ole hyvä.
Systeemi on kallis, eikä takaa tuloksia.
Tuossahan syytetään vain tekniikan käyttämistä väärin. Joka tapauksessa jo se, että kyseinen tekniikka on yleisessä käytössä, tarkoittaa, että se on vähintään varteenotettava ja sitä kannattaa tutkia edelleen.
Artikkelin mukaan myös hopeajodia käytetään nykyisellään ihan liikaa, jopa satojatuhansia kertoja liikaa. Eli raaka-ainekuluissa on mahdollista säästää nykymenosta(joka sekin näemmä katsotaan kannattavaksi) lähes olemattomiin. Eli miten niin tekniikka on liian kallis?
Liiasta kalleudesta tuossa artikkelissa ei myöskään puhuta mitään. Sen sijaan mainitaan uusi tieteenala, "meteorological engineering", joka siis nimenomaan on juuri sitä, mitä tarkoitin teknologian avuilla.
Kerrotko, että viittasitko itse kirjoituksessasi johonkin toiseen linkkiin, jonka unohdit mainita vai mitä varten sekoilet noin? Kiitos kuitenkin argumenttieni oikeiksi todistamisesta, en olisi juuri nyt jaksanut tai ehtinytkään lähteä hakemaan vastaavaa tietoa. Et ihan turha keskustelukumppani olekaan, vaikkei väitteissäsi sinänsä ole päätä eikä häntää.
ku toi muka-tueton jolla kirjoittelunsa kellonajoista päätellen ei tosiaan oo edes tukityötä, tekstiä tulee ympäri vuorokauden ja luonnollisesti maataloutta vastaan.
Olen suorittanut tutkinnon, joka kelpuuttaa minut toimimaan valtion virassa englanninkielisessä valtiossa.
Ehkä huomaat tekstistä että ne epäilevät saaneensa sateita myös sinne missä niitä ei haluta. Perinteisesi meteorologien tieto aiheesta on viitannut siihen, että sateita saadaan erittäin harvoin sinne minne halutaan ja joka tapauksessa se, että edes jonkinlaista sadetta saadaan vaatii tietyn sään. Ne alueet joilla menetelmästä olisi oikeasti hyötyä ovat lisäksi ilmastoltaan aivan liian kuivia.
Amerikkalaisilla on heille tyypillinen systeemi käyttää kaikkea liikaa ja tuo on jälleen kerran havaittavissa. Käyttömäärien kasvu kuvaa kuitenkin myös sitä, ettei pienemmillä määrillä ole havaittu haluttuja vaikutuksia.
Kiina yrittää epätoivoisesti lisätä sateita, mutta kuivasta ilmasta ei pisara irtoa.
Oletko muuten huomannut että hopea on myös desinfiointiaine ja saattaa aiheuttaa ekologisia ongelmia. Viemäriin ei hopeapitoisia jätteitä saa laittaa, mutta ilmakehässä ei muka haittoja ole.
Onko nykyisin (tai ennenvanhaan?) olemassa tutkinto, joka tosiaan antaa kielipätevyyden ihan ympäri maailman? Että jokainen englanninkielinen maa tunnustaa sen saman paperin? Merkilliseltä kuulostaa.
Varmasti tuolla kemikaalisäätelyllä on ongelmansa, mutta mahdollisuuksia se ja muut uudet teknologiat antavat.
mutta vastaan. Päätösten teossa isot maat
tallaavat surutta pienet alas. Kysy vaikka jokaisen EU-maan kansalaisten mieelipidettä.
En tiedä miksi Uusi Seelanti luopui tukisäännöstelystä. Väitetään maan ottaneen tuet taas käyttöön.
Onhan noita lainauksia NZn tuista ollut näilläkin palstoilla, kaiva esiin ja lue, jos epäilet.
Tuki on tuki, olkoon sitten yksi tai sata prosenttia.
Tässä pääsemme taas siihen että luet tekstiä ihan omalla systeemilläsi. Jos luet uudestaan, niin minähän en kerro mitä englanninkielistä maata tuo koskee.
Mutta takaisin sateentekoon: ongelma ei muutu muuksi, eli jos taivaalla ei ole kosteutta, niin silloin ei saa sadettakaan, vaikka kuinka suolaisi taivasta.
Silloin kun yritetään otollisissa oloissa tehdä sadetta, niin silloinkaan se ei yleensä osu sinne minne halutaan. Lisäksi pitää muistaa, että vaikka systeemi toimisi täydellisesti, niin silti se sade on poissa niiltä toisilta siellä tuulen alapuolella. Päästään ihan samaan tilanteeseen kuin lähi-idän joilla ja siellä riitaa riittää.
Suojaavatko navetat ja ladot myös ruuanpuutetta kärsivää nälältä?
Lue Yleistä Maataloudesta palstalta mitä metsäveli kirjoittaa Austraalian säästä ja vehnäsadosta. Ehdotan koko ketjun lukemista.
Suurten pilvimuodostumien muuttamista sateeksi on
kokeiltu muuallakin kuin Neuvostoliitossa. Tulos on epävarma ja nykyisillä tekniikoilla kannattamatonta. Tulevaisuudella spekulointi ei auta nykyhetkeen.
Tulevaisuudessa tapahtuva tekniikoiden tehostus ei täytä nälkäisen vatsaa nyt.
Suomesta saattaa tulla rahaton samaan aikaan kun pellot kuihtuvat. Rahaa voi ollakin, mutta jos ulkona on pula ruusta, sitä ei saa sieltä rahallakaan.
Niin, onhan niitä täällä ollut, minun esittäminäni kertoessani teille, että NZ:ssä ei käytännössä ole tukia. Minun matematiikallani 1 ei ole sama kuin 100.
Suojaavathan ne, kun ruuat eivät mene pilalle niin nopeasti kuin menisivät ilman suojarakennuksia.
Nälkäisiä ei myöskään tällä hetkellä juurikaan ole, joten myös itse spekuloit tulevilla nälänhädillä. Myös Suomen rahattomuus on spekulointia.
Kirjoituksessasi Moskovan olympialaisiin viittasit juuri noihin vanhoihin menetelmiin. Sillä niitä siellä käytettiin.
Ompahan tuo N-Z:n malli huonosti käynyt kaupaksi kun missään muualla ei ole toteutettu, kelvoton mikä kelvoton.
Nythän puuhataan lisää tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikenteelle, joku tarkoitushan silläkin lienee.
Toisinajattelijoiden mielestä se nostaa hintoja, joidenkin mielestä laskee, ota siitä sitten selvää.
Aikaisemmassa viestissäsi olit sekä kemisti että meteorologi.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/01/604663
Se, että on olemassa jokin teknologia sateen tekoon/vähentämiseeen, ei noin vain tee siitä varteenotettavaa vaihtoehtoa edelä maainittuihin pulmiin. (kustannustekijät)
Ne olivat esimerkki, jolla tarkoitin, että säihin on pystyttä vaikuttamaan jo 30 vuotta sitten. En tarkoittanut, että samoja konsteja pitäisi nyt ja tulevaisuudessa käyttää.
Missä se tapahtui? Riittääkö aiheesta puhuminen tekemään ihmisestä sen alan ammattilaisen?
Kirjoitit kemiasta ja meteorologiasta siihen sävyyn kuin tietäisit em. tieteenaloista.
Asian sivuun mennen. Kirjoitat maataloustuistakin niin kuin tietäisit niistä jotain.
Mitä konsteja Austraaliassa ja muuallakin olisi pitänyt viimevuonna käyttää, ellei vanhoja kokeiltuja? Tarvetta olisi ollut.
Kun ruokaa ei ole, se ei myöskään mene pilalle.
Nälkäisiä on tälläkin hetkellä ja määrä lisääntyy.
Asiantuntijat ja käynnisä oleva ilmastonmuutos ennustavat katoja ja nälänhätää. Se spekuloinnista.
Suomen rahattomuuden toit itse esille.
tulisi monta vapaata markkinatalousmaata.
parempi monilta osin olisikin jos tuet eu.n alueelta postettaisiin, monet järjettömät suunnitelmt ja ratkaisut loppuisivat.
Mm. Etelä-Italiaan on rakennettu eu.n tuella suuria teurastamoja..
mihin yllätys tuodaan Puolasta asti, ja muualta Euroopasta eläviä eläimiä teurastettavaksi.
Kuljetustuet tekevät sen että ei kannata rahdata pelkkää lihaa vaan nimenomaan eläviä eläimiä.
Jo tällaisen järjettömyyden takia olisikin hyvä jos tuet lopetetaan koko EU.n alueella.
http://www.fao.org/es/ess/faostat/foodsecurity/FSMap/map14.htm
Kerroit vapaan kaupan vähentävän katoja ja ruokapulia. Sitä en ennen tiennyt.
Jätit kertomatta kuinka vapaa kauppa niitä vähentää.
Eräiden tietojen mukaan rautatiet, kansallinen lentoyhtiö ja paljon muuta myytiin pilkkahinnalla ulkomaalaislle Uuden Seelannin "ihmeen" saavuttamiseksi.
Joukko tämän "ihmeen" nimeen vannovia liikemiehiä matkusti Uuteen Seelantiin oppimaan, kuinka soveltaa uutta oppia kotimaahansa. Kotiin palatessa oli miesten mieli muuttunut. Myönsivät rehellisessti olleensa väärässä, ja varoittivat toisia omaksumasta ko. mallia.
Prosentit ovat prosentteja niiden määrästä riippumatta.
Onko joku väittänyt, että 1 on sama kuin 100
Mahtoiko ausseissa kuolla paljonkin porukkaa nälkään?
Kyllä vain.
Kerroin kyllä. Tehokkaampien markkinoiden ja teknologioiden avulla.
Mahtaako tuolle legendalle löytyä myös perustaa tositapahtumista?
Ainakaan Uudella-Seelannilla ei ole kauhean huonosti mennyt, ei myöskään, eikä etenkään sen maataloudella.
Tälläkin palstalla on kuitenkin ollut vertailu Australian ja Uuden_Seelannin talouskehityksestä ja havaittiin Australian menestyneen selvästi paremmin. Vertailussa korostettiin juuri sitä, ettei Australia poistanut tukia kuten Uusi-Seelanti teki.
http://www.guardian.co.uk/australia/story/0,,1941942,00.html
Huomaatko muuten että tuon uutisen jälkeen tilanne ei ole parantunut.
http://www.independent.co.uk/news/world/australasia/australias-epic-drought-the-situation-is-grim-445450.html
Mutta eihän niillä tietysti ole huolta, kun maailmanmarkkinoilta saa määrättömästi halpaa ruokaa.
http://www.freshplaza.com/news_detail.asp?id=8565
Ei näytä hyvältä.
Sen sijaan olen nähnyt artikkeleja parin vuoden takaa, joissa NZ:n systeemiä on ylistetty. Toisaalta on oletettavaakin, että tukiaismaatalous voittaa tuettoman naapurinsa kilpailussa. Sen takia tukien poisto pitäisi tehdä yhtä aikaa kaikkien kilpailijoiden kesken ja tähänhän ollaan onneksi menossa hiljalleen.
Aika moni aussiviljelijä kuulemma mennyt narunjatkoksi, kun kuivuus vei sadon ja pankki talon! Noo tuettomat ynnämuut sitten hykertelee, että säästyipähän tuet........
Tavallisessa keskustelussa prosenteista puhuttaessa sana prosentti hyvin yleisesti lausutaan vasta toisen numeron jälkeeen. ("kymmenestä kolmeen kymmeneen prosenttiin", "viisi-kaksikymmentä prosenttia" jne) Tämä on keskustelupalsta, jolla puhutaan vähän huolimattomasti, niin kuin keskusteluissa yleensä. Muut kuin sinä tuntuvat sanomani ymmärtäneen. (eivät ole ainakaan valittaneet)
Anteeksi yli hilseesi menneestä viestistäni.
Ps. Käytän huolimatonta kieltä jatkossakin.
Tavallisessa keskustelussa prosenteista puhuttaessa sana prosentti hyvin yleisesti lausutaan vasta toisen numeron jälkeen. ("kymmenestä kolmeen kymmeneen prosenttiin", "viisi-kaksikymmentä prosenttia" jne) Tämä on keskustelupalsta, jolla puhutaan vähän huolimattomasti, niin kuin keskusteluissa yleensä. Muut kuin sinä tuntuvat sanomani ymmärtäneen. (eivät ole ainakaan valittaneet)
Anteeksi yli hilseesi menneestä viestistäni.
Ps. Käytän huolimatonta kieltä jatkossakin.
Lehdissä on ollut NZ-mallista aika paljon kirjoituksia. Paikan päällä käyneetkin ovat julkaisseet mielipiteitään. Negatiivista sanomaa.
Ne tehokkaammat markkinat ja teknologia ovat parhaimmillaankin hämärän tulevaisuuden peitossa. Osa on keksintö/kehitysvaiheessa. Mutta maailman ruokatuotanto on siinä mllissa, että ne tehokkaammat markkinat ja teknologia pitäisi olla käytettävissä jo tänään.
Ettei kukaan osaa yhtäkään negatiivista lähdettä tai linkkiä minulle näyttää. Itse olen sen sijaan löytänyt positiivista sanomaa NZ:n mallista.
Kukaan ei tiedä varmaksi tulevaisuuden kuivista kausista ja sateista, tai ainakaan ne eivät sen varmempia ole kuin vapaiden markkinoiden ja teknologioiden kehitys, jotka on niin tieteellisesti todistettuja faktoja kuin nyt vain mikään yhteiskuntatieteissä voi olla.
>Säävaihteluihin voidaan nyt vaikka kemikaaleilla lääkitä pilvet satamaan tai olemaan satatta. Muita esimerkkejä tekniikan avuista lienee satoja ja suurinta osaa ei tietenkään ole vielä edes keksitty ja ne, jotka on keksitty ovat jo käytössä, kuten navetat ja ladot<
Jos vanhat keksinnöt eivät ausseja auttaneet, miksi he eivät käyttäneet niitä satoja muita tai keksineet uusia? Siinä kysymys.
Ihminen kykenee vain pahentamaan ilmastoa. Piste.
Ps. Navettojen ja latojen vaikutusta säävaihteluihin tai ruokapulien vähentämiseen en vieläkään ymmärrä, täytyy myöntää.
Melkoisen varmasti siellä vielä keksitään uusia, ja eiköhän ole jo tässä viime vuosinakin jokunen pieni oivallus saatu.
Navetta suojaa lehmiä märältä, kylmältä ja kuumalta. Eli säävaihteluilta.
Ausseilla ei edelleenkään ole kriisiä päällä, eikä ole ollut ainakaan 50:een vuoteen.
Kuinka niin tulevaisuutta kumpikin?
Tämä päivä on ainakin tähän hetkeen asti ollut tänään. Eli menneisyyttä.
Tietenkään ei kukaan tiedä varmaksi tulevaisuuden kuivista kausista ja sateista. Mutta luultavasti tulee molempia. Saharan väitetään laajenevan etelään 15 km vuodessa. Etelä-Eurooppaan sataa Saharasta tulevaa kuumaa hiekkaa. Kaliforniassa on menetetty kuivuuden takia kolmen viimeisimmän vuoden viinisato. Vedä noista johtopäätöksesi.
Joskus tulevaisuudessa tehtäviä keksintöjä olisi Austraaliassa ja muuallakin tarvittu jo vuosia sitten. Nyt on myöhäistä ryöhäistä...
Ennemmin sanoit navettojen ja latojen vähentävän katoja ja nälänhätiä. Nyt navetta sitten suojaa lehmiä marältä, kylmältä ja kuumalta. Millä ne lehmät ruokit jos rehut loppuvat?
Ja kuuma hiekkako suojaa ausseja ja heidän eläimiään nälältä ja janolta?
mikäli aikoo valmistua.Se vaaditaan kansainväliseen työelämään. Et siis tiedä edes sitä, herra Kaikki Tietävä?
Ensin hämmästelet väitettäni, että kummatkin ovat tulevaisuutta ja sitten alat selittämään tulevaisuuden kuivumisesta, "luultavasti", "väitetään" jne..
Miten niin on myöhäistä? Siellä ei edelleenkään ole mitään oikeaa kriisiä. Siis kukaan ei ole kuollut, eikä kenenkään terveys kärsinyt sen takia, ettei ruokaa tai vettä olisi riittänyt.
Lato taas suojaa niitä rehuja.
siellä olleen 50v.n pahimmat kuivuudet ja karjaa jouduttu lopettamaan kuivuuden takia.
Päivitäppä tietosi tilanteesta..ettei ole läpi pään puheita.
Viestini lähettämiseen asti eilinen päivä oli menneiyyttä. Loppuosa päivästä oli siitä lähtien tulevaisuutta.
Sanontani: "luultavasti", perustui todennäköisyyslaskemaan. Jos jokin asia/tapaus on ennen tapahtunut, on luultavaa/todennäköistä (kuinka vain haluat), että kyseinen asia/tapaus sattuu uudelleen.
Sanoin: "väitetään", koska en ole itse ollut paikan päällä asioita kokemassa. "Väittäjinä" ovat olleet lehdistö, TV, radio, YKn järjestämät konferenssit ym.
>Navetta suojaa lehmiä märältä, kylmältä ja kuumalta.<
Se asia ymmäretään. Mutta aikaisemmin väitit navettojen ja latojen vähentävän katoja ja ruokapulia. Kuinka vähentävät? Sitä olen sinulta kysellyt, vastausta saamatta.
Kukaan siellä ei ole kuivasta tai nälästä kärsinyt. Päivitä itse.
Eli miksei voi sanoa, että luultavasti tai todennäköisesti tulevaisuudessa tekniikka kehittyy? Itse aloit jäkättämään, että minä puhun tulevaisuusoletuksista ja sitten alat itse samaan. Argumenttisi eivät oikein kestä tuolla tavalla.
Kun kylmä ei tapa eläimiä, on niitä enemmän syötäväksi ensi vuodelle. Kun märkä ei pilaa rehuja, on niistä vähän enemmän vatsantäytettä. Moneenko kertaan ja kuinka yksinkertaisesti tämä pitää vielä sanoa?
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article42059.ece
Kauhia katastofi se olikin, anteeksi vähättelyni. Ajatelkaas, joissain paikoin Australiaa ei ole saanut kastella nurmikkoja marraskuun jälkeen!!! Uhreina luultavimmin miljoonia kuoliaaksi kuivaneita ruohonvarsia!!
Taas todennäköissyysteoriaan mennäkseni tekniikka tulevaisuudessa kehittyy, koska on kehittynyt ennenkin.
Peräsin sinulta tekniikkaa, joka olisi auttanut maataloutta v 2007 ja nyt. Sinä jäkätit tulevaisuuden keksinnöistä, joista ei ollut apua viime vuonna kun niitä olisi tarvittu. Keksimätön
tekniikka ei mitään eikä ketään auta.
Argumenttini kestää.
Kato vie useammin esim. vilja- tai perunasadon kuin karjan. Kadon tullessa on tapettava karja ihmisten ruuaksi. Menikö läpi?
Teurastetut eläimet eivät tarvitse rehua, pilaantunutta tai pilaantumatonta.
Selvennystä tietämättömälle: Ruuan tuotannon katoihin on monia syitä. Halla, kuivuus, liika märkyys, kasvitaudit, tuhohyönteiset jne. Mitä näistä voi navetat ja ladot vähentää?
Moneenko kertaan ja kuinka yksinkertaisesti tämä pitää sanoa?
-maajusseilta tuet pois kokonaan ja tuotteen hinta kustannuksia vastaavaksi
-notta virkamiehillekkin on töitä niin kuluttajalle/perheelle maksetaan tukee. Esim jos vuodessa ostat 100 maitopurkkia niin saat siitä tietysn tukisumman. Ja jokaisessa elintarvikkeessa sama homma.
Rysselissä kertomassa esityksesi.
Kysymys ei ole ihan noin yksinkertainen.
Maataloudella on muutakin merkitystä, kuin pelkkä elintarviketuotanto, ne merkitykset on myös pikkuisen erillaiset eri maissa.
Suomi on kärsinyt konfliktien aikana siitä, että se on ollu liian riippuvainen elintarviketuonnista ja siksi Suomi, kuten kaikki korkean elintason maat haluaa pitää itsensä ainakin osittain omavaraisina.
USA:lla on toinen strategia, USA on lähtenyt liikkeelle siitä, että sen strategisten päämäärien muukaan on tarpeellista, että noin 50 %:tia maailmalla liikkuvista viljaeristä on oltava lähtöisin USA:sta, siksi USA on maataloustuissa valinnut toimintatavan, jossa tuet maksetaan vientitukina.
Tämä toimintatapa ei laske viljanhintaa USA:ssa liikaa, mutta sotkee kilpailijoiden oman tuotannon ja vientitoiminnan, niille jää käytännössä se osa markkinoista, jotka on tämä 50 %:tin ulkopuolella maailmalla.
Hyvin monet maat tukevat maataloutta pelkästään sen takia, ette ne halua tulla elintarvikkeista riippuvaisiksi USA:sta, Suomelle tämä ei varmaan ole kynnyskysymys, mutta Suomelle on ollut paljon haittaa siitä, ettei se esim. sota-aikoina ole pystynyt ostamaan viljaa ulkomailta, kun kaikki rahat on tarvittu aseiden ostamiseen.
Suomella ei ole valtapoliittisia tarkoituksia, kuten on monilla suurvalloilla.
Maatalous on myös merkittävä talouspoliittinen tekijä, nimenomaan aluetaloudessa, se pyörittää paikallista taloutta ja on monilla alueilla jopa ainoa sektori joka sitä pyörittää, toinen merkittävä aluetalouden pyörittäjä Suomessa on metsätalous, ollut kautta aikojen.
Tälläisessa paikallistalous ajattelussa, ei kiinnitetä huomiota pelkästään siihen, että mikä sektori tuo alueelle rahaa, vaan myös siihen että mitkä sektorit säilyttävät alueella olevaa pyörivää rahaa, tälläinen ajattelu on näin glopalisaation aikana yleensä epäsuosittua.
Muualla maailmassa siihen on jo kiinnitetty huomiota, mutta tässäkin Suomi tulee jälkijunassa.
Jos siitä omavaraisuuesta nyt haluttaisiin väkisin pitää kiinni, niin silloin omavarainen tuotanto pitäisi todella suunnata kriisiaikoja ajatellen, eli ei silloin lihaa tai kasvihuonetomaatteja ym. turhakkeita tarvita. Tukituotannon pitäisi keskittyä vain välttämättömimpään kansan kohtalaisen terveyden ylläpitämiseksi. Tällä tavalla tukieurot saataisiin laskettua murto-osaan nykyisestä.
Kysymys ei ole pelkästä omavaraisuudesta, kysymys on EU liitännäisopimuksen yhdestä artiklasta, jossa on sitouduttu yhteiseen maatalouspolitiikkaan EU alueella.
Suomi maksaa tämän lisäksi kansallisia tukia, joiden perustelut on seuraavat.
Ensinnäkin kun Suomi tuli mukaan näihin rahastoihin, niin ne oli jo jaettu, joten EU rahastoista tuleva rahavirta on pienempi kuin muilla, tosin myös jäsenmaksut oli alunperin alemmat kuin muilla vastaavan elinatason mailla.
Joten maksamme EU:n luvalla suoraan kansallisesta budjetista niitä kuluja, jotka johtuvat vaikeammista tuotanto-olosuhteista.
EU:ssa mikään ei ole pysyvää, ei myöskään maatalouspolitiikka, seuraavalla rahastointikaudella kaikki sovitaan uusiksi ja silloin Suomenkin tilanne muuttuu, eli vuonna 2013.
Ota aina huomioon mahdolliset katovuodet.
Turhakkeita, kuten lihaa, syntyy maidon tuottamisen yhteydessä. Kriisiaikoina myös hevosen liha on haluttua herkkua. Sitä syntyy jos mennään takaisin hevosvetoiseen maatalouteen.
Joskus on keskitytty vain kansan kohtalaisen terveyden ylläpitämiseksi välttämättömien ruokatuotteiden tuottamiseen. Siis pääasiassa perunaa, ohraa, lanttua ja porkkanaa. Se on hyvin työvoimavaltaista hommaa. Vaatii lisää tukea ja kaupunkilaiset maalle tuottaviin töihin. Niissä töissä TES-palkat ovat tuntematon käsite.
Eiköhän nyt kuitenkin vähemmällä työvoimallakin päästä jos viljellään se vilja/kasvikset ihmisen ravinnoksi kuin mitä jos ensin viljellään eläimille ja sitten syödään ne eläimet.
Maitokaan ei ole välttämättömyys muuta kuin pienille lapsille ja ehkä hyvin pienissä määrin aikuisille.
Sitäpaitsi TES-palkoilla nyt tuskin on sodan tai muun yhtä vakavan kriisin tullen niin väliä.
Jooo, muuten hyvä juttu, mutta kun ihminen ei elä heinällä, kuten lehmät elää.
Ei se lehmän heinä ole ihmiseltä pois, eikä se lehmän syömättä jäämä heinä sovellu ihmiselle ravinnoksi.
Noin 80 %:tia Suomen lihantuotannosta on maitotalouden sivutuotetta, maitolehmiä ruokitaan kyllä rehullakin, mutta pääosa nautojen ravinnosta on heinää.
Se 20 %:tia mikä on pelkästään liharoduilla, niin pääosa siitä kyllä ruokitaan heinällä ja vain hyvin pieni osa muilla rehuilla, suosituimmilla roduilla ei käytetä rehuja oikeastan ollenkaan.
Kuten Aberdeen Agnus, Hereford ja Highland Cattle.
Miten voi 80% lihasta olla maidonsivutuontantoa? Sotketteko maajussin perkeleet sianmaidon lehmänmaitoon? Entäs broilerituotanto? Ehkä lehmänlihasta 80% voisi olla maidon sivutuotetta? Tosin tuotakin epäilen, koska eikö naudan teurastusikä ole varsin alhainen? Eiväthän ne siinä iässä vielä maitoa tuota.
Niillä heinäpelloillako ei voitaisi siis mitenkään viljellä ruokaa ihmisille? Onko heinäpellon maatyyppi sellainen, ettei siinä saa mitenkään mitään muuta kuin heinää kasvamaan?
Lue ensin FARMI.net, tiedät mikä on vasikka ja hieho. Poi`ittuaan hieho noin 24 - 27 kuukauden iässä muuttuu lehmäksi. Poikimattoman hiehon liha ei ole teurastettaessa lehmänlihaa. Emolehmiä, jotka imettävät vasikkansa (ei lypsetä), on noin 15 % kaikista lehmistä.
Joka asiassa.
Kertoisitko nyt sitten vielä, että mikä on vasikka? Entä mitä me syömme? Entä missä vaiheessa maitoa alkaa tulla? Poikimattomien hiehojen lihan ollessa kyseessä tuskin siis maitoa saadaan? Eli miten se 80% lihasta voi olla maitotuotannon sivutuotetta?
Myönnätkö siis olevasi liian tyhmä vastaamaan yhteenkään kysymykseeni?
perustuu pitkälle siihen että lehmä poilii ja tuottaa vasikan joka puolestaan voi tunnetusti uros- ta naaraspuolinen.
Baaraspuolisesta tulee todennäöisesti uusi lehmä eli päätuotanto maito..
Urospuolisesta taasen sonni eli lihantuotantoon.
Mistä luulet sonnien kasvavan? kasvattamostako?
lehmästä loppuu maito, eli ehtyy kokonaan.
Hieho,vasikka,sonni,härkä,lehmä,lihakarja,nautakarja..ammattisanastoa josta kannattaa olla selvillä kun tänne alkaa kirjoittelemaan omia viisauksiaan. tai sitten kannattaa jättää nämä asiat heille jotka tievät jotakin, eivätkä MUTUILE.
Eikö sentään pitäisi antaa ihmisten itse päättää, mitä ruokaa haluavat syödä? Ja tuotetaan sitä ruokaa sitten kysynnän mukaan. Siitä on huonoja kokemuksia maailmalta, kun on väkisin yritetty opettaa ihmisiä kasvissyöjiksi, ja kun valtaapitävät ovat päättäneet kansan puolesta mitä ruokaa syödään.
Etkö perk...le tajua edes perusasioita ja täällä möliset noi kovaan ääneen.
Suomessa noin 80 %:tia naudanlihasta tulee maitotiloilta, eli maidontuotantoon hankitut lehmät synnyttävät sonnivasikoita, monet vielä liharoduilla siemennttyjä.
Tämän lisäksi tulee tietenkin ne lehmät, jotka poistuvat maidontuotannosta.
Tämä lihamäärä on noin 80 %:tia Suomessa tuotetusta naudanlihasta.
Loput naudanlihasta tulee lihantuotantoon keskittyneistä lihakarjatiloilta, yleensä kyseessä on jokin pihvirotu.
Tämä pihvikarja tuotanto tuottaa vain 20 %:tia naudanlihasta, siinä on mukana myös eri rotujen risteytykset.
Lehmä pitää siementää kerran vuodessa, mikäli haluaa sen tuottavan maitoa, joten syntyy vasikka vuodessa tavallaan sivutuotteena, josta voidaan kasvattaa sitä lihaa.
Kiitos vain selvennyksistä, noin nuo laskelmat varmaan pitävät paikkaansa. Sen ensimmäisen viesti, jossa possutkin käytettiin maidontuotantoon, herätti vähän kritiikinsiementä.
Kuitenkaan maitoakaan ei tarvittaisi niin paljoa kuin Suomessa nyt tuotetaan ja käytetään.
Niin minunkin mielestäni ihmiset päättäköön itse, mutta maksakoon myös valinnoistaan. Tässähän oli kyse hätäaikojen omavaraisuudesta, eikä normaalitilanteesta. Tuona hätäomavaraisuusaikana ei todellakaan tarvitse taata ihmisille heidän makunsa mukaista ruokaa verovaroin tuettuna, vaan saavat luvan syödä sitä mitä tarjolla on.
juontiin, jos olet sitä mieltä.
Jos hevos-aikakauteen mennään, tarvitaan enemmän työvoimaa kuin ennen. Kas, kun nuo vanhat taidot ovat unohtuneet. Lehmiä tarvitaan maitoa tuottamaan. Maito puolestaan on eräille terveyden kannalta välttämätön tuote. Eläimiä tarvitaan myös lantaa tuottamaan. Ennen kriisiä peltoon kylvetyn apulannan tuoma hyöty katoaa maasta satojen mukana muutamassa vuodessa.
Lue Ammattiliitot palstaa. Kaupunkilaisille on TES-palkoilla hyvinkin paljon väliä. Ja kaupunkilainen on kaupunkilainen kriisitilanteessakin.
hyvästä laadusta.
Ai että kaupunkilaiset menevät yleislakkoon, kun veli venäläinen painaa Kotkan paikkeilla Helsinkiä kohti? On sulla kanssa luulot.
Mistä sitäpaitsi keksit hevosaikakauden?
Vai sen takia eläintukia maksetaankin, että saadaan paskaa.. no johan löytyi kriisiajan logiikka siitäkin..
Mitä kriiseihin tulee niin viime kesänä kaupoista loppui varhaiskaali. Kotimaan sato ei riittänyt syistä joista et todennäköisesti ymmärrä mitään joten ei siitä enenpää. Mutta asiaan ja tuontia yllätys ei ollutkaan täyttämään aukkoa kaalinpuutteeseen. joten kaupat möi sitten, Valitamme kaalin loppumista..
Että Omavaraisuus on pienestä kiinni ja tärkeäkin, entäpä jos tulisi isompi ja pitempi toimituskatko monille elintarvikkeille. Maailman viljavarastotokin ovat pienimmät vuosikymmeniin.
Kuten todennut olenkin kynsiähän voi aina pureskella, mutta kyllä se ruoka loppuu sieltä ensimmäisenä mihin sitä toimitetaan eniten, eli kaupunkeihin.
En kirjoittanut yleislakosta enkä veli venäläisen painamisesta Kotkan paikkeilla Helsinkiä kohti. On sulla kanssa luulot.
Hevosaikakauttakaan en keksinyt. Olen sen kokenut. Jos traktoreihin ei saada polttoainetta, on ne tämän hetken tietämyksellä korvattava hevosilla.
Öljyn loputtua loppuu myös apulannan teko. Silloin pellot on lannoitettava sonnalla.
Esitä kysymyksesi tai ihmettelysi eläintukien perusteluista eläinten kasvattajille. Se osoittaisi sinunkin omaavan logiikkaa.
Siis pidät varhaiskaalin loppumista kriisinä? Varmaan paloi kaikkien kansalaisten muistijälkiin ikuisiksi ajoiksi tuo kauhunkesä.
Entäpä jos tulisi se isompi kato ja katko, ehkäpä silloin kehitettäisiin sitä ruokaa jostain, kas kun varhaiskaalin loppumisesta ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä siitä, mitä tapahtuisi jos ruoka loppuisi.
Saanen epäillä tuota paskantuotantoa lannoitteeksi. Eli ensin kasvatetaan pellolla rehua eläinten ruuaksi, jotta saadaan paskaa pellolle, jotta se kasvattaisi taas rehua.. ja jostain tuosta välistä pitäisi jotain kasvaa ihmisellekin.. olen pahoillani, mutta en kyllä millään jaksa uskoa paskamaatalousteoriaasi. Eiköhän se paskantuotanto kuluta sitä ravinteikasta maata vähintään yhtä paljon kuin paskalla sitä voidaan luoda. Hienoahan toki on jos rehu luo niin paljon paskaa, että siitä syntyy entistä enemmän rehua..tässä mahdetaan olla Sammon veroisen rahakoneen äärellä..
häiriötekijöille.
Olemme kuitenkin Suomessa tottuneet siihen että tarjonta on rajatonta ja mikään tuote ei lopu. Tämä esimerkki vain osoitti miten herkkä kuitenkin elintarvikeketju on häiriötekijöille.
Sekä sen että ulkomaista ei ole tuotannon korvaajaksi.
maksaa enemmän kuin ternivasikka (tutö:lle voin sitten avata termejä) Vara-kaani kyllä tietää. Ei se ole mikään sivutuote maitotilalle. Se on vain lihankasvattajien lanseeraama slogan jotta saisivat vasikan halvemmalla. Kyllä pitäisi maitotilalle ainakin vasikasta kulut kattaa hinnassa. Enkä muuta kantaani vaikka seliselittelisitte mitä.
vähän enää täällä maitoa tuotetaan? Ei näillä hinnoilla kukaan viitsi tehdä katkeamatonta kaksivuorotyötä.
Epäile huoletta. Ennen apulantojen tuloa maa lannoitettiin tuhansia vuosia sonnalla. Kaskiviljelyksessä lannoitteena oli tuhka. Eläinten talvirehu koottiin pääasiassa nevoilta. Kesäisin karja käyskenteli metsälaitumilla. Neva ja metsä eivät ole peltoa.
Pelloilla kasvatettiin ruokaa ihmisille. Kävikö selväksi?
Pelkällä sonnalla lannoitettujen peltojen tuotanto jää vähäiseksi, mutta toimeen on tultu silläkin konstilla. Vasta apulannat, koneet, torjunta-aineet ja tuottavampien lajikkeiden jalostus moninkertaistivat sadot.
Mieti mainitsemiani asioita Samposi äärellä.
Mitä sillä on väliä mitä ennen tehtiin, kun nyt joku valopää halusi perustella kotieläintukia sillä, että saadaan lantaa pelloille? Tätä argumenttia en hyväksynyt. Tokihan paska on hyvää ainetta pelloille, jos sitä on saatavilla, mutta että paskaa ihan varta vasten tuotettaisiin peltoja varten? enpähän oikein usko tuohon Sampoon. Mutta toivon toki olevani väärässä.
Toisaalta jokuhan täällä aiemmin sanoi, että Alankomaat hukkuvat paskaan.. eikö paska olekaan niin tärkeä vaurauden lähde? Luulisi, että ostavat paskaa kuiviin ja maatalouden kannalta köyhiin arabimaihin ilomielin.. Vai onko maailmanmarkkinoilla jo ylitarjontaa paskasta?
En tiedä onko nykyään lehmiä nevoilla keäisin.
Kuka valopää ja missä halusi perustella kotieläintukia sillä, että saadaan lantaa pelloille? Osoita kyseinen viesti.
Onko joku esittänyt että paskaa ihan varta vasten tuotettaisiin peltoja varten. Osoita kyseinen viesti.
Oma asiasi tuollaiseen Sampoon uskominen. Itse olet sen keksinyt.
Kysy noihin loppusepustuksiisi vastausta muualta.
Arvoisa nimimerkki suomipoitsu 30.1. viestissä "höpönlöpön" (vai löpönhöpön..no samapase)
"Eläimiä tarvitaan myös lantaa tuottamaan. Ennen kriisiä peltoon kylvetyn apulannan tuoma hyöty katoaa maasta satojen mukana muutamassa vuodessa. "
Joo, näinhän se taitaa olla ...
Minulla itsellä on emolehmiä, joten en osta näitä välitysvasikoita ollenkaan.
Mikäli lihasta saisi paremman hinnan, niin sitten voisi satsata tuohon puoleen enempi.
Kerroin eläinten talvirehun kerätyn nevoilta. Luonnonniityt unohdin mainita. Peltoon siis lisättiin vuosittain enemmän aineita kuin siitä sadon mukana poistui. Ja ainetta tuli eläinten mukana metsälaitumiltakin.
Sontaa on käytetty lannoitteena kauan. Ei siis mikään uusi keksintö.
Annan sinulle muutaman neuvon. Mikäli aiot koulun läpäistä, vastaa kiertelemättä sinulle esitettyihin kysymyksiin, äläkä ala puhua muista aiheista.
Lopeta toisten nimitteleminen.
Valikoi seurasi, sillä seura tekee kaltaisekseen. Toisaalta, eräs mies kävi lusimassa, alkoi meuhtoa kaljakapakoissa ja pääsi silti varsin huomattavaan asemaan. Hänen loppunsa kuitenkin oli surkea. Kyseinen mies oli nimeltään Adolf Hitler.
Aatu kävi ensin meuhkaamassa kapakoissa, sitten vankilassa.
Aatu valitsi kaiken pahan aiheuttajiksi juutalaiset, sinä maajussit.
Aatun lopun tietänet.
en minä mistään kaikenpahan aiheuttajista ole puhunut. pakkohan meillä on olla maajusseja, mitä niille morsioille muuten kävisi? jäisivät vanhoiksi piioiksi, mutta kun nykyään ei piioillekaan juuri paikkoja ole.
saisivat jussit vaan tulla toimeen edes jokseenkin samoilla pelisäännöillä muun yhteiskunnan kanssa.
huvittavia hitler-rinnastuksia. ehkä 50-luvun Saksassa tai USA:ssa noillakin sai vastapuolen hiljaiseksi tai edes mietteliääksi.
Olet ollut Suomen maatalouden alasajajien puolella. Nyt niitä maajusseja kuitenkin mielestäsi pitäisi olla.
Jussien ei anneta tulla toimeen edes jokseenkin samoilla pelisäännöillä muun yhteiskunnan kanssa. Heitä määräillään Helsingistä ja Brysselistä.
Hitler-rinnastuksiksi kelpaavia tapauksia on ollut liian monia. Ei paljon huvita.
tukia minä olen alasajamassa. samalla tosin uskoakseni kuolee suurin osa Suomen maanviljelyksestä, lähinnä ilmastoolosuhteidemme takia. Mutta jos olen väärässä ja Suomen maanviljelys pärjääkin reilussa globaalissa kilpailussa, niin mikäs sen hienompaa!
Meitä tuettomia ei muuten ihan niin helposti määräillä mistään ilmansuunnasta.
Mikä tai kuka yksittäinen tuensaaja saa suurimman EU-tuen Suomessa?
Vapon Suo Oy.
Suurin tuensaaja on Vapo Oy/energiantuotantoon viljeltävä ruokohelpi.
Kyllä nyt saisi nuo tukikommentit loppua, saahan teollisuuskin tukea laiva ja muu teollisuus hyvä niin, että pysyisivät täällä. Maanviljelijä maksaa veroja tuloistaan, koneista ja työllistää tosi paljon, välillisesti.
Karjatalous vähenee huolestuttavaa vauhtia. tulee aika kun maidosta on krooninen pula, nytkin Valio kirjoitti ei voi viedä tuotteita kun ei ole raaka-ainetta mistä tehdä eli maitoa.
Tiedän miten valtava ammattitaito ja monipuolinen osaaminen on jäljellä olevilla maatalousyrittäjillä. On homma hanskassa. Peräkammarin pojat on kaupungissa ja kuntien keskustoissa. Ovat jääneet työttömyyspäivärahalle saavat asuntotukea, tarvitteassa toimeentulotukea käyvät äitinsä luona syömässä. paljon näillä kyseisillä tuilla keinotellaan, asutaan eri osoitteissa sillä maksimoidaan tulosiirrot itselle.
Verot on tarpeellisia, etä olisi edelleen toimiva terveydenhoito. Tällä hetkellä maksut on kustannuksiin nähden minimaaallisia.
Hei kuulkaa nyt on aikaa menneet piika rengi ajat ohi.