Meillä olis todennäkösesti icsi-hoito keväällä, ellei sitten peräännytä. Pikkasen kauhistuttaa kun mietin tulevaa. Meillä on lapsettomuutta takana melkein 8 vuotta. Nyt tuntuu siltä, että haluais kokeilla hoidoilla vauvan saantia. Muutama juttu silti askarruttaa mieltä...
Työskentelen luokanopena ja mietin, että mitenkähän se hoitohomma tulee vaikuttamaan töihin. Tätä en pohdi siksi, että asettaisin näitä kahta asiaa työ-vauva mitenkään toistensa rinnalle, mutta haluaisin vain etukäteen tietää hieman, mihin olen menossa.
Hoitokuviot suurin piirtein tiedänkin..Olimme mieheni kanssa syksyllä vastaanotolla kuuntelemassa hoitojutut läpi. Mietin vain tässä sitä, kun hoidon alku ajoittuis huhti-toukokuun vaihteeseen...et koulut pyörii vielä reilun kuukauden...(Haluttiin hoidon aloitus kesälle sen vuoksi, että olen silloin lomalla peräti pari kuukautta ja silloin on paras sauma aloittaa tämä rumba). Ennen ku koulut loppuu, ehtisin todennäköisesti sumutella ja piikitellä. Olisinkin kiinnostunut tietämään, millaisia sivuvaikutuksia näistä toimenpiteistä on aiheutunut teille kanssasisarille? Miten kehonne on reagoinut siihen kun oma hormonitoiminta lasketaan eka alas ja sit aletaan keinotekoisesti tuottaa munasoluja? Lääkäri puhui hyperstimulaatiosta, jonka piikittely saattaa aiheuttaa...mutta olisin kiinnostunut vielä tietämään tarkemmin, miten nämä jutut on vaikuttaneet.. ihan kaikenlaisia kokemuksia olis mukava kuulla. Onko jollakin mennyt kenties työkyky?
Tiedosta kiitollisena, pelokas hoitoihin menijä
Työskentelen luokanopena ja mietin, että mitenkähän se hoitohomma tulee vaikuttamaan töihin. Tätä en pohdi siksi, että asettaisin näitä kahta asiaa työ-vauva mitenkään toistensa rinnalle, mutta haluaisin vain etukäteen tietää hieman, mihin olen menossa.
Hoitokuviot suurin piirtein tiedänkin..Olimme mieheni kanssa syksyllä vastaanotolla kuuntelemassa hoitojutut läpi. Mietin vain tässä sitä, kun hoidon alku ajoittuis huhti-toukokuun vaihteeseen...et koulut pyörii vielä reilun kuukauden...(Haluttiin hoidon aloitus kesälle sen vuoksi, että olen silloin lomalla peräti pari kuukautta ja silloin on paras sauma aloittaa tämä rumba). Ennen ku koulut loppuu, ehtisin todennäköisesti sumutella ja piikitellä. Olisinkin kiinnostunut tietämään, millaisia sivuvaikutuksia näistä toimenpiteistä on aiheutunut teille kanssasisarille? Miten kehonne on reagoinut siihen kun oma hormonitoiminta lasketaan eka alas ja sit aletaan keinotekoisesti tuottaa munasoluja? Lääkäri puhui hyperstimulaatiosta, jonka piikittely saattaa aiheuttaa...mutta olisin kiinnostunut vielä tietämään tarkemmin, miten nämä jutut on vaikuttaneet.. ihan kaikenlaisia kokemuksia olis mukava kuulla. Onko jollakin mennyt kenties työkyky?
Tiedosta kiitollisena, pelokas hoitoihin menijä
Vastaukset 2
Vanhimmat
meillä koeputkihed. viime syksynä ja siitä raskauduin, mutta km rv 13. Nyt edessä pakastettujen alkioiden siirto.
Meillä lapsettomuutta myös noin 8v.
Minulla ei tullut vaikeuksia töissä, hoidoista siis. olen työssä, jossa ei todellakaan olla paikoillaan ja on siis fyysistä, mutta hyvin meni.
pistoskohta oli pistämisen jälkeen ihan muutaman hetken arka, muuten ei tuntunut mitenkään ja hormoonivaihtelut ei minuun vaikuttaneet juurikaan, mutta tämähän on kovin yksilöllistä.joskus tuntu ehkä sellasia lieviä ailahteluja että tunteet meni ylös-alas, mutta toki se koko prosessi oli raskas ja aiheutti ajatusten myllerrystä. piikittelyssä kun munarakkuloita kasvatettiin, oli olo tuskainen lopussa kun niitä oli paljon ja ne olivat isot. minulla oli ainakin lääkärin mukaan vatsassa kuin kaksi isoa greippiä ,joten voit kuvitella miten ahdasta siellä oli. harrastukset jäi väliin,ei voinut kuvitella liikuntaa. vaatteet kiristi kun vatsa oli turvonnut.
punktiossahan sitten sieltä ne kaikki tavara otettiin.
punktion jälkeen olin sairaslomalla pari päivää, paikat oli sen verran kipeet. Punktiosta kahden päivän kuluttua oli alkion siirto ja se oli ihan kivuton ja helppo juttu ja menin muistaakseni neljän päivän kuluttua töihin. tein silloin osa-päivästä, joten minulla ei edes ollut joka päivä töitä.
Hei!
Mulla alettu tekemään lapsettomuus hoitoja pitemmän kaavan mukaan. Ensin söin terolutia, että vuoto tulee ajallaan kun on monirakkulaiset munasarjat. Sitten aloitin sumuttelun. Sen jälkeen piikkittelyn ja maanantaina olisi punktio jossa kerätään munasolut talteen ja hedelmöitetään. Keskiviikkona sitten olisi alkion siirto jos ovat alkaneet jakaantumaan..
Kyllä itseänikin alussa hirvitti tämä hoitomuoto. Ja jotenkin sitä oli aina ajatellut että en kait minä nyt joudu tekemään lapsia näin.. Mutta olen ajatellut että kai tälläkin on jokin tarkoituksensa. Minulle ei ole tullut lääkkeistä mitään sivuvaikutuksia. Odotin että niitä tulisi ja olisi rajujakin. Mutta hyvin on mennyt. Tätä vaihetta ei kyllä kannate pelätä.
Minäkin ole kulkenut töissä koko hoidon ajan. Minulla on vielä fyysisesti raskas työ ja hyvin olen pärjännyt tähän saakka. Sumuttelua minulla oli 4 kertaa päivässä, hyvin pystyin sen hoitamaan töissä vessassa. Eikä työpäivän sisälle mahtunut kuin yksi sumutus. Otin sumua aina 6 tunnin välein. Piikittelykin on vain kerran päivässä ja ajankohdan saa valita itse. Näiden lääkkeiden takia ei kyllä kannata jäädä pois lapsettomuushoidoista, jos todellakin haluaa lapsen! Nämä ei ole niin kamalia kuin miltä ne ehkä kuullostaa! Ei muuta kuin rohkeasti tuumasta toimeen ja epäilykset pois!