Näinpä tuossa itse samassa tilassa samoilla asioilla liikkuneena "kasvotutun" laillistetun ammattimaisen kiinteistönvälittäjän tekemässä asuntokauppoja. Veti papereista kohdan "kuntotarkastus" yli ja naurahti, ettei niillä tarkastuksilla ja kartoituksilla, joilla nykykämppiä myydään ja mainostetaan, ole mitään virkaa (ei oteta yleensä näytteitä vaan vain mitataan pintakosteuksia jne. jotka eivät kerro mitään). Osti siis taloa itselleen. Sanoi kollegalleen että oli teettänyt talossa, jota oli ostamassa, omaan piikkiinsä "sen kunnon tarkastuksen", kunnollisen kuntotarkastuksen ilmeisesti? Kuitenkin myy asuntoja koko ajan mainostaen tarkastuksia, joilla "ei mitään virkaa"?! =o Mikä se "kunnon kuntotarkastus sitten on"?
Ammattimyyjä
ostoksilla
161219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
missä ensin avataan, puretaan ja sitten katsotaan. Sen jälkeen osat yhteen parsitaan.
"(ei oteta yleensä näytteitä vaan vain mitataan pintakosteuksia jne. jotka eivät kerro mitään)"
Kiinteistönvälitys on niinkuin mikä tahansa liiketoimi, jossa pitää tehdä tulosta mahdollisimman nopeasti ja paljon. Erilaisia myyntikikkoja käytetään tilanteesta riippuen. On unelmakämppää, persoonallisista ratkaisua, upeaa pihapiiriä ja jobbarin unelmaa....
Päälle ruksitaan kohtaan "kuntotarkastus tehty" niin avot, siinähän taas hyväuskoista suomalaista viedään kuusnolla.
Asunnon kunnosta voi maallikkokin katsoa nämä perusasiat ennen ostoa:
1. Talon korkeusasema Perustukset (Valesokkeli, rossipohja...)
2. Sadevedet vesikaton kunto
3. Märkä- ja kosteat tilat
Vähänkin puutteita kahdessa edellä mainitussa ÄLÄ OSTA!!
jos pesutilat yli kymmenenvuotta vanhat niin UUSIKSI!!
Tavallinen asuntokaupan kuntotarkastus (johtavien kinteistövälittäjien suosittelema)on itse asiassa kuva-albumi talosta sisältä, ulkoa ja sisustuksesta.
Usein sekä myyjä että osataja erehtyvät luulemaan, etta asunnossa on tehty "hometutkimus" ja asunto siten kunnossa. Homevauriothan se peikko asuntokaupassa on, ei muut epäolennaiset pintaviat. Tavallinen kuntotarkastus voi vain vahingossa paljastaa jonkun pinnallisen homevaurion. Mutta ideahan juuri näistä tarkastuksissa onkin, että talo saadaan myytyä muka virheettömänä.
Jos haluaa myydä tai ostaa homeettoman talon, on syytä hakea apua netistä esimerkiksi sanoilla: hometutkimus, homevaurio, mikrobitutkimus ... Silloin tutkimuksessa mennään suoraan asiaan. Hyvällä tekniikalla suoritettuna tutkimuksessa ei rikota eikä avata rakenteita.
"Hyvällä tekniikalla suoritettuna tutkimuksessa ei rikota eikä avata rakenteita. "
Voitko kertoa tarkemmin mikä tekniikka tässä on kysymyksessä?
Lääkäri ei ensimmäiseksi repäise vatsaa auki, jos potilas valittaa lääkärille mahavaivoja. Ei ensimmäiseksi tarvita näköyhteyttä. Lääkäri otattaa verikokeet ja mahdollisesti tähystää. Leikkaa vasta, jos on tarvetta.
Samoin on rakennusten osalta. Mikrobitutkimus (hometutkimus) ei edellytä rakenteiden repistä ja näköyhteyttä rakenteen sisälle. Sitä paitsi silmä on usein hyvin huono mittari arvioitaessa, onko homekasvua vai ei.
Näytteet voidaan ottaa rakenteiden rakojen kautta, porareikien kautta yms. tavoilla. Näytteeksi riittää grmman osa tavaraa, kun puhutaan mikrobitutkimuksesta. Toki näytteen pitää olla silti edustava ja muutenkin oikein otettu.
tai porailla reikiä on käsittääkseni tutkimus, jossa mahdolliset vikapaikat pyritään kartoittamaan pintasivelynäytteiden perusteella.
Tämä taas edellyttää, että maassa on ollut jonkinaikaa lumipeite, ettei ulkoa tulevat mikrobit pääse sekoittamaan tuloksia.
Mikrobinäytteiden ottaminen rakenteiden sisältä niitä rikkomatta voidaan tehdä rakenteiden rakojen, olemassaolevien läpivientien ym. kautta sekä tarvittaessa poraamalla pieni reikä. Muutaman millin porareiän tekeminen ei rakennetta riko. Näköyhteyttä rakenteen sisälle ei tarvita.
Pintasivelynäytteilla ja ilmanäytteilla ei homevaurioita voida asiallisesti selvittää. Näillä korkeintaan saadaan viitteitä vaurion olemassa olosta, mutta ei tietoa siitä, missä vaurio ja korjaustarve on. "Puhdas" ilma- tai pintanäyte näkyviltä pinnoilta ei vapauta home-epäilystä.
ellei sitä ennen mahdollista vikapaikkaa olisi jollain keinolla kartoitettu.
>> "Puhdas" ilma- tai pintanäyte näkyviltä pinnoilta ei vapauta home-epäilystä.
Mikä sitten vapauttaa?
Kohtuus kaikessa, herranenaika. Jos asunnosta ei löydy aistinvaraisesti vikaa tai edes epäilyä viasta eikä pintakosteusmittauksella kohonneita kosteusarvoja, miten tästä eteenpäin pitäisi mielestäsi edetä?
Nimimerkki "asuntoa" ei ilmeisestikään ole nyky tekniikan tasolla. Enää olisi puuttunut, että olisi suositellut käyttämään koiraa.
Ei antaisi reijittää ellei vikapaikkaa olisi varmuudella jollain keinolla kertoitettu ?!. Sitä vartenhan näytteet juuri otetaan, että voidaan todeta, onko riskirakenteessa (esim. suihkuseinässä)vaurioita ja korjaustarvetta vai ei. Tämähän on juuri sitä kartoittamista/paikantamista.
Rakenteita avataan ja korjataan vasta sitten, kun korjattavaa on löytynyt. Ellei vikaa löydy ei ole mitään rikottukaan, ei jää mitään korjattavaa, ei myöskään ole saastutettu asuintiloja villapölyllä tai mikrobeilla avaamalla rakenteita suojaamatta.
Ilmanäytteen tulosta, joka ei viittaa homevaurioon ei saa tulkita niin, että rakenteissa ei voisi olla vakavakin vaurio. Yleensäkään ilmanäytteitä ei pitäisi ottaa. Oireilutilanteissa ne parhaimmillaan vahvistavat jo olemassaolevaa epäilyä homevaurion mahdollisuudesta. Muuten kyllä ollaan edelleen lähtökuopissa eli ei tiedetä varmuudella onko homevaurioita tai, missä on korjattavaa.
Rakenteisiin kohdistuvan tutkimuksen tekeminen on aina silloin perusteltua, kun oireet viittaavat rakennuksessa olevaan mikrobivaurioon vaikka mitään näkyvää tai haisevaa ongelmaa ei olisikaan. Kaikki homeet eivät haise.
Eli tutkisit ainoastaan märkätilat :)
Mitä jos vika onkin esim. olohuoneen ulkoseinässä tai yläpohjassa/alapohjassa.
Ei kuulkaa poijaat, ei näin asioita selvitetä.
Tuolla näytteiden ottamisella rakenteista rakenteita rikkomatta (reikiä poraamalla) ei ole mitään virkaa ellei niitä näytteitä oteta joka pinnalta ja joka neliöltä.
Kuitenkin kuten jo sanoin, ensin pitää aistinvaraisesti ja kosteusmittatrilla kartoittaa tilanne ja vasta sitten (mahdollisesti) porailla niitä reikiä tai availla rakenteita. Tosin jos rakenteessa on ylimääräistä kosteutta, silloin se on hyvä avata ja korjata olipa siellä mikrobeja tai ei.
Kosteissa tiloissa taas pitää tietää mitä mikäkin tarkoittaa. Jos jo silmämääräisesti on vikaa havaittavissa, esim. irronneita tai kopoja laattoja, irronnut tai rikkoutunut muovimatto, turvonneita rakenteita jne. peli on sillä selvä eli ei muuta kuin auki vaan. Jos taas mitään ongelmia ei ole havaittavissa pintamittarilla tai aistinvaraisesti, on lähes turha lähteä ottamaan näytteitä rakenteista tai ainakaan poraileen kosteuseristeisiin reikiä. Näin se menee.
Kirjoitat kyllä ihan oikeista asioista. Et vain ole ymmärtänyt, että tietenkin toimitaan moneltq osalta kuten esitätkin. Eli:
Tottai tutkitaan kaikki tilat, jos taustalla on oireilua. Useimmiten vika onkin juuri muualla kuin kylppärissä.
Näytteitä ei oteta pinnoilta. Ne pitää ottaa rakenteista. Ei kylläkään joka neliöltä. Poraukset tehdään, kunten esitätkin arvioimalla riskirakenteet, niiden heikoin kohta, tutkimalla aistinvaraisesti sekä kosteusmittarilla. Näiden perusteella valitaan tutkimuskohta. Ei siis summan mutikassa. RAKENTEITA EI KUITENKAAN AVATA, SE ON TÄYSIN TURHAA; mahdollisesti porataan.
Kuten esität kylppärit kannattaA korjata, jos vauriot ovat ilmiselviä tai toisin päin, jos ei saada mitään viitteitä vaurioista, ei edes näytettä kannata ottaa. Eli olemme suurelta osalta samaa mieltä.
Et ole yksin homeongelmien parissa.
Ymmärrän hyvin näytteidenoton mainitsemallasi menetelmällä kunhan saadaan jollain keinolla viitteitä, mistä kannattaisi näytteitä ottaa.
Pyyhkäisynäytteiden ottaminen pinnoilta puoltaa paikkaansa etenkin silloin, jos ei ole pienintäkään viitettä viasta (aistinvarainen tutkimus tehty ja kosteudet mitattu, mitään ei löydy mutta asukas ei ole tyytyväinen eikä luota tutkimuksen tulokseen). Mitään kovin tarkkaa paikkaa tällä ei voida määrittää mutta jotain kuitenkin ja jos mikrobeja ei löydy sittenkään, en ymmärrä mitä sen jälkeen pitäisi tehdä.
Tuo mainitsemasi reikien poraaminen ja sitä kautta näytteiden ottaminen seinän tai muun rakenteen sisältä on mielestäni käyttökelpoinen silloin, jos halutaan varmistaa pintakosteusmittauksen tulos tai rakenteen pinnassa on jotain epäilyttävää joka haluttaisiin vielä varmentaa. Laatoitettu pinta saattaisi olla tällainen, jossa halutaan varmistaa onko kosteus laatan ja eristeen välissä vai rakenteissa ja onko rakenteissa mikrobi kasvustoa. Tällaisten pienten reikien kautta toki voidaan mitata myös kosteuksia rakenteiden sisältä. Ongelmia joissain tapauksissa luonnollisesti tuottaa kosteuseriste eli silloin jos reikää ei päästä tekemään rakenteen toiselta puolelta.
Olen tässä ollut mukana (toimeksiantajan edustajana) muutamassa kosteus-/mikrobikartoituksessa. Ihmisillä on kyllä kova luottamus omaan terveydentilaan kosteus-/homevaurio indikaattorina, nimittäin vaikka on kaikki mahdolliset tutkimukset tehty, eikä mitään ole löytynyt, sekään ei tyydytä asukasta. "Valistus" homeen terveyshaitoista toimii vähintäänkin hyvin ;). Sitten vielä tässä on eräs silmiinpistävä havainto. Muutamia isommpia mylläyksiä on tehty ja aina prosessin alkuunpania on ollut asukas joka ei omista osaketta vaan asuu vuokralla - mistä sitten johtuneekin.
Siis, kun itse tein asuntokauppoja niin ensiksi hankin itselleni kosteusmittarin. Siis tähän kävi hyvin piikeillä varustettu pintakosteusmittari.
Siis pari kauppaa tuli ihan tämän mittarin "avulla" peruttua ja siis jälkeen päin olen kuullut että ihan aiheesta. Myyjän mukaan kummassakaan ei olisi ollut siis vikaa...
Hanki mittari ja testaa paikan päällä itse...
Kosteusmittarilla ei homevaurioita voi selvittää. Ammattilaiset voivat käyttää kosteusmittaria apunaan.
Muuten, mitä tarkoittaa jos suihkunurkan laatoitetuista pinnoista tulee korkeita lukemia ? Selvä homevaurio vai kuinka ?!
piikkimittarilla.....vitun urpo!
Empä tarkoittanu, että kosteusmittarilla hometta mittaisin sen taitaa sanoa jopa sinun järkesi. Sanon vaan, että tuommoinen pintakosteus mittarikin antaa asunnon ostajalle kyllä aikalailla tietoa (vaatii tietenkin, että osaat käyttää sitä) rakennuksen kunnosta. Esimerkiksi kellarillisessa talossa alapaarteiden mittaus, välikatossa välipohjan mittaus, sisätiloissa esim vesipisteiden alakaapiston mittaukset, savuhormien läpivientikohtien mittaus.... listaa voi jatkaa vaikka kuinka.
Suihkusta tuskin kukaan mittaa kuvailemallasi tavalla kosteutta, siihen ei sorru edes alan ammattilainen. Niin, ja vaatii vähintään n. 60h ettei suihkua käytetä, jotta mittaus voidaan suorittaa luotettavasti.
Mutta, jos vielä noiden mittausten jälkeen vaivaa, onko talossa kosteutta niin suosittelen hankkimaan ammattiauttajan (mittaajan), homekoiran, laboratorio instrumentit, terveystarkastajan, ulkopuolisen varmennustarkastajan, puolueettoman tutkinta laboratorion missä näytteet voidaan analysoida, tietenkin mittalaitteiden kalibrointitodistukset, mittalaite valmistajien vaatimusten mukaisuus vakuutukset...JA PALJON PALJON MUUTA!!!
EI KUN HOMETTA MITTAAMAAN!!!
Miksi kylppärin pitäisi olla käyttämättä 60 h ennen mittausta ? Suihkun jälkeen laattojen pinta kuivuu normaalisti parissa tunnissa ja kosteudet on mitattavissa. Kuivumista voi tietysti nopeuttaa kuivaamalla laatoitukset lastalla ja liinalla.
Laattojen alta kosteus ei häviä 60 tunnissa, jos sitä halusit. 6 päivääkään ei riitä. Jos et usko niin kokeile vaikka.
Eli on turha vaatia asukkaita pidättäytymään suihkun käytöstä ennen kosteusmittausta päiväkaupalla.