WANHA KAUNA

Joopatirallaa...tästä nyt varmaan saisi väännettyä muutenkin romaanin, mutta kerrotaan sen verran, että n. 10 vuotta "roikuttuani" osittain etä-avosuhteessa, jossa leskimiehellä oli 3 lasta edellisestä avioliitosta, sain aina jotenkin kokea olevani se "neljäs pyörä"...

...no pistin koko ...skan jäähylle pariksi vuodeksi...sitten alkoi sattua ja tapahtua. Leskimiehen nuorin poika kuoli tässä muutama kk sitten.

MINUA alettiin yhtäkkiä kovasti kaivata kuvioihin "lohduttajan" ja "hoitajan" roolissa. Nyt kun tulin paikan päälle, alkavat naamat taas pikkuhiljaa vääntyä tyypilliseen asentoon - siis KERSOJEN naamat! (kuten silloin aikaisemminkin)

Nyt heillä vielä omat poika- ja tyttöystävät "buustaavat" tilannetta ja varsinkin tyttöspuolinen lapsi näkyisi jotenkin olevan käärmeissään. Ja kokee kai taas jotain "kilpailua" nuorekkaan ulkonäköni vuoksi...?

Mietin PITKÄÄN ennenkuin edes lähdin matkaan surevaa ihmistä lohduttamaan ja tilannetta katsastamaan ja näyttää siltä, että vanha viha lasten ja miehen appivanhempien taholta puhkeaa hyvin äkkiä taas aktiiviseksi...

Ja SYYTÖN minä heidän tuskiinsa olen!

En vain tiedä, tuleeko tästä ikinä mitään kunnollista...! Niin, kysymys:

Kuinka monen ihmisen suhteen ovat pilanneet edellisestä avioliitosta peräisin olevat lapset ja appivanhemmat aikaisemmista kuvioista...???
4695
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

monenkin vuoden jälkeen isänsä ja äitinsä uusio puolisoita. MUTTA! miksi niistä lapsista (etenkin jos aikuisia tai jopa niinkin vanhoja että oman pään käyttö sallittua). tarvitsee edes välittää TAI appivanhemmista miehen kanssa sinä seurustelet et heidän!

voivat he toki olla huolissaan isästään ja tunnetusti tytöthän on aika musteja isistään.. jos siis isä on ollut paljon heidän elämässä menossa mukana esim.. "sama kait pojat äidistään"

itse en tajua oikein sitä että onko jälki kasvu sitten niin itsekästä että äidillä tai isällä ei ole oikeutta onneen..

Äänestä

Kyllä hänen on pystyttävä osoittamaan, että turha lapsien kokea kilpailutilanteeksi suhdettanne; tehän (sinä ja lapset) kilpailette kaikki omassa sarjassanne ja kaikki ovat ykkösiä. Jos on kyseessä "lapatossu", niin kannattaa harkita uhraako elämäänsä sellaiselle henkilölle, joka ei osaa sua tarpeeksi arvostaa.

Vastauksena kysymykseesi, ei ole pilannut. Ja kaikki tosiaan riippui siitä, että minä ja mies (jotka olemma parisuhteen ainoat henkilöt), emme ole niin antaneet tapahtua.

Ja huom! Parisuhteen on perustattava muuhunkin kuin lohdutussuhteeseen.

Tuli aika "tylyä" tekstiä, mutta mitä olen tilanteessasi olevien kanssa keskustellut, niin lopulta aina kannattaa parisuhdeasioita tutkia niiden parisuhteen osapuolien kannalta ja sitä, että onko ryhtiliikettä edes odotettavissa. Jotkut eivät siihen pysty ikinä ja jos näin on sinulla, niin olet liian arvokas tollaseen.

Äänestä
  • Ekaa kertaa näitä uusperheen asioita täältä lueskelin ja omalta kohdalta sanoisin, että vaikea on olla välittämättä lapsipuolien, exien tms. muiden uussukulaisten negatiivisesta asenteesta.

    Itselläni nyt 12 v kestänyt uusperhe kuvio, joka nyt päättyy eroon, ei enää pää kestä miehen aikuisten lasten ja exän touhuja. Meillä on yhteensä 6 lasta, joista 4 jo aikuista ja kaksi
    yhteistä ala-asteikäistä. Mies on täysin exänsä ja vanhimman tyttärensä talutusnuorassa. Muutama vuosi meni ihan kohtuullisesti, kun ex oli tahollaan naimisissa. Sitten hän jäi leskeksi ja palasi hämmentämään meidän perheasioita.

    Surullista, mutta eroon päädytään. Olen tietenkin onnellinen, että tein vielä nämä nuorimmaiset, mutta jos olisin tiennyt, niin epäilempä olisinko tähän rumbaan ryhtynyt. Tuskin!

    Mutta tsemppiä vaan kaikille uusperheellisille, sitä tarvitaan!

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Ekaa kertaa näitä uusperheen asioita täältä lueskelin ja omalta kohdalta sanoisin, että vaikea on olla välittämättä lapsipuolien, exien tms. muiden uussukulaisten negatiivisesta asenteesta.

    Itselläni nyt 12 v kestänyt uusperhe kuvio, joka nyt päättyy eroon, ei enää pää kestä miehen aikuisten lasten ja exän touhuja. Meillä on yhteensä 6 lasta, joista 4 jo aikuista ja kaksi
    yhteistä ala-asteikäistä. Mies on täysin exänsä ja vanhimman tyttärensä talutusnuorassa. Muutama vuosi meni ihan kohtuullisesti, kun ex oli tahollaan naimisissa. Sitten hän jäi leskeksi ja palasi hämmentämään meidän perheasioita.

    Surullista, mutta eroon päädytään. Olen tietenkin onnellinen, että tein vielä nämä nuorimmaiset, mutta jos olisin tiennyt, niin epäilempä olisinko tähän rumbaan ryhtynyt. Tuskin!

    Mutta tsemppiä vaan kaikille uusperheellisille, sitä tarvitaan!

    Jep. Olet oikeassa. On turhaa jeesustelua väittää, että tietynlainen "kylmä sota" (tai sitten kuuma sota) ei muka vaikuta uusioperheen "äitiin" (vai pitäisikö sanoa äitipuoleen vai mitä pitäisi sanoa)...?

    Jostain syystä äijät näkyisivät olevan aivan ...vetin helposti manipuloitavissa eksiensä ja/tai lastensa (varsinkin tyttöspuolisten) taholta...!

    Siinä sitten ehtii palaa päreet moneen kertaan "uusioperheen äipältä"...!

    Minun mielestäni MIEHEN MITTA mitataan juuri siinä, että kykeneekö PUOLUSTAMAAN SEN HETKISTÄ VAIMOAAN/AVOKKIAAN entisiä eksiä ja omia lapsiaan(kin) vastaan, jos tarvetta on!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tuskainen nainen. kirjoitti:

Joopatirallaa...tästä nyt varmaan saisi väännettyä muutenkin romaanin, mutta kerrotaan sen verran, että n. 10 vuotta "roikuttuani" osittain etä-avosuhteessa, jossa leskimiehellä oli 3 lasta edellisestä avioliitosta, sain aina jotenkin kokea olevani se "neljäs pyörä"...

...no pistin koko ...skan jäähylle pariksi vuodeksi...sitten alkoi sattua ja tapahtua. Leskimiehen nuorin poika kuoli tässä muutama kk sitten.

MINUA alettiin yhtäkkiä kovasti kaivata kuvioihin "lohduttajan" ja "hoitajan" roolissa. Nyt kun tulin paikan päälle, alkavat naamat taas pikkuhiljaa vääntyä tyypilliseen asentoon - siis KERSOJEN naamat! (kuten silloin aikaisemminkin)

Nyt heillä vielä omat poika- ja tyttöystävät "buustaavat" tilannetta ja varsinkin tyttöspuolinen lapsi näkyisi jotenkin olevan käärmeissään. Ja kokee kai taas jotain "kilpailua" nuorekkaan ulkonäköni vuoksi...?

Mietin PITKÄÄN ennenkuin edes lähdin matkaan surevaa ihmistä lohduttamaan ja tilannetta katsastamaan ja näyttää siltä, että vanha viha lasten ja miehen appivanhempien taholta puhkeaa hyvin äkkiä taas aktiiviseksi...

Ja SYYTÖN minä heidän tuskiinsa olen!

En vain tiedä, tuleeko tästä ikinä mitään kunnollista...! Niin, kysymys:

Kuinka monen ihmisen suhteen ovat pilanneet edellisestä avioliitosta peräisin olevat lapset ja appivanhemmat aikaisemmista kuvioista...???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu