että uusiin taloihin pitää olla pääsuunnittelijan tai jonkun muun osaavan laskema energiatodistus rakennuslupavaiheessa mukaan, joku uusi laki tullut voimaan 1.1.2008 tietääkö joku tästä lisää? Kuulemma on pirun vaikea laskea, minkä kyllä ymmärrän. Onko mikään talotehdas heittänyt kenellekään tässä vaiheessa myyntivalttina tätä asiaa, että heillä olisi tämäkin mukana?
Ja koko asiasta ylipäätään - minusta tuntuu vähän epäilyttävältä kuitenkin tämä, että taloja ajetaan aina vain tiiviimmiksi erilaisilla määräyksillä. Kokemusperäistä tietoa tuntuu kuitenkin olevan siitä, että näiden 50-luvun harakanpesien rakenteet ovat ainakin toimineet ja samalla periaatteella olisi fysiikan lakien mukaan mahdollista toimia. Mutta luin passiivitaloista, että niiden sähkönkulutuksessa tähdätään siihen, että sähköä kuluisi vuodessa 20-30 kWh/m2. Nykyisissä matalaenergiataloissa kuluu n. 50 kWh/m2 ja tavan uudehkossa tavan töllissä n. 100 kWh/m2. VTT:n laskelmien mukaan passiivitalon rakenne pitäisi olla seuraavanlainen: seinien u-arvo 0,13 mikä tarkoittaa n. 350mm villaa seinissä, yläpohjan u-arvo jotain 0,6 - 0,8 mikä tarkoittaa 600 mm villakerrosta, alapohjassa en muista u-arvoa, mutta eristettä oli 250 mm, ikkunoiden ja ovien u-arvot 0,4:n luokkaa (nykyään kuulemma n. 1,2) ja sitten tällainen joku ilmantiiveysluku, jonka pitäisi passiivitalossa olla 0,4 - 0,6, kun nykyisissä uusissa taloissa ollaan kuulemma 3 - 4:n paikkeilla! Eli miten tiiviitä pitäisi talojen oikein ollakaan! Tietenkin kyseessä on passiivitalo, mutta kuitenkin. Ja sitten koneellisella ilmanvaihdolla hoidettaisiin kosteudenpoisto ja ilmanvaihto ja lämmöt tietenkin talteen tehokkaasti. Kokemusta on koneellisella ilmanvaihdolla varustetuista kerrostaloista opiskeluajalta ja työpaikalta: jatkuvasti erilaisia terveydellisiä ongelmia, iho kuivuu ja stressailee, limakalvot kuivuu, päätä särkee jne. jne. Vanhempieni talossa käydessäni esim. lomien aikana voin aina paljon paremmin. Olen kyllä sitä mieltä, että ei pitäisi mennä sentään liian tiukkaan muovikelmuun ihmisen itseään käärimään. Hirsitalovalmistajat joutunevat lujille - isoista hirsistä ilman lisälämmöneristystä rakennetun talon u-arvoksi oli laskettu 0,53 - miten tällaiset voitaisiin hyväksyä tulevaisuudessa? Eikä kannattaisi jotain painoarvoa antaa kokemusperäisellekin tiedolle - monella kuitenkaan ei hirsitalo juuri sen enempää sähköä kuluta kuin elementtipuutalokaan, vaikka u-arvo on niissä 0,16 luokkaa. Ei se pelkkä u-arvo kuulemma mitään. Hirsitalossa voi koneellisen ilmanvaihdon pakkasilla pysäyttääkin joksikin aikaa ja sillä tavalla hallita kulutusta - sisäilman kärsimättä. En ole erityinen hirsitalofani, mutta en haluaisi, että säästettäisiin väärästä päästä: että jouduttaisiin terveyden kanssa ongelmiin, kun yritettäisiin säästää energiaa. Parempi olisi hommata se tehokas poistoilmalämpöpumppu kuin tehdä liian tiivistä!
Ja koko asiasta ylipäätään - minusta tuntuu vähän epäilyttävältä kuitenkin tämä, että taloja ajetaan aina vain tiiviimmiksi erilaisilla määräyksillä. Kokemusperäistä tietoa tuntuu kuitenkin olevan siitä, että näiden 50-luvun harakanpesien rakenteet ovat ainakin toimineet ja samalla periaatteella olisi fysiikan lakien mukaan mahdollista toimia. Mutta luin passiivitaloista, että niiden sähkönkulutuksessa tähdätään siihen, että sähköä kuluisi vuodessa 20-30 kWh/m2. Nykyisissä matalaenergiataloissa kuluu n. 50 kWh/m2 ja tavan uudehkossa tavan töllissä n. 100 kWh/m2. VTT:n laskelmien mukaan passiivitalon rakenne pitäisi olla seuraavanlainen: seinien u-arvo 0,13 mikä tarkoittaa n. 350mm villaa seinissä, yläpohjan u-arvo jotain 0,6 - 0,8 mikä tarkoittaa 600 mm villakerrosta, alapohjassa en muista u-arvoa, mutta eristettä oli 250 mm, ikkunoiden ja ovien u-arvot 0,4:n luokkaa (nykyään kuulemma n. 1,2) ja sitten tällainen joku ilmantiiveysluku, jonka pitäisi passiivitalossa olla 0,4 - 0,6, kun nykyisissä uusissa taloissa ollaan kuulemma 3 - 4:n paikkeilla! Eli miten tiiviitä pitäisi talojen oikein ollakaan! Tietenkin kyseessä on passiivitalo, mutta kuitenkin. Ja sitten koneellisella ilmanvaihdolla hoidettaisiin kosteudenpoisto ja ilmanvaihto ja lämmöt tietenkin talteen tehokkaasti. Kokemusta on koneellisella ilmanvaihdolla varustetuista kerrostaloista opiskeluajalta ja työpaikalta: jatkuvasti erilaisia terveydellisiä ongelmia, iho kuivuu ja stressailee, limakalvot kuivuu, päätä särkee jne. jne. Vanhempieni talossa käydessäni esim. lomien aikana voin aina paljon paremmin. Olen kyllä sitä mieltä, että ei pitäisi mennä sentään liian tiukkaan muovikelmuun ihmisen itseään käärimään. Hirsitalovalmistajat joutunevat lujille - isoista hirsistä ilman lisälämmöneristystä rakennetun talon u-arvoksi oli laskettu 0,53 - miten tällaiset voitaisiin hyväksyä tulevaisuudessa? Eikä kannattaisi jotain painoarvoa antaa kokemusperäisellekin tiedolle - monella kuitenkaan ei hirsitalo juuri sen enempää sähköä kuluta kuin elementtipuutalokaan, vaikka u-arvo on niissä 0,16 luokkaa. Ei se pelkkä u-arvo kuulemma mitään. Hirsitalossa voi koneellisen ilmanvaihdon pakkasilla pysäyttääkin joksikin aikaa ja sillä tavalla hallita kulutusta - sisäilman kärsimättä. En ole erityinen hirsitalofani, mutta en haluaisi, että säästettäisiin väärästä päästä: että jouduttaisiin terveyden kanssa ongelmiin, kun yritettäisiin säästää energiaa. Parempi olisi hommata se tehokas poistoilmalämpöpumppu kuin tehdä liian tiivistä!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kuulin huhun, että talotehtaat olisivat sopineet että kukaan ei lähde antamaan energiatodistuksia. Ja jos tarkkaan miettii, niin eihän ne voikkaan, kun eivät toimita/vastaa kaikista laskentaan vaikuttavista asioista.
Ei tiiveys ole mikään huono asia. Koneelisen ilmanvaihdon läpi kulkenut ilmahan on puhtaampaa kuin ulkoilma, miten se voisi olla huono asia?
niin ei kai se asiaa paljon silloin paranna, että tietää, että tuloilma on puhtaampaa kuin ulkoilma? Varsinkaan jos haja-asutusalueella asuu. Taajamissa varmasti vaikuttaa paljonkin. Mutta minun kokemukseni koneellisesta ilmanvaihdosta ovat tähän mennessä olleet epäonnistuneita. Miten teillä, joilla on okt-talossa koneellisia ilmanvaihtoja - kai sellaisenkin saa hyvin toimimaan?
Voisin hyvin uskoa tuon kuulemasi huhun, että eivät ala talotehtaat laskea energiatodistuksia, tosiaan niin kuin totesit, eivät he yksin siihen voi vaikuttaa - ja lisäksi se asettaisi heidät vastuuseen siitä, että rakennuksen pitäisi sitten takuulla täyttää laskelmien vaatimukset. Tässä mielessä on varmasti ongelma löytää edes sellainen taho, joka olisi valmis laskelmat tekemään ja allekirjoittamaan ne - sillä miten sitten kävisikään, jos talossa pari vuotta asuttuaan asukas huomaa empiirisesti, että laskelmat eivät pitäneetkään paikkansa? Kuka tällöin on vastuussa? Voiko laskelman tekijän haastaa korvauksiin asiasta? Ja millä ilveellä ihmiset ylipäätään löytävät sellaisen tahon, joka uskaltaisi tuollaista mennä laskemaan, mikäli siitä olisi mahdollisuus joutua vastuuseen?
On viisi erilaista tilannetta jossa energiatodistus tarvitaan.
Energiatodistus: rakennuslupamenettelyn yhteydessä, laskennallisen kulutuksen mukaisesti
Energiatodistus: energiakatselmuksen yhteydessä, totetuneen kulutuksen mukaisesti
Energiatodistus: erillisen tarkastuksen yhteydessä, totetuneen kulutuksen mukaisesti
Energiatodistus: erillisen tarkastuksen yhteydessä, laskennallisen kulutuksen mukaisesti
Energiatodistus: isännöitsijätodistuksen osana, totetuneen kulutuksen mukaisesti
Totta kai koneellinen toimii ja silloin sisäilma on ehdottomasti parempaa kuin vanhoissa homeisissa taloissa.
toimi suunnitellusti. Syykin on yleensä selvä - mä ite säädän, ja säästän.
keksintöä kuin tämä. se on taas kiitos näiden suomen viherpiipittäjien . Ja nyt pitäisi alkaa vielä maksaa takan ja puusaunan käytöstä haittaveroa
Eikö niillä ihramahasilla kravattipelleillä olisi tärkeämpääkin tekemistä , kun keksiä tommosia naurettavia juttuja.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=262976&lan=FI
http://www.energiatehokaskoti.fi/fi/news/view/2007-11-08-001.html
Ajatus mielestäni hyvä. Sama ajatus kuin sähkölaitteissa. Energiakulutuksen mukaan luokitus. Kumman ostaisit jos myytävänä "samanlaiset" talot ja toisessa huomattavasti paremmat eristykset eli energiatodistus parempi? Sähkölaskun suuruus ei energian kulutuksen mittarina ole vertailu kelpoinen eri perheiden kesken johtuen kulutustottumuksista. Eihän se todistus mikään lopullinen ole, voimassa neljä vuotta. Luokitushan voi muuttua ajanmyötä esim. asunnon remontoinnin seurauksena -> parantua.
...energiatodistuksesta:
1) Määräykset tuli voimaan kuun alussa, mutta ei tunnu viranomaisetkaan olevan perillä asiasta.
2) Tiukasti määräyksiä tulkiten laadinta on sertifioitu, muttei sertifioijallakaan näytä olevan tenttitilaisuuksia kalenterissaan (www.fise.fi)
3) Äkkiä katsoen monimutkainen homma, mutta perehtyneelle laatijalle "alle tunnin homma"
4) Viimeisin tieto markkinahinnasta n. 150 euroa, mutta veikkaan sen jäävän sataseen tai allekin, jos riittävästi laatijoita sertifioituu tai omakotitalot vapautetaan sertifiointivaatimuksesta (epäilen, että luopuvat, kun hokaavat, ettei ole sertifioituja riittävästi).
5) Tiukasti määrämuotoinen, ohjeet löytyy netistä
Voisi olla tiukempikin taulukko, ettei käy kuin kodinkoneissa, että kaikki tuntuvat olevan aina A-luokkaa.
Luulisi esim. valmistalo valmistajat (yläkertavaraus suunniteltuna) antavan energia todituksen kaupan tekijäisiksi tai kilpailuvaltiksi kun myyvät taloja.
Omakotitalon energiatodistus maksaa ainakin 500€, tai ainakaan kukaan ei niitä ala tekemään 150€ koska osaavia tekijöitä on aivan olematon määrä.
...mene takuuseen, mutta yksi isompi insinööritoimisto tarjosi yhdelle mun yhteistyökumppanille tuolla 150 eurolla. Oma arvioni on, ettei nyt ainakaan paljon yli tuosta tule markkinahinnaksi muotoutumaan.
mukaan sen energiatodistuksen laatii ja allekirjoittaa pääsuunnittelija. Ei mikään talotehdas.
Ensin pitäis valvoa rakennusten tekoa,villotukset,tuulensuojalevyt,varsikin villoituksis näis kerros,rivi,luhtitalois on puutteita,pitäis tämä hälläväliä tyyli saada loppumaan sit säästys energiaa.
Ei laskentapohjaa pitäisi laatia noin sekavaksi. Ammattitaidoton esitys. Kaikki syöttöarvot eivät vaikuta kulutukseen ja sitä kautta luokitukseen, miksei? Toisaalta suuri merkitys on tekijöillä, jotka vain arvioidaan etukäteen, vaikkapa vedenkulutus. Miten siitä voi antaa "todistuksen"?
Pääsuunnittelijani on pätevä rakennusalan ihminen, mutta ei hän ole vielä kouluttautunut laskentapohjan täyttöön. Ei kait kukaan luule, että vaihdan miestä nörtimpään tuon lomakkeen takia?
Täytän sen itse ja sovimme, että minä kannan vastuun jos tulee sapiskaa.