Olen tässä lueskellut päivien mittaan nuita runoja.
Eilen illalla valittin voittajan mutta päätin vielä tänä aamuna lukea ne läpi.
Kaikki olivat hyviä.
Oikeasti,en lässyn lässytä.
Mutta kriteerini olivat että joka kolahtaa niin sitten se runo voittaapi.
Eli Sini-tintti saa tämän ykköspalkinnon.
Onnittelut!
Voittaja saa palkita itsensä sopivalla katsomallaan tavalla.
Tintin runossa se loppuosa toi mieleen lapsuuden jonkin kokemuksen.
Jotenkin selittämätön tunne,ihmeellinen.
Muutenkin hyvin "oivallettu" runo.
Kunniamaininnat saa Minea, Galileoo ja Walnut Tree.
Kiiiiiitos kaikille!
Eilen illalla valittin voittajan mutta päätin vielä tänä aamuna lukea ne läpi.
Kaikki olivat hyviä.
Oikeasti,en lässyn lässytä.
Mutta kriteerini olivat että joka kolahtaa niin sitten se runo voittaapi.
Eli Sini-tintti saa tämän ykköspalkinnon.
Onnittelut!
Voittaja saa palkita itsensä sopivalla katsomallaan tavalla.
Tintin runossa se loppuosa toi mieleen lapsuuden jonkin kokemuksen.
Jotenkin selittämätön tunne,ihmeellinen.
Muutenkin hyvin "oivallettu" runo.
Kunniamaininnat saa Minea, Galileoo ja Walnut Tree.
Kiiiiiitos kaikille!
Vastaukset 3
Vanhimmat
vapaudesta ;)
Vapauden etsintä on joillekin meistä tärkeä asia. Hekin turvautuvat keinoihin ja mielikuviin, jotka eivät ole vapaan ajattelun hedelmiä. Tekisi melkein mieleni sanoa, että vapautta ei ole. Luonto asettaa monia tosiasioita ihmisille, joihin on pakko keksiä ratkaisu ja joihin täytyy sopeutua. Lisäksi yhteisöt ovat niin vaikutusvaltaisia yksilöön nähden, että todellinen vapaus alkaa tuntua jo luonnonvastaiselta. Silti ihmisessä on vapaudenkaipuu, vai olisiko sekin henkisen tasapainon ja onnellisuuden etsintää. Vapautta tuskallisista riippuvuuksista, riippuvuudesta joihinkin yhteisöihin ja yksilöihin, jotka asettavat kaikenlaisia vaatimuksia. Sanoisin, että vapaus on sisäistä vapautta ja kykyä vastata omaan tahtiinsa niihin vaatimuksiin, joita meille kaikkialta asetetaan. Ajatuksena täysin vapaa ihminen, jonka ei tarvitse välittää mistään, on vankkaa luovuutta vaativa tehtävä. Tuloksena tulee sellainen kuva yksilöstä, jonka elämässä ei ole yhtään sääntöä eikä minkäänlaista totunnaista logiikkaa. En halua olla täysin vapaa, sillä maailmankuvani ei sellaista kestä. Toimin niin kuin toimin, suoritan hankkeeni ja koen maailman niin kuin haluan. Se on vapautta, mutta kuviot ovat silti samat kuin toisilla. Mistä me haluamme vapautta? Hyvinvointi on riittävää minulle ja sen saavuttamisen keinot ovat samat kuin muillakin. Vapautta on korkeintaan ajatella vähän toisin kuin joku toinen ja tehdä sitten melkein samalla tavalla. Vapauden etsintä on tärkeä asia, sillä silloin tajuaa, että toisillakin on oikeutensa, sillä he haluavat yhtälailla olla vapaita niissä pienissä rajoissa, jotka tosiasiat meille sallivat.
Nöyrimmät kiitokset kunniamaininnasta, järjestämässänne ruonokilpailussa, Buteo Lagobus.
Palkitsin itseni kuumalla saunalla ja kylmällä siiderillä.
Walnut Tree
Kiiiiiitos runokilvan voitosta. :)
Onpa siitä aikaa, kun viimeksi on tullut runoja rustailtua. Jossain ullakon kätköissä on varmaan vielä tallella vanhoja ruutuvihkoja, joiden sivuille on elämän tuskaa purettu.
Ajattelin palkita itseni vaikkapa pullakahveilla kahvitauolla.
Onnittelut myös kunniamaininnan saaneille!
Ja talven jatkoja sinitinttiä suuremmalle linnulle Buttiskalle!