Onko muita äitejä joiden miehet ei osallistu ollenkaan vauvan hoitoon? 15 min iltaisin pitää sylissä ja se siitä. Mua on alkanut mietityttää että onko ollenkaan kiinnostunut lapsestaan? Vauva tosin niin pieni vielä että ei sen kanssa voi touhuta mutta silti..Miehellä lapsi(7 v) ed. liitosta ja hänen kanssaan mitä mahtavin isä. Olen vaan niin rätti väsynyt kun mulla ei juuri hetkeäkään omaa aikaa. Hoidan koko taloutta yksin. Mies käy töissä ja tietysti se on rankkaa ja äidithän ovat kotona juuri sen takia että vauvaa pitää hoitaa mutta silti. Ja nythän on niin että minä teen ympärivuorokauden töitä. Hän ei vaan jotenkin ymmärrä mitä kaikkea täällä kotona pitää tehdä että talo pysyy pystyssä.
Ihmettelee miksi vauva ei oikein viihdy kun minun sylissäni..no ihme sinänsä..minähän olen ainut joka vauvelia hoitaa..eli se ei tunne isänsä.
Olen yrittänyt ottaa asian puheeksi mutta hän ei oikein ymmärrä..sanoo vaan että lähde käymään vauvan kanssa ostoksilla ja kavereiden luona, se pisristää. No sehän on niin vallan helppoa aina..=/
Vähän mietin tässä että mitä sitten kun laspi vuoden kaks..onko sitten halua leikkiä hänen kanssaan, ja mitäköhän lapsi tuumaa siitä että joku outo mies joka kutsuu itseään isäksi yht´äkkiä alkaa leikkiä ja puuhastella hänen kanssaan.
En oikein tiedä mitä tässä nyt oikein hain..vertaistukea ehkä? On vaan niin kovin yksinäistä kun yhdessä tätä lasta toivottiin ja odotettiin ja nyt olen ypöyksin hänen kanssaan. Lähden kyllä kavereita tapamaan aika usein ja aina kun vaan jaksaa mutta haluaisin että me perheenä olisimme yhdessä. Mun kaverithan tietää enemmän vauvasta kun pienokaisen oma isä.
Rakastan vauvaa tottakai mutta mun voimat oikeasti loppumassa.
Olen tavallaan aika loukkaantunut.
Ihmettelee miksi vauva ei oikein viihdy kun minun sylissäni..no ihme sinänsä..minähän olen ainut joka vauvelia hoitaa..eli se ei tunne isänsä.
Olen yrittänyt ottaa asian puheeksi mutta hän ei oikein ymmärrä..sanoo vaan että lähde käymään vauvan kanssa ostoksilla ja kavereiden luona, se pisristää. No sehän on niin vallan helppoa aina..=/
Vähän mietin tässä että mitä sitten kun laspi vuoden kaks..onko sitten halua leikkiä hänen kanssaan, ja mitäköhän lapsi tuumaa siitä että joku outo mies joka kutsuu itseään isäksi yht´äkkiä alkaa leikkiä ja puuhastella hänen kanssaan.
En oikein tiedä mitä tässä nyt oikein hain..vertaistukea ehkä? On vaan niin kovin yksinäistä kun yhdessä tätä lasta toivottiin ja odotettiin ja nyt olen ypöyksin hänen kanssaan. Lähden kyllä kavereita tapamaan aika usein ja aina kun vaan jaksaa mutta haluaisin että me perheenä olisimme yhdessä. Mun kaverithan tietää enemmän vauvasta kun pienokaisen oma isä.
Rakastan vauvaa tottakai mutta mun voimat oikeasti loppumassa.
Olen tavallaan aika loukkaantunut.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Paitsi mun kohdalla mies kyllä on vauvasta kiinnostunut ja yrittää hänen kanssa viettää aikaa, ainakin sanallisesti. Hän tekee todella pitkää päivää, noin 13 tuntia, jonka jälkeen luonnollisesti on rättiväsynyt.
Silti minua harmittaa, kun lapsi näkee isäänsä noin puolituntia illassa.. Tai näkee kyllä pari tuntia, mutta suurimman osan ajasta isä lepää sohvalla, syö ym.
Ja onhan se niin, että kyllä tämä meidänkin "työ" on raskasta, koko päivä tässä menee kaikenlaista häärätessä, ja ainakin minä kaipaan suunnattomasti toisen aikuisen seuraa. Näen kyllä muita äitejä ja käymme ostoksilla vauvan kanssa ym, mutta on se silti niin harmi, kun isä ei ole juuri lainkaan mukana kuvioissa..
Yksinhuoltaja olen ja isä käy kerran vuodessa synttärikakulla et kyllä tässä yksin pyöritetään taloutta mut ei ole valittamista, kaikki sujuu mitä mainioimmin!;)
niinpä niin, super yh:t..asutko myös maalla ja tila hoidettavana? veikkaan että asut kuitenkin pienessä kerrostaloasunnossa..kaupat lähellä jne..
Ehkä yksinhuoltajan on helpompi pärjätä, koska on asennoitunut siihen, että on yksin? Esikoisen kohdalla mies oli mukana ja olin paljon väsyneempi, koska odotin häneltä apua, mitä en koskaan saanut. Nyt toisen kohdalla kun olen yksin ja TIEDÄN, että apua ei saa, on asennekin eri... Tavallaan ehkä se parisuhde ja siitä huolehtiminen rasittaa entistä enempi.
lapsi on? Sekin ihan vähän ratkaisee tohon jaksamiseen...
Parin kk ikäinen pikku ihanuus joka valitettavasti kärsii pahasta koliikista.
Alusta asti oltu kahden, mikäli siis viestini minulle oli..
Joo tosiaan ei sinun miehesi ole ainoa, joka ei lapsensa kanssa ole... Meillä oli sama tilanne silloon, kun poika oli n. 2-5kk ikäinen. Nyt on onneksi mennyt sillai että, isä tykkää naurattaa ja leikkiä pojan kanssa ja harjotella uusia juttuja. Ja nyt ne ovat joutuneet olemaan vielä enemmän yhdessä, kun olemme molemmat töissä ja silti poika kotona. Elikkä isä on pojan kanssa kotona 6h/arkipäivä. Ja hyvin ovat pärjänneet ja on paljon lähentänyt isää ja poikaa:) Huomaa välillä kuinka poika on isän perään;) Itse kysyin silloon mieheltäni, että miksi halusit lapsen jos ei sua yhtään kiinnosta sen kanssa mitään koskaan tehdä. Kaduttaako sua, oliko sukupuoli väärä vai mikä on vikana etkö välitä lapsestasi. Mieheni vastasi, että pelkää niin satuttavansa poikaa tai tekevänsä jotain väärin. Sitten tajusin, että pitää vaan enemmän antaa poikaa isälle eikä odottaa sitä, että isä itse pojan ottaisi. Pyysi minua aluksi mukaan kun vaihtoi pikkuselle vaippaa ja puki lasta ja nyt on tosiaan asia niin, että isä on innokas hoitamaan poikaa aina kun kerkeää/pystyy:)
Oli ehkä vähä "sekava" teksti mutta kuitenkin;)
Minulla mies tekee pitkiä päiviä kotikonttorissaan joten asia on lähes sama kuin että hän olisi töissä muualla. Menee sinne ennen seitsemää ja on ruokataukoja lukuunottamatta siellä noin seitsemään. Silloin hän menee sitten rentoutumaan sänkyyn ja lueskelee jotain. Vien usein silloin tytön (4 kk) hänelle, mutta tuntuu että hän vain työntää tuttia suuhun ja käskee nukkumaan vaikka tyttö selvästi haluaisi kontaktia. Olen tästä hänelle maininnutkin mutta tuloksetta.
Muutenkin ärsyttää että hänestä näyttää tuntuvan että lapsenhoito on vain sitä että istun kotona tekemättä mitään. Hän huomauttelee koko ajan siivoamisesta ja antaa tehtäviä kuten puhelinsoittoja yms papereden täyttöjä kun minä "vain istun" päivät. Meillä on lisäksi iso koira, kissa sekä lämpaita jotka minä käyn hoitamassa kunhan tyttö vain hetkeksikään nukahtaa. Lisäksi hän valittaa sänkyyn mentyämme että minä en keskity tv-ohjelmiin (yritän nukuttaa tyttöä) ja usein laukoo että ei sitten katsota mitään ja laitetaan vain nukkumaan. Minulla tosiaan ei ole päivässä montaa hetkeä itselleni että lehden ehtisin lukea ja silti saan kuunnella herjoja "lepäilystä" ja siitä että en nouse sängystä samaan aikaan kuin hän. Lisäksi viikonloppuisin hän sanoo haluavansa nukkua pidempään häiriöttä kun saa vihdoinkin levätä. Siinä sitten pitää lähteä evakkoon lapsen kanssa ettei häiritse. Joskus tuntuu niin ärsyttävältä kun hän ei koskaan huomioi tai kysy haluanko minä levätä. Miten nämä asiat voivat olla näin vaikeita tajuta miehille? Kun sitten menen muutaman kerran viikossa ulos olen taas vain kiertelemässä pitkin maailmaa sen sijaan että esim. siivoaisin. Hänestä kun on ikävää tulla kotiin kun paikat sekaisin. Itse ei kuitenkaan tee mitään siivotakseen, korkeintaan jättää läjiä minun selvitettäväksi...
kun toi yksi? JOs ei niin kyllä sinä varmasti löydät omaakin aikaa..Ei yksi lapsi kokonaan aikaa vie, sehän on melkein naurattavaa!Itselläni on 4 alle 5 vuotiasta lasta ja iso talo mitä täytyy hoitaa ja kuitenkin saan pari koloa omalle ajalle!Kaikki riippuu ihan siitä miten asiat järjestää!minun mies tekee yövuoroa ja on lapsien kanssa kun kerkee muuten hoidan kaikki itse..Ihmettelen kyllä kovin miten 1 lapsen äidit valittaa, itselläkin on ystävä jolla on 1 lapsi ja aina on valitus päällä kun ei oo omaa aikaa! ON se vaan kumma miten sitten 4 lapsen äiti löytää omaa aikaa ilman että ketään kärsii! Ja jos asia nyt tosiaan on niiin että sun lapsen isä ei oo kiinnostunut lapsesta niin miksi et suoraan kysy? Siis aivan tosi!
voi hitto kun jotkut osaa olla piristäviä! olet käsittänyt väärin mitä kirjoitin ja toiseksi on se ihme että pitää ruveta ilkeilemään kun toinen pyytää apua. Et voi tietää tilanteestani enemmän kun kirjoitin ja et lukenut kunnolla kerta kehotat kysymään lapsen isästä..
muutama kiva ja lohtua herättävä vastaus tuli mutta sitten näitä jotka vetää tämmöstä tyyliä..
Mua rupesi miettimään että vastatko samalla tavalla jos joltain ihmiseltä kuollut 1 ystävä ja sitten satut tuntemaan jonkun jolta mennyt 10 ystävää ja sillä menee niin hyvin?
IKINÄ ei voi verrata toisen elämää jonkun toiseen, varsinkaan suomi24 palstan perusteella.
mä pyysin TUKEA en vittuilua!!!!!!!!!!!
JA SE ON HYVÄÄ ETTÄ MEILLÄ ON TOSSA TOLLANEN SUPER IHMINEN, MINÄ EN OLE JA MYÖNNÄN SEN.
mitä sä siinä riehut? Ihmettelen vaan miten ei yhden lapsen kanssa pärjää? Ei kait siitä tarvii hernettä noin syvälle nenään vetää?..Ja joo tiedän mä mitä on menettää läheistä, menetin itse lapsen vähän aikaa sitten ja nyt mun parhaalla ystävällä on syöpä.Niin siitä en edes maininnu että mun kahdella pienimmällä on myös terveyden kanssa ongelmia ja odotellaan leikkaukseen aikaa!En ole mikään superäiti enkä ole niin missään väittänytkään! Olen ihan tavallinen äiti joka ei hermoile ja "hankkii" itselleen omaa aikaa.Se ei oo mahdotonta kenellékkään varsinkaan YHDEN lapsen äidille...Se on aivan itsestä kiinni.!Että turhaan sä mun kimppuun hyökkäät...
En riehu hyvä ihminen, mutta veikkaan kovasti että keksit noita juttuja sillä ihminen jolla sairaita läheisiä ja kovia kokeneita tuntevat yleensä empatiaa toisia kohtaan, sen sijaan sinun eka reaktio oli syyllistäminen ja vähättely.Sinä ikään kun rupeat kilpailemaan.
Sä et selvästi vieläkään lukenut sillä alkup. tekstissäni kyselin vertaistukea muilta vastaavassa tilanteissa olevista äideistä. En kertaakaan pyytänyt viisastelijaa kirjoittamaan että minulla on helppoa jne..
Minulla on tällä hetkellä tällainen tilanne ja tiedän että puolen vuoden päästä varmasti helpottanut.
Ja se että rupeat luettelemaan kaikkia ongelmia ja sairauksia on minusta aika lapsellista. Haetaanko tässä pisteitä siitä kenellä ENEMMÄN ongelmia? EI todellakaan!
Sä et edelleenkään tiedä meidän tilanteesta, tapahtumista mitään joten et mielestäni voi päätellä onko minulla rankkaa vai ei.
Oletko oikeesti sitä mieltä että jos ihmisellä on vain yksi lapsi niin hänen elämänsä on helppoa ja ongelmatonta piste? Olet aika kova yleistämään siinä tapauksessa.
Ja oikeesti, lopeta tollanen "mun kaverilla on syöpä, mun serkulla on yskä"..jne.
Mun omalla äidillä on syöpä mutta se ei liity mun vauva arkeen mitenkään enkä odota minkäänlaista säälipisteitä sen takia. Ettäs ähäkutti, voitinko kilpailun nytte vai pistätkö paremmaks.. oikeesti, en voi sietää kun ihmiset tekevät listoja kenellä enemmän ongelmia ja niiden perusteella saa valittaa ja olla masentunut.
en ainakaan minä...En jaksa sun kanssa tämän enempää jauhaa,,,Sen mitä kirkjotin on totta ja voi, voi sentään...Kait mä oon sitten hyvä hkun jaksan kaiken kanssa...Olen kauan seurannut näitä vauva sivuja, kauheen on nuoria mammoja joilla on 1 lapsi joka on joyain huikeet 2kk vanha ja ollaan jo niin väsyneitä että!=) Heh, oliskohan kannatanut antaa ikää tulla lisää ennen lapsen hankkimista? On aika laiskan tuntusia äitejä nykyaikoina....Vali,vali,vali! Heh,heh!=)Meneppäs hakemaan hieman ilopillereita että jaksat hoitaa sitä yhtä lastas!Tämä mamma lopettaa keskustelun tähän ja keskittyy aivan muihin asioihin! Hoh,hoh!=)
miksi hyökkäät semmosten kimppuun jotka kertoo pärjäävänsä omien lapsiensa kanssa? Joo kysyit "tukea" mutta voihan semmosen kysymyksen esitää että miksi sinä et saa itselle järjestettyä sitä aikaa kun semmoset äidit siihen pystyy joilla on niitä monta? Ei kait semmosesta tarvii noin pahasti suuttua? Itsellä on 4 lasta ja pari kotieläintä ja asun talossa, ukko on töissä ja ei paljoo kerkee lapsien kanssa olla,heh,ehkä tunnin päivässä=)..Mutta kyllä sen oman ajan saa sinne jotenkin työnnettyä..Kyllähän lapset nukkuu, siivous voi aina odottaa..Mutta eikö 2kk ikäinen nuku aika paljon? Vaikka onkin koliikki niin täytyyhän sen jossakin välissä nukkua...Luin ton sun tekstin, sanoit että mies pyytää sua menemään vaikka kaupunkiin lapsen kanssa? No sehän on kiva, tuskin vauva huutaa koko ajan jos vaunut on liikkeellä? No en tiiä minkälaista se sun oma aika sitten on tai minkälaista sen täytyis olla mutta minun oma aika on sitä kun lapset nukkuu niin istun koneella tai katson tv-tä,.heh,yks vielä parempi, menen nukkumaan!Lycka till!
Ensinnäkin! Lapset ovat erilaisia. Sinun neljä lastasi voivat yksinään olla helpompia kuin yksi vauva! Tiedän tämän kokemuksesta. Olen nyt kolmen lapsen äiti. Nuorin on reilu kuukauden vanha ja kuin pieni enkeli! Kaksi ensimmäistä leikkii keskenään ja pitävät toisilleen seuraa. Mutta minä MUISTAN millaista se oli kun esikoinen syntyi! Muksu oli hereillä kokonaisia päiviä heti sairaalasta tultua. Ja koko sen ajan piti olla sylissä ja paikallaan ei voinut istua, vaan ympyrää piti kävellä tai se huusi suoraa huutoa! Yöt nukkui maksimissaan kahden tunnin pätkiä. Olin väsynyt, väsynyt ja väsynyt. Ja nyt tuntuu siltä, että nuo lapset vaan menevät tuossa muun ohessa.
En ymmärrä sitä, että miksi helvetissä pitää hyökätä toisen jaksamiseen???!!! SINÄ ET VOI TIETÄÄ MILLAINEN HÄNEN LAPSENSA ON! Toisekseen ihmiset ottavat asiat eri tavalla ja ymmärrän senkin, että mieheltä on odotettu tukea, mutta sitä ei saa. Huonosti voiva parisuhde vähentää jaksamista entisestään. Oletko sinä kokenut sen? Jos et, niin älä valita siitä, että mitä muut valittavat!
Häpeä käytöstäsi. Nainen on tosiaan naiselle susi.
äitejä täällä oikein on!? Huh,huh! Tämän takia en itse hanki lapsia kun tuntuu lapset aina olevan kuin piruja vaikka niilä ei ikää oliskaan kuin vaivaiset pari kk! Mitä te niitä hankitte kun on niin vaikeeta? Oikeen ihmettelen miten naiset ovat tämmösiä? eihän kukaan niitä lapsia pakota tekemään! Jos niitä tekee mitä hittoa sitten valitetaan.Sitä saa mitä tilaa!
että nyt hyökätään...Heh,heh! Mistä sä tiiät minkälaisia MUN lapset ovat? En ole sanonut että ne on helppoja mutta minä kestän lasten itkut ja huudot, kestän sen että joudun yöllä nousta monta kertaa, kaikki kestän ilman valittamista! syy siihen on hiton yksikertainen! MINÄ ne lapset olen halunut ja tehnyt niin se on myös minun työ heidät hoitaa...KAIKKI lapset huutaa ja itkee välillä....Ja jos olisit lukenut aikasemman tekstin niin siinä varmaan kerroin että lapseni ovat sairaana ja odottaa leikkausta ja muutakin tässä on, en vaan ole niin RAASU että valitan pienestä! Ja mun mielestä Suomessa on SANANVAPAUS....Naurattaa oikein koko asia....Niin ja kukakohan se tässä hyökkää?
Nyt vetoat siihen, että minä en tiedä millaisia SINUN lapset ovat, mutta silti et voi suoda sitä samaa alkuperäiselle?
Miksi heti täytyy haukkua? Mitä jos sinun oma lapsesi jonain päivänä saa lapsia ja on väsynyt/masentunut (synnytysmasennus on YLEISTÄ) niin haukutko hänetkin samalla tavalla? "MINÄ pärjäsin neljän lapsen kanssa ja sinä valitat yhdestä"...
Empatia/sympatia on ihan hyvä opetella äiti-ihmisenä...
En ehkä lähtisi lapsettomana sanomaan yhtään mitään asiasta, josta ei sinulla ole hajuakaan...
Vai oletko kenties joku "asiantuntija", joka on KIRJASTA LUKENUT millaisia lasten KUULUU olla? Nehän kun eivät ole yksilöitä...
heh,heh!
...ennen kuin haukut:
-nämä nuoret mammat varmaankin käyttävät nettiä enemmän kuin vanhemmat äidit
-tämä palsta on mm. sitä varten että täällä voi ongelmistaan valittaa ja hakea tukea ja kohtalotovereita
-vaikka äidit valittavat väsymystään, he silti jaksavat
ja lisäksi, minä ymmärsin että ap. valitti miestään, ei varsinaisesti jaksamistaan?
kait sinunkin mielestäsi isän kuuluu lasten kanssa olla, ei äidin jaksamisen, vaan itse lasten takia?
järkyttävää miten täällä toisia mollataan. mutta tiedän kokemuksesta, että jos jotain apua/neuvoa erehtyy täällä suomi24:ssa kysymään, aina löytyy p***anjauhajia ja suunsoittajia :( pahoittelut ketjun aloittajalle, hänelle olisin suonut järkeviä vastauksia!
itselläni 5kk ikäiset esikoiset, siis kaksoset, joita hoidan käytännössä yksin, koska mies töissä ja lisäksi hänen käsityksensä kotiäidin elämästä on juuri sellainen etten tee kotona muutakuin istun ja syön :) :/
kuitenkin kun on hoidettavana kaksi vauvaa koti, ei aikaa istumiselle ole tod. liikaa!
miehet on miehiä, muistan aina huomauttaa ukolleni että jos hän jäisi viikoksi kotiin minun tilalleni, tietäisi mitä se oikeasti on!
jaksamisia kaikille...