GAMBIA 10.1. – 18.1.2008
Palasimme Gambiasta viime yönä, tässä ajatuksia heti tuoreeltaan. Olemme nelikymppinen pariskunta, joka on aika paljon matkustellut aiemminkin, tosin ei Afrikassa. Laitan tähän mielipiteitä asioista, joista ennen matkaa luin tältä palstalta ja jotka useimpia ihmisiä näyttävät askarruttavan. Asuimme hotelli Kairabassa.
HOTELLI KAIRABA
Olimme varanneet normaalin huoneen, se oli vaihdettu ilman eri maksua deluxe-huoneeseen. Se oli sievä, ei kuitenkaan mielestäni 5 tähden veroinen. Sen sijaan itse hotellialue oli valloittava puutarhoineen, apinoineen, lintuineen. Siisteydestä pidetään tosi hyvää huolta sekä huoneessa että alueella. Ötököitä ei näykynyt yhtä koppakuoriaista lukuunottamatta. Hintaan kuuluu aamiaisbuffet, josta parempaa on vaikea kuvitella, siellä paistetaan letut, munakkaat ja puristetaan mehut kuten itse toivot. Lisäksi kuuluu tee leivonnaisineen klo 16 – 17 (tätä ei moni huomaa koska sitä ei jostain syystä Tjäreborg mainitse). Allasalue näytti hyvältä, mutta itse otimme aurinkoa tosi idyllisellä rannalla. Sielläkin saa olla rauhassa, jos haluaa. Rannan tuntumassa voi katsella banaaninmyyjien yms touhuja matkan päästä. Jos haluaa, pääsee rannalla kokeilemaan ratsastusta tai voi vuokrata mönkijän. Itse ratsastelin valkoisella hevosella, oli ihan mukavaa. Palvelu hotellin alueella on ystävällistä ja huomaavaista. Ainoa miinuspuoli on tietysti hinta, eli kaikesta saa hotellialueella maksaa yli tuplasti kun jos astuu hotellin portista ulos.
palvelu, siisteys, aamiainen, iltapäivätee
eläimistö, voi seurata lähietäisyydeltä apinoiden, lintujen ym. puuhia
observatorio, innokas mies selostaa täällä (maksusta) taivaan ihmeitä
hyvää ohjelmaa joka ilta buffetin yhteydessä
- kallis, ruoka, juoma, hieronta – ym palvelut liki Suomen hinnoissa
ERI HOTELLIALUEET
Jos tulen uudelleen, valitsen ehdottomasti ympäristön takia joko Kairaban tai Senegambian. Täällä oli hotellialueista eniten toimintaa myös itse hotellin ulkopuolella. Ja voin kertoa, sekään ei ole paljon. Kuitenkin yksi kortteli jossa on useita ravintoloita sekä syömiseen että juomiseen. Lisäksi muutama disco, joten etenkin nuoremmat ihmiset, tänne! Uskoakseni tänne tullaan muiltakin alueilta viettämään iltaa. Itse kävimme uteliaisuuttamme katsomassa Kotussa (mm. Bungalow beach), se paikkakunta vaikutti tosi hiljaiselta, samoin kävimme Cape Pointin alueela (Sunbeach), siellä oli pari baaria mutta nekin lienee nopeasti kaluttu läpi. Cape Pointissa plussapuolena voisi olla vesiurheilumahdollisuus, tosin jettejä ei tällä kertaa vuokrattu vielä missään eikä mitään vesivarjoliitoa ym ollut mahdollista harrastaa.
Uskoakseni tuo häsläritoiminta on ahkeraa joka paikassa heti kun poistuu hotellista, siitä lisää alempana.
KAUPANKÄYNTI JA HINNAT
Yksinkertaisesti raivostuttavaa. Täytyy olla aivan ylisosiaalinen ja tinkimisestä todella innostunut, jos tästä tykkää. Itse en ostanut juuri mitään tuliaisia, koska kertakaikkiaan se on niin mahdotonta. Kaikista hinnoista, ostoksista, taxeista, oppaista, ratsastamisesta pyydetään alkuun moninkertaista hintaa. Koko ajan on tingittävä. Se on vaikeaa, kun ei ole perillä hyvin siitä, mikä on se oikea hinta. Jossain ilmeisesti on yksi tavaratalo, mutta siellä emme käyneet, muuten kaikki rihkamakauppa käydään markkinoilla. Aloita tinkiminen naurettavan alhaalta, niin hekin aloittavat naurettavan ylhäältä. Itselläni ainoa ostos oli rumpu (iso 8,5 kg, n. 70 cm), siinä alkupyynti oli 2500 dalasia, mutta lopulta maksoin siitä 1000 dalasia eli n. 33 euroa. Ostin rummun suoraan pikku pajasta, en siis markkinoilta, joissa olisi maksanut varmasti enemmän, tänne minut toi paikallisoppaamme Ali Baba, luulen että siitä oli hyötyä.
PAIKALLISOPPAAT
Hotellin ulkopuolella oli koppero, josta beessiasuiset oppaat hyökkäävät kimppuun ahkerasti siihen asti, kun on käyttänyt jonkun palveluita. Sen jälkeen saa olla rauhassa, koska sinut on sen jälkeen 'nimetty' omalle oppaallesi. Kadulla kävelemiseen ei opasta tarvita, silloin vaan määrätietoisesti sanoo kaikille kättelijöille, taxikuskeille, sisäänheittäjille, myyjille ja muille vain jutustelijoille "No thank you, maybe later". Jos jää yhtään enempää jutustelemaan, niin sitten se roikkuminen rinnalla alkaa. Määrätietoisuutta! Kättelyä ja nimen kertomista saa harrastaa joka hetki.
Me otimme Kairaban ulkopuolelta yhdeksi puolipäiväksi oppaan Ali Baba. Hän hankki myös taxin.Teimme reissun tosi värikkäille Serekundan markkinoille, jossa mielestäni ehdottomasti opas kannattaa olla mukana, silloin saa kierrellä rauhassa ja muuten siellä eksyisikin. Lisäksi kävimme samalla reissulla krokotiilialtaalla jossa oli myös pieni museo, jonka yhteydessä Ali Baba kertoi pitkät pätkät historiaa. Muutenkin hän matkojen aikana kertoi mitä ympärillä näki. Mielestämme tämä oli hyvä ratkaisu. Hänen avullaan hankin myös sen rummun. Opas ja taxi maksoivat tällä muutaman tunnin reissulla yhteensä 1200 dalasia eli 40 euroa, lisäksi jätimme vielä satkun tippiä.
Suosittelen menemään rohkeasti sinne koppiin, heillä on erilaisia valmiita retkiehdotuksia joista voi valita, näyttävät niistä kuvia ja kertovat etukäteen. Hinta kannattaa sopia, en tiedä oliko tuo maksamamme liikaa, emme tinkineet siitä paljoa, varmaan voisi halvemmallakin päästä.
Lisäksi otimme takseja tarpeen mukaan, silloin aina siis muistakaa tinkiä! Vaikka touhu näyttää hyökkäävältä, niin lopulta kohtaamamme oppaat ja taksikuskit olivat hyvin mukavia. Emme lähteneet epävirallisten oppaiden mukaan, miksi lähteä, kun nuo virallisetkin ovat halpoja?
TIPPI JA KERJÄLÄISET
Tippiä annoimme ravintoloissa n. 10%, vaikuttivat tyytyväisiltä. Yleensä pyöristimme seuraavaan sataseen. Kerjäläisiä on jonkin verran, ja lapsia saattaa tulla ryhmänä keräämään rahaa, siksi on hyvä pitää taskussa jotain huonoimpia seteleitä joita voi sitten tarvittaessa antaa. Mihinkään listoihin en alkanut laittamaan nimeä tai rahaa, ohitin ne, ei tuottanut vaikeuksia.
Vein mukanani 7 kenkäparia, ne annoin siivoojalle. Lisäksi vein vihkoja ja kyniä, ne annoin tutustumallemme tarjoilijalle jaettavaksi, koska emme päässeet vatsataudin vuoksi sille retkelle jossa kuvittelin ne antavani kouluun.
MOSKIITOT
Tammikuu tosi kuiva, ei juurikaan hyttysiä. Hieman nilkkoihin suihkauteltiin myrkkyä, yleensä se oli turhaa. Yksi moskiitto pisti rannalla, päivällä, kuumalla. Malarialääkitystä en silti jättäisi väliin. Me emme kuitenkaan käyneet missään jokiretkillä emmekä safarilla, siellä voi olla enemmän tarvetta.
MITÄ MUKAAN?
Normaalivarustuksen lisäksi ehdottomasti aurinkolasit, hattu, taskulamppu. Hotellillakin oli muutama sähkökatkos, kannattaa muistaa missä se lamppu on. Yleensä ne katkokset oli pikaisia. Lisäksi ikävä kyllä todennäköisesti näillä reissuilla saa jossain vaiheessa turistiripulin, joten siihen lääke mukaan. Meillä kesti muutamia tunteja, en tiedä mistä tuli, mutta immodiumia siihen otimme.
Pitkähihaista ei olisi tarvinnut mukana ollenkaan, illatkin on tosi lämpimiä, ja nyt ei tosiaan niitä hyttysiäkään näkynyt.
RETKET
Emme osallistuneet yhdellekään Tjäreborgin retkelle, piti mennä Juuret- retkelle, mutta sairastuimme juuri silloin. Sitä kuitenkin kehuttiin. Lautalla sitä retkeä ei pystynyt paikallisoppaan kanssa tekemään, mutta lähestulkoon kaikki muut retket pystyy, ja siten ne tulevat halvemmaksi ja saat liikkua sitä tahtia kuin itselle sopii. Tällä kertaa vietimme erityisen paljon rantalomaa, siihen täällä on tosi hyvät mahdollisuudet. Teimme myös pari omatoimista taksikeikkaa.
SÄÄ
Sää oli koko ajan ideaalinen, aurinko paistoi, oli lämmin, mutta koska tuuli on leppoisa ei ole liian kuuma. En voi kuvitella parempaa kohdetta rantalomalle! Yhtenä päivänä oli 'pilvistä' mutta silloinkin ruskettui. Minulla oli suojakerroin 20 alusta loppuun.
KENELLE SOPII JA KENELLE EI?
Vaikka olen rohkea, ja matkustanut yksin, tänne en naisena lähtisi yksin. Ei sen takia, että pelottaisi, mutta tungettelu on sitä luokkaa että se lähentelisi jo kärpästen hätistelyä jos yksin kulkisi. Myöskään en suosittele tätä ihan ensimmäiseksi matkakohteeksi juuri tuon ylituttavallisen ja tinkimiseen perustuvan kulttuurin takia. Hyvä olisi totutella ensin vaikka Turkissa tms. Enkä suosittele ylipäätänsä aroille ihmisille. Oikeasti en usko, että täällä on mitään pelättävää, mutta siltä se voi näyttää. Tietysti, jos riittää, että on ranta ja aurinko, ja haluaa pysytellä hotellin uumenissa sieltä poistumatta, niinkin voi tehdä, esim. tuo Kairaba olisi sitten erittäin hyvä valinta. Itse tosin en sellaistakaan suosittele.
Erittäin hyvä paikka siis auringonottajille, lintujen tarkkailijoille, ja jos haluaa muita eläimiä, niin sitten vaan safarille Senegaliin.
LENNOT
Menomatkalle teimme ylimääräisen pysäyksen Faroon, koska "wc-tä on käytetty nyt erityisen paljon, tankit on tyhjättävä". Kuulosti hieman oudolta. Olen kuullut, että syystä jos toisesta on usein ylimääräinen pysäys, viivytys oli reilu tunnin luokkaa. Takaisintullessa pisseimme ilmeisesti vähemmän, ja pääsimme ihan aikataulussa.
Huomio! Jos varaat lisätilaa jaloille, niin paikalla 25 ei ole ikkunaa, mutta paikalla 11 on.
YÖELÄMÄ
Halusin päästä näkemään jotain tosi paikallista ja kuulin, että sunnuntaisin järjestetään Sizzlers baarin tuntumassa koko yön kestävä reggae-party. Virhe oli, että menimme sinne kaksin. Tapahtuma järjestetään pimeän tien päässä olevalla rannalla, siellä on satoja mustia MIEHIÄ huojumassa musiikin tahdissa. Itse musiikki oli ok, mutta erotuimme siellä liikaa emmekä saaneet olla hetkeäkään rauhassa. Rannalla myydään vain olutta. Tarjolla olisi ollut paikallisten puolelta myös maria ja varmaan muutakin. Totesimme kuitenkin melko pian, että ei ollut meidän paikka. Voisi olla mielenkiintoinen paikka kuitenkin jollekin reggaesta pitävälle, joka haluaa siis paikallisten sekaan, mutta suosittelen ottamaan oppaan mukaan!
Tämän lisäksi kävimme parissa paikallisessa discossa, esim. WOW. Ne ovat kaikki siinä samalla kadunpätkällä nuo 'menomestat' siinä Kololin alueella. Ikävä kyllä, siellä soitettiin länsimusiikkia. Siellä on ihan hauska seurata paikallistenkin tanssityylejä. Naiset ovat lähinnä prostituoituja. Toisaalta sitten on valkoisia naisia 'paikallisoppaiden' kanssa, tietysti turisteja.
Itse viihdyimme parhaiten ruokaravintotoissa ko. kadunpätkällä. Niihin kun menee syömään joskus yhdeksän maissa, niin rupeaa olemaan musiikkia ja esityksiä vähän joka paikassa. Erillisiä sisäänpääsymaksuja ei peritty, hattu kiertää sitten bändille, tulennielijälle tms. jossakin vaiheessa. Täällä kehuttu paikka Ali Baba Garden ja Chosaan-ravintola olivat meidän suosikkejamme, jossa ruokailun jälkeen iltaa voi jatkaa drinkillä. Green Mamba oli yksi romanttisimpia näkemiäni paikkoja, siellä on buffet –ruokailu.
YHTEENVETO
Itse kuvittelen meneväni uudestaankin. Seuraavalla kerralla enemmän retkiä ohjelmistoon. Ymmärrän niitäkin ihmisiä, jotka eivät tänne koskaan halua uudestaan. Omalta kohdaltaan jokaisen kannattaa miettiä jo ennen lähtöä, mitä lomaltansa haluaa, ja kuinka häiritseväksi kokee jatkuvan tervehtimisen ym. Varmasti täältä löytää hyviä ystäviäkin, omalta kohdaltani vain oli ongelmallista, mistä sen erottaa, onko kyseessä aidosti vain ystävällinen ihminen, vai joku vedättäjä?
Joten siis, ristiriitaisin tuntein tässä ollaan vielä loman jälkeenkin. Tuli pitkä sepustus, mutta vastailen kyllä jos tähän tulee jotain kysymyksiä.
Palasimme Gambiasta viime yönä, tässä ajatuksia heti tuoreeltaan. Olemme nelikymppinen pariskunta, joka on aika paljon matkustellut aiemminkin, tosin ei Afrikassa. Laitan tähän mielipiteitä asioista, joista ennen matkaa luin tältä palstalta ja jotka useimpia ihmisiä näyttävät askarruttavan. Asuimme hotelli Kairabassa.
HOTELLI KAIRABA
Olimme varanneet normaalin huoneen, se oli vaihdettu ilman eri maksua deluxe-huoneeseen. Se oli sievä, ei kuitenkaan mielestäni 5 tähden veroinen. Sen sijaan itse hotellialue oli valloittava puutarhoineen, apinoineen, lintuineen. Siisteydestä pidetään tosi hyvää huolta sekä huoneessa että alueella. Ötököitä ei näykynyt yhtä koppakuoriaista lukuunottamatta. Hintaan kuuluu aamiaisbuffet, josta parempaa on vaikea kuvitella, siellä paistetaan letut, munakkaat ja puristetaan mehut kuten itse toivot. Lisäksi kuuluu tee leivonnaisineen klo 16 – 17 (tätä ei moni huomaa koska sitä ei jostain syystä Tjäreborg mainitse). Allasalue näytti hyvältä, mutta itse otimme aurinkoa tosi idyllisellä rannalla. Sielläkin saa olla rauhassa, jos haluaa. Rannan tuntumassa voi katsella banaaninmyyjien yms touhuja matkan päästä. Jos haluaa, pääsee rannalla kokeilemaan ratsastusta tai voi vuokrata mönkijän. Itse ratsastelin valkoisella hevosella, oli ihan mukavaa. Palvelu hotellin alueella on ystävällistä ja huomaavaista. Ainoa miinuspuoli on tietysti hinta, eli kaikesta saa hotellialueella maksaa yli tuplasti kun jos astuu hotellin portista ulos.
palvelu, siisteys, aamiainen, iltapäivätee
eläimistö, voi seurata lähietäisyydeltä apinoiden, lintujen ym. puuhia
observatorio, innokas mies selostaa täällä (maksusta) taivaan ihmeitä
hyvää ohjelmaa joka ilta buffetin yhteydessä
- kallis, ruoka, juoma, hieronta – ym palvelut liki Suomen hinnoissa
ERI HOTELLIALUEET
Jos tulen uudelleen, valitsen ehdottomasti ympäristön takia joko Kairaban tai Senegambian. Täällä oli hotellialueista eniten toimintaa myös itse hotellin ulkopuolella. Ja voin kertoa, sekään ei ole paljon. Kuitenkin yksi kortteli jossa on useita ravintoloita sekä syömiseen että juomiseen. Lisäksi muutama disco, joten etenkin nuoremmat ihmiset, tänne! Uskoakseni tänne tullaan muiltakin alueilta viettämään iltaa. Itse kävimme uteliaisuuttamme katsomassa Kotussa (mm. Bungalow beach), se paikkakunta vaikutti tosi hiljaiselta, samoin kävimme Cape Pointin alueela (Sunbeach), siellä oli pari baaria mutta nekin lienee nopeasti kaluttu läpi. Cape Pointissa plussapuolena voisi olla vesiurheilumahdollisuus, tosin jettejä ei tällä kertaa vuokrattu vielä missään eikä mitään vesivarjoliitoa ym ollut mahdollista harrastaa.
Uskoakseni tuo häsläritoiminta on ahkeraa joka paikassa heti kun poistuu hotellista, siitä lisää alempana.
KAUPANKÄYNTI JA HINNAT
Yksinkertaisesti raivostuttavaa. Täytyy olla aivan ylisosiaalinen ja tinkimisestä todella innostunut, jos tästä tykkää. Itse en ostanut juuri mitään tuliaisia, koska kertakaikkiaan se on niin mahdotonta. Kaikista hinnoista, ostoksista, taxeista, oppaista, ratsastamisesta pyydetään alkuun moninkertaista hintaa. Koko ajan on tingittävä. Se on vaikeaa, kun ei ole perillä hyvin siitä, mikä on se oikea hinta. Jossain ilmeisesti on yksi tavaratalo, mutta siellä emme käyneet, muuten kaikki rihkamakauppa käydään markkinoilla. Aloita tinkiminen naurettavan alhaalta, niin hekin aloittavat naurettavan ylhäältä. Itselläni ainoa ostos oli rumpu (iso 8,5 kg, n. 70 cm), siinä alkupyynti oli 2500 dalasia, mutta lopulta maksoin siitä 1000 dalasia eli n. 33 euroa. Ostin rummun suoraan pikku pajasta, en siis markkinoilta, joissa olisi maksanut varmasti enemmän, tänne minut toi paikallisoppaamme Ali Baba, luulen että siitä oli hyötyä.
PAIKALLISOPPAAT
Hotellin ulkopuolella oli koppero, josta beessiasuiset oppaat hyökkäävät kimppuun ahkerasti siihen asti, kun on käyttänyt jonkun palveluita. Sen jälkeen saa olla rauhassa, koska sinut on sen jälkeen 'nimetty' omalle oppaallesi. Kadulla kävelemiseen ei opasta tarvita, silloin vaan määrätietoisesti sanoo kaikille kättelijöille, taxikuskeille, sisäänheittäjille, myyjille ja muille vain jutustelijoille "No thank you, maybe later". Jos jää yhtään enempää jutustelemaan, niin sitten se roikkuminen rinnalla alkaa. Määrätietoisuutta! Kättelyä ja nimen kertomista saa harrastaa joka hetki.
Me otimme Kairaban ulkopuolelta yhdeksi puolipäiväksi oppaan Ali Baba. Hän hankki myös taxin.Teimme reissun tosi värikkäille Serekundan markkinoille, jossa mielestäni ehdottomasti opas kannattaa olla mukana, silloin saa kierrellä rauhassa ja muuten siellä eksyisikin. Lisäksi kävimme samalla reissulla krokotiilialtaalla jossa oli myös pieni museo, jonka yhteydessä Ali Baba kertoi pitkät pätkät historiaa. Muutenkin hän matkojen aikana kertoi mitä ympärillä näki. Mielestämme tämä oli hyvä ratkaisu. Hänen avullaan hankin myös sen rummun. Opas ja taxi maksoivat tällä muutaman tunnin reissulla yhteensä 1200 dalasia eli 40 euroa, lisäksi jätimme vielä satkun tippiä.
Suosittelen menemään rohkeasti sinne koppiin, heillä on erilaisia valmiita retkiehdotuksia joista voi valita, näyttävät niistä kuvia ja kertovat etukäteen. Hinta kannattaa sopia, en tiedä oliko tuo maksamamme liikaa, emme tinkineet siitä paljoa, varmaan voisi halvemmallakin päästä.
Lisäksi otimme takseja tarpeen mukaan, silloin aina siis muistakaa tinkiä! Vaikka touhu näyttää hyökkäävältä, niin lopulta kohtaamamme oppaat ja taksikuskit olivat hyvin mukavia. Emme lähteneet epävirallisten oppaiden mukaan, miksi lähteä, kun nuo virallisetkin ovat halpoja?
TIPPI JA KERJÄLÄISET
Tippiä annoimme ravintoloissa n. 10%, vaikuttivat tyytyväisiltä. Yleensä pyöristimme seuraavaan sataseen. Kerjäläisiä on jonkin verran, ja lapsia saattaa tulla ryhmänä keräämään rahaa, siksi on hyvä pitää taskussa jotain huonoimpia seteleitä joita voi sitten tarvittaessa antaa. Mihinkään listoihin en alkanut laittamaan nimeä tai rahaa, ohitin ne, ei tuottanut vaikeuksia.
Vein mukanani 7 kenkäparia, ne annoin siivoojalle. Lisäksi vein vihkoja ja kyniä, ne annoin tutustumallemme tarjoilijalle jaettavaksi, koska emme päässeet vatsataudin vuoksi sille retkelle jossa kuvittelin ne antavani kouluun.
MOSKIITOT
Tammikuu tosi kuiva, ei juurikaan hyttysiä. Hieman nilkkoihin suihkauteltiin myrkkyä, yleensä se oli turhaa. Yksi moskiitto pisti rannalla, päivällä, kuumalla. Malarialääkitystä en silti jättäisi väliin. Me emme kuitenkaan käyneet missään jokiretkillä emmekä safarilla, siellä voi olla enemmän tarvetta.
MITÄ MUKAAN?
Normaalivarustuksen lisäksi ehdottomasti aurinkolasit, hattu, taskulamppu. Hotellillakin oli muutama sähkökatkos, kannattaa muistaa missä se lamppu on. Yleensä ne katkokset oli pikaisia. Lisäksi ikävä kyllä todennäköisesti näillä reissuilla saa jossain vaiheessa turistiripulin, joten siihen lääke mukaan. Meillä kesti muutamia tunteja, en tiedä mistä tuli, mutta immodiumia siihen otimme.
Pitkähihaista ei olisi tarvinnut mukana ollenkaan, illatkin on tosi lämpimiä, ja nyt ei tosiaan niitä hyttysiäkään näkynyt.
RETKET
Emme osallistuneet yhdellekään Tjäreborgin retkelle, piti mennä Juuret- retkelle, mutta sairastuimme juuri silloin. Sitä kuitenkin kehuttiin. Lautalla sitä retkeä ei pystynyt paikallisoppaan kanssa tekemään, mutta lähestulkoon kaikki muut retket pystyy, ja siten ne tulevat halvemmaksi ja saat liikkua sitä tahtia kuin itselle sopii. Tällä kertaa vietimme erityisen paljon rantalomaa, siihen täällä on tosi hyvät mahdollisuudet. Teimme myös pari omatoimista taksikeikkaa.
SÄÄ
Sää oli koko ajan ideaalinen, aurinko paistoi, oli lämmin, mutta koska tuuli on leppoisa ei ole liian kuuma. En voi kuvitella parempaa kohdetta rantalomalle! Yhtenä päivänä oli 'pilvistä' mutta silloinkin ruskettui. Minulla oli suojakerroin 20 alusta loppuun.
KENELLE SOPII JA KENELLE EI?
Vaikka olen rohkea, ja matkustanut yksin, tänne en naisena lähtisi yksin. Ei sen takia, että pelottaisi, mutta tungettelu on sitä luokkaa että se lähentelisi jo kärpästen hätistelyä jos yksin kulkisi. Myöskään en suosittele tätä ihan ensimmäiseksi matkakohteeksi juuri tuon ylituttavallisen ja tinkimiseen perustuvan kulttuurin takia. Hyvä olisi totutella ensin vaikka Turkissa tms. Enkä suosittele ylipäätänsä aroille ihmisille. Oikeasti en usko, että täällä on mitään pelättävää, mutta siltä se voi näyttää. Tietysti, jos riittää, että on ranta ja aurinko, ja haluaa pysytellä hotellin uumenissa sieltä poistumatta, niinkin voi tehdä, esim. tuo Kairaba olisi sitten erittäin hyvä valinta. Itse tosin en sellaistakaan suosittele.
Erittäin hyvä paikka siis auringonottajille, lintujen tarkkailijoille, ja jos haluaa muita eläimiä, niin sitten vaan safarille Senegaliin.
LENNOT
Menomatkalle teimme ylimääräisen pysäyksen Faroon, koska "wc-tä on käytetty nyt erityisen paljon, tankit on tyhjättävä". Kuulosti hieman oudolta. Olen kuullut, että syystä jos toisesta on usein ylimääräinen pysäys, viivytys oli reilu tunnin luokkaa. Takaisintullessa pisseimme ilmeisesti vähemmän, ja pääsimme ihan aikataulussa.
Huomio! Jos varaat lisätilaa jaloille, niin paikalla 25 ei ole ikkunaa, mutta paikalla 11 on.
YÖELÄMÄ
Halusin päästä näkemään jotain tosi paikallista ja kuulin, että sunnuntaisin järjestetään Sizzlers baarin tuntumassa koko yön kestävä reggae-party. Virhe oli, että menimme sinne kaksin. Tapahtuma järjestetään pimeän tien päässä olevalla rannalla, siellä on satoja mustia MIEHIÄ huojumassa musiikin tahdissa. Itse musiikki oli ok, mutta erotuimme siellä liikaa emmekä saaneet olla hetkeäkään rauhassa. Rannalla myydään vain olutta. Tarjolla olisi ollut paikallisten puolelta myös maria ja varmaan muutakin. Totesimme kuitenkin melko pian, että ei ollut meidän paikka. Voisi olla mielenkiintoinen paikka kuitenkin jollekin reggaesta pitävälle, joka haluaa siis paikallisten sekaan, mutta suosittelen ottamaan oppaan mukaan!
Tämän lisäksi kävimme parissa paikallisessa discossa, esim. WOW. Ne ovat kaikki siinä samalla kadunpätkällä nuo 'menomestat' siinä Kololin alueella. Ikävä kyllä, siellä soitettiin länsimusiikkia. Siellä on ihan hauska seurata paikallistenkin tanssityylejä. Naiset ovat lähinnä prostituoituja. Toisaalta sitten on valkoisia naisia 'paikallisoppaiden' kanssa, tietysti turisteja.
Itse viihdyimme parhaiten ruokaravintotoissa ko. kadunpätkällä. Niihin kun menee syömään joskus yhdeksän maissa, niin rupeaa olemaan musiikkia ja esityksiä vähän joka paikassa. Erillisiä sisäänpääsymaksuja ei peritty, hattu kiertää sitten bändille, tulennielijälle tms. jossakin vaiheessa. Täällä kehuttu paikka Ali Baba Garden ja Chosaan-ravintola olivat meidän suosikkejamme, jossa ruokailun jälkeen iltaa voi jatkaa drinkillä. Green Mamba oli yksi romanttisimpia näkemiäni paikkoja, siellä on buffet –ruokailu.
YHTEENVETO
Itse kuvittelen meneväni uudestaankin. Seuraavalla kerralla enemmän retkiä ohjelmistoon. Ymmärrän niitäkin ihmisiä, jotka eivät tänne koskaan halua uudestaan. Omalta kohdaltaan jokaisen kannattaa miettiä jo ennen lähtöä, mitä lomaltansa haluaa, ja kuinka häiritseväksi kokee jatkuvan tervehtimisen ym. Varmasti täältä löytää hyviä ystäviäkin, omalta kohdaltani vain oli ongelmallista, mistä sen erottaa, onko kyseessä aidosti vain ystävällinen ihminen, vai joku vedättäjä?
Joten siis, ristiriitaisin tuntein tässä ollaan vielä loman jälkeenkin. Tuli pitkä sepustus, mutta vastailen kyllä jos tähän tulee jotain kysymyksiä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Todella hyvin ja kattavasti kirjoitit! :) Lisäilen hieman kommenttia kertomiisi myös, ihan vain vinkkeinä muille ja mielipiteinäni!
Me olimme Sunset Beach Hotellissa, eli Kotussa. Se tosiaan oli mukavan rauhallinen alue, mutta helposti pääsi kaikkialle. Joko otti paikallisbussin hotellin edestä tai käveli Kotun risteykseen Eltonin huoltoasemalle ja siitä otti town trip taksin, 5 dalasia reitti. Muutamia kertoja myös kävelimme tien vartta Senegambiaan. Myös iltasin oli ihan turvallista ja helppokin kävellä risteykseen halvemman kyydin perään kunhan oli taskulamppu mukana! Minulla oli aina yksi pieni roikkumassa käsilaukun vetoketjussa! ;) Me myös kävimme Bakaussa ja Senegambian hotellien ohi kävelimme,mutta en sen enempää tiedä niistä..Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun otan hotellin etukäteen, seuraavaksi vain lennot ja majapaikka jotain muuta kautta.
KAUPANKÄYNNISTÄ..
Se todellakin on "tinkijän paratiisi". Itse ostin hurjan määrän kaikkea "krääsää". ;) Koruja iso kasa, batiikkia monta kiloa, tauluja, vaatteita yms. Ostin myös ison rummun samalla hinnalla laukun kera. Ihan hyvillä mielillä maksoin,koska se koju oli jossain keskellä Manjai Kundaa, ei missään turistialueella.. Tiesin aika hyvin etukäteen "oikeita" hintoja, joten kaupankäynti oli monesti aika nopeaa. Ja varsinkin aamuisin shoppailu on helpompaa, eivät halua menettää ensimmäistä asiakasta, LOL ;).
Kairaba avenuella on ainakin Kairaba Shopping Center, joka on kuin Citymarket pienoiskoossa, kaikkea löytyy. Samalla kadulla myös useampi mini- tai supermarket.
OPPAITA me ei käytetty, kyllähän he kaikille tyrkyttävät vaikka mitä, mutta huomaavat kyllä hyvin pian, kuka haluaa tai tarvitsee heidän palveluja, kuka ei. Sen jälkeen vaan ystävällisesti moikkailevat ja kyselevät kuulumisia. NO THANX kyllä tehoaa, jos ei englantia sen enempää osaa, eikä turhia ala höpisee jos ei kiinnosta.
RAVINTOLAT JA YÖELÄMÄ
Me kävimme muutaman kerran ravintoloissa syömässä.. Sultan Sweets ja 4 Seasons Kairaba Avenuella, 24/7 Kololissa sekä Ali Baba Senegambiassa ihan kaverin suosituksen takia, hyvää pizzaa! Muuten suosin paikalliskuppiloita, josita sai paljon maukkaamman aterian 15-35 dalasilla, ennen kaikkea paikallista ruokaa. Vatsatautia tms. meillä ei ollut kenelläkään, olin siis 3 lapseni kanssa. Kävin jopa kahdesti tuolla "Sizzla´s :ssa", ihan hyvin sitä kuvailit, sanoisin,että puska regggaebileet rannalla,jossa hiukka ja ruoho pöllyää kilpaa! ;) Mutta todella hyvää musaa siellä oli,eli reggaen ystävien kannattaa se kokea. Taskulamppu mukaan! Oli siellä useampikin vaaleampikin kun olimme, mutta suurimmilta osin omissa oloissaan huojuvia rastoja,heh.
WOW:ssa kävin myös, tiesin,mitä odottaa ja tanssittiin tosiaan koko yö! Paikka oli aivan täynnä ja pari tappeluakin,mutta oli aivan mukavaa, ainakin loppuyöstä... Sähkökatkokset hieman häiritsi alkuiltaa. Niin ja kaikki valkoiset naiset eivät ole siellä "oppaan" kanssa, minä olin ihan gambialaisen mieheni kera. ;)
Ali Baba Garden...heh, kuten kaverini ilmaisi, tuntui kun olisimme olleet jossain Suomeen verrattavassa humppapaikassa...Eli ehkä hieman varttuneemmalle mieluisa paikka. Eksyimme sinne kun tapasimme joitain tuttja ennen WOW:iin menoa,mutta oli kyllä vika kerta. ;)
Jokor...Oli todella sattuma,että osuimme sinne kun oli Tobaski Tourin vikat bileet, eli oli aivan mahtavaa musaa, paljon ihmisiä, tanssittiin jalat kipeiksi.
LIIKKUMINEN
Tosiaan paikallisbusseilla todella helppo liikkua, 5 dalasia. Serrekundasta 6 dalasia Banjuliin, Kävimme siellä kolmisen kertaa,mutta itse tykkäsin shoppailla enemmän Serrekundan kojuilla. Banjul on mielestäni ihan siisti ja rauhallinen kaupunki, Sinne on helppo mennä ja siellä helppo liikkua. Meidän eka visiitti siellä oli aivan "täydellinen päivä" ,koko päivä kierreltiin rauhassa, katseltiin auringon laskua Arch 22:lla, todella mukavaa, ihania kuvia sain.
MOSKIITOT
Niitä ei tosiaan paljoa ollut tähän aikaa vuodesta. Olimme siis uuden vuoden siellä. Muutamat puremat saatiin, minä ehkä pari enemmän,koska olin illat/yöt liikenteessä. Malarianestolääkkeitä meillä ei ollut kenelläkään. Hyttysmyrkkyjä saa sieltä melkein joka minimarketista. Pitkähihainen oli minulla öisin ihan tarpeen.
KENELLE SOPII..
Hyvin sanoit,kenelle sopii, kenelle ei. Kyllä siellä nainen yksinkin pärjää, riippuu asenteesta ja elämänkokemuksista. Se tosiaan on Gambiassa suuri ero,että tyrkyttäjiä löytyy,mutta koskaan en ole törmännyt siellä niin törkeisiin tapauksiin kuin tosiaan jossain P-Afrikassa tai Turkissa!! Gambia on siitä ihanteellinen,että se on pieni paikka,mutta sieltä löytyy vaikka mitä.
Hyvää matkaa kaikille,joilla se vielä edessä ekan kerran tai uudestaan! Itsekin jo uusia lentolippuja kysellyt..;)
Ps. Pieni vinkki...Manjai Kundasta löytyy mr. Bubacarr Camara...Hänellä siellä aivan pieni koju, jossa valmistaa ja myy aivan ihania batiikkikankaita, t-paitoja, mekkoja, seinävaatteita yms yms.. Hänen kanssa ostoksenteko oli reilua,eikä hän on todella asiallinen tyyppi, ei tyrkytä turhia ;). Koju löytyy Kotu-Serrekunda risteyksestä n. 1km Serrekundaan päin, tie vasemmalle, kyltti "Manjai Kunda", koju melkein heti siinä, pieniä batiikkeja löytyy ulkopuolella roikkumassa, mutta todella huomaamaton paikka. Monesti pieni poika maalailee kankaita siinä edessä. Myös netissä löytyy juttua hänestä ja töistä..
aaaccc, sinulla on varmasti aikalailla erilaista tuolla matkustelu jos on gambialainen mies mukana, kuin jos on kyseessä tavallinen turisti kuten me olimme. Ote on varmaan ihan erilainen, ja olet ehkä käynyt siellä useammankin kerran? En tiedä, liikutko yksin? sinuun varmasti suhtaudutaan eri tavalla jos on mukana miehesi tai hänen kanssaan(?) yhteiset lapset?
Hienoa joka tapauksessa, että pystyt liikkumaan siellä kuvaamallasi tavalla. Meiltä se vain ei onnistunut, ja luultavasti ei monelta muultakaan ensikertalaiselta, minun 'kalliit' vinkkini on lähinnä heitä varten. Mutta näistä eri tason kertomuksista on hyvä valita, paikanpäälle se itsekullekin selviää, paljonko rahkeita riittää!
Olin ensimmäistä kertaa, suomalaisilta kavereilta olin udellut etukäteen vinkkejä näin "suomalaisen naisen näkökulmasta".;) Terkkuja tutuille!;)
vastasit niin pikaisesti, ettei ihan vielä selvinnyt se olennainen asia, liikuitko siis yksin, gambialaisen miehen seurassa vai lapsiesi kanssa?
Mikä tahansa tilanteesi olikin, se on minusta ok, mutta siellä juuri olleena ihmettelen jos YKSIN, ensikertalaisena, valkoisena naisena liikkuminen sinulle oli noin simppeliä? Ihan kuin olisimme siinä tapauksessa käyneet täysin eri paikoissa...
Anteeksi jankkaus, jos et halua vastata tuohon, haluaisin vain että sinne menevät saisivat jotensakin totuudenmukaisen kuvan.
Kuten sanoit, kirjoitit todella hyvin! Siksi kommentoin myös toisenlaisin kokemuksin.
Liikuin siis siellä lasten kanssa, yksin, kavereiden kanssa, miehen kanssa... Mutta olen asunut ennen Afrikassa (en siellä) ja jo 18 vuotiaana olin yksin ihan lomalla Keniassa,joten kokemusta yksin seikkailusta löytyy..
Arvelinkin, että vähän normaalituristia enemmän kokemusta löytyy...Suurin osa täällä palstalla tuntuu olevan aika noviiseja Afrikan matkailussa, niin ehkä jotkut asiat jotka sinulle ovat hyvinkin helppoja, saattavat olla uusille kävijöille melko mahdottomia.
No ehkä minäkin seuraavalla kerralla matkustelen rohkeammin paikallisbusseissa,nyt kun ensi kerta on ohi!
Pelottavaa siellä ei missään nimessä ollut missään, mutta vaistomaisestihan sitä alussa uutta oudoksuu eikä uskalla heti eka päivästä lähtien heittäytyä täysillä mukaan.
Kannatta ottaa mukaan? Jos käy syömässä 1-2 kertaa päivässä muutamia olusia,käy jollain retkillä ja pitää hauskaa eikä vain majaile hotellilla! Niin ja pari viikkoa kestää reissu!
Meidän ensikertalaisten systeemillä, jossa pääasiassa syötiin muualla kuin hotellissa, mutta tehtiin tosiaan melko vähän retkiä, niin rahaa saatiin kulumaan vaivaiset 400 euroa per nuppi, siis viikossa. Hotellimme oli siis kalleimmasta päästä, joten siellä meni suhteessa paljon rahaa.
Jos osallistuu Tjäreborgin retkille, menee rahaa puolet enemmän kuin jos osallistuu virallisten paikallisoppaiden retkille, ja jos taas matkustaa kuten tässä toinen kirjoittaja, niin silloin varmaan selviäisi sadalla eurolla viikko. Siis tästä voit päätellä, että se riippuu ihan itsestä paljonko sitä rahaa kuluu, seikkailumielisellä ei juuri mitään, toisessa ääripäässä viikossa saisi varmaan menemään liki tonnin.
Sori, parempaa vastausta on aika mahdoton antaa kun ei tunne juuri sinun tapojasi!
viitsisittekö tajuta monien kysylejyn jälkeen että on mahdoton sanoa paljonko rahaa tarvitsee...se on aika suhteellista.mitä syö ja juo. käykää katsomassa kolme neljä sivua taaksepäin siellä muutama vinkki.
voitko mennä omalle naapurille kertomaan ihan vaan vinkiksi mikä rahasumma heille riittää viikoksi???? voin olla varma että naapurin kulutus eri kohteisiin on jotain aivan muuta
Todellakin! Kaverini,jolla oli yksi lapsi mukana, kulutti puolet vähemmän kuin minä -tosin kera kolmen lapsen ja sama aika oltiin.. Ja minä tosiaan shoppailin melkoiset ylimääräiset kilot paluumatkalle,siinä suhteessa selvisin matkasta melko edullisesti. Täällä palstalla saatujen esimerkkihintojen avulla jokaisen kannattaa itse päätellä, miten tulee siellä kuluttamaan, miten haluaa siellä elellä..
Kyllä siellä sais menee rahaa, vaikka kuinka paljon. Joka paikassa on pyytäjiä ja tarvitsijoita. Kaikki myy jotain tai odottaa pientä tai suurempaakin tippiä kaikesta mitä tekevät, sanovat, esittävät tai opastavat. Mistä tahansa, miten paljon tahansa. Tuntuu että alkujaan paikalliset ovat olleet tyytyväisiä pinempiinkin tippeihin, mutta innokkaat turistit ovat "pilanneet" heidät, kun ovat antaneet heille suhteettoman suuria rahasummia. Tipit ja palkkiot tulisi suhteuttaa paikallisten tottumiin palkkoihin. Eli jos he saavat kuukaudessa max n40e palkkaa ( 1200 dalasia) on aivan järjetöntä maksaa sitä summaa esim yhden päivän retkestä!!?? Ihan oikeasti kannattaa miettiä sitä. vai maksaisitko täällä Suomessa yhdestä opastetusta kierroksesta vaikka 1800 e, mikä on vielä pieni palkka Suomessa??!
Jos antaa rahaa mennä, niin sitähän menee.
Meillä kahdella aikuisella matkaajalla meni yhteensä n. 700e sisältäen retket, ruuat,juomat, tipit ja tuliaiset ja huom ostettiin Paljon kaikkea! retket sekä matkatoimiston kautta, että omatoimisesti. Ja syötettiin pari kertaa paikallisiakin =) Hyvää matkaa!
Kattavasti kyllä kirjoitit ja haluaisin vielä lisätä reggae-bileistä rannalla. Itselläni oli mukana paikallinen mies ja häneen luotin 100%. Se täytyy kyllä myöntää, että menomatkalla sinne alkoi pikkasen mietityttämään, että mihin oikeastaan ollaan menossa kun oli pimeää, hiekkainen tie ja vastaan vaappui muutamia rastamiehiä aika pöllyissä.
Perillä ei kyllä pelottanut meno eikä minulle ainakaan tullut oloa, että muut tuijottavat. Mielestäni olivat todella ystävällisiä!
Ihmisten tukkeutuminen seuraan ei ole tuttua meille suomalaisille ja tästä syystä ahdistavaa. Riippuu ihan itsestä millä asenteella lähtee. Aluksi itsekin vähän "karttelin" kättelijöitä, mutta kun muutti omaa asennettaan niin ei enää haitannut yhtään se kuulumisten vaihtaminen. En ole eläissäni lomamatkalla nauranut/hymyillyt niin paljon kun Gambiassa! Ja kokeilkaa ihmeessä Tanga-Tangaa..paikallisbussia!
Uudestaan aion sinne vielä mennä. Mikään muu maa ei ole muuttanut minua niin paljon kun tämä kokemus.
Aloin miettimään elämän tarkoitusta, että onko tärkeintä tehdä "hullun lailla" töitä ja saada paljon rahaa vai nauttia elämästä ilman suurta määrää materiaa ja stressiä. Tulee sitä toimeen vähemmälläkin. Itselläni heräsi auttamisen halu niitä ihania ihmisiä kohtaan!
Voisin kuvitella asuvani siellä talvikaudet ja saattaisin olla niin "hullu", että perustaisin sinne kahvilan, ravintolan yms. Jos joku on miettinyt samaa niin ota rohkeasti yhteyttä!
[email protected]
Kyllä elo saattaisi sinullekin karummaksi muuttua kun siellä sadekauden asuisit.Paljon lapsia kuolee sadekauden aikana malariaan. Lääkettä tai rahaa lääkkeisiin ei ole.Puolen vuoden sisällä olen menettänyt siellä kuololle neljä nuorta ihmistä. Viimeisin tieto tuli viikko sitten. Kaikki menehtyneet muutamassa viikossa joihinkin epämääräisiin vatsajuttuihin, jotka ehkä Suomessa olisivat hoituneet "tuosta vain". En tiedä. Paljon olen itkenyt tuon "ihanan maan" ja sen kansalaisten vuoksi.Yli 30 vuotias ystäväni, vahva mies(onneksi)selvisi malariasta mutta oli lähes luuta ja nahkaa marraskuussa tavatessamme.
Ristiriitojen täyttämä maa, se myönnettäköön. Ehkä olet nyt rakastunut ja näet asiat vaaleanpunaisten lasien läpi mutta kaikkea hyvää sinulle ja haaveillesi.
Hei,
kaksi reissua takana ja kolmas huhtikuussa edessä. Vuorotteluvapaata nyt suunnittelen ja jos se toteutuu niin syksyllä lähtö 3 kk:ksi Gambiaan. Ei mitään ruusuisia kuvitelmia edessä vaan sitä arkea, johon onneksi olemme matkoillamme paikallisten tuttujen kautta tutustuneet.Varsinkin toinen matka muutti ajatusmaailmaa ja todellakin sitä nyt miettii miksi täällä rehkii hullun lailla. Oli ihanaa olla kolme viikkoa ilman työpuheluita ja kelloa. Johan hävisi vatsan turvotukset ym. stressioireet.Toki pidemmällä ajalla siellä haluaisi tehdä jotain hommia vaikka ilmaiseksi.
Ja kuten aaaccc totesi aiemmin niin yksin voi hyvin liikkua naisena siellä ja sitten toki kun ei ole eka kerta niin osaa suhtautua ihmisiiin eri tavalla. Meidän eka reissu tuli tosi kalliiksi kun ei oikein tiennyt mistään mitään, toisella matkalla käytettiin paikallisia ja syötiin "kaduilta", säästö oli huomattava. Ja täysin turvallista liikkua tanka-tankalla, 15 v. tyttäreni mm. liikkui sillä Serekundaan ystäviään tapaamaan. Mutta en olisi häntä ekalla reissulla päästänyt, kun olin ehkä liikaakin lukenut näitä sivuja ja ennakkoluulot olivat kovat. Gambia on maa, joka selkeästi jakaa tuntee. Itselle se kolahti ekan reissun ekana päivänä, sinne on päästävä takaisin, katsotaan nyt sitten miten käy.
Itse olen ollut Gambiassa ensimmäisen kerran monta vuotta sitten,ja nyt joulukuussa palasin.Re-rakastuin koko maahan taas.Tunnen Suomessakin gambialaisia,joten heidän tyylinsä tutustua ja puhua oli siksikin tutt.Gambiahan elää turismista,ja tämä turisti-aika on heille aika hankkia elanto itselle ja perheelle myös siksi ajaksi,kun turistit eivät tule ja elämä on mutenkin sadekauden aikana kurjaa.Ja muutenkin,miksi matkustaa kauas pois jos haluaa pysytellä suomalaisten seurassa,eikä tutustua maan ihmisiin ja tapoihin.Itse en ole ainakaan koskaan kokenut hyökkäävyyttä;uteliaisuutta,tuputusta,ystävällisyyttä toki.
Gambiass oli niin hyvää ja rauhallista olla.Paljon materiaa ei tosiaankaan ihminen tarvitse.Kodin ja ruokaa vatsan täytteeksi.Kyllä,haluaisin mennä Gambiaan koko talveksi.Pitäisi vain löytyä jotain bisnestäkin hiukan,elannoksi ja muutenkin.
Lämmin kiitos kattavasta selonteosta. Kirjoituksestasi on paljon hyötyä meille eka kertaa Gambiaan matkaaville!
kyllä lautalla pääse.menimme paikallisen epävirallisen oppaan kanssa lautalla bajulista barraan ja sieltä autolla kunta kintei kylään ja veneellä juuret orja saarelle.Lautta melkein ilmainen.
Kirjoittajalle "vähän kaikesta". Kiitos oivallisesti laaditusta matkareportaasista, joka sisälsi enemmän informaatiota kuin konsanaan Tjäreborgin matkaesitteet. Olemme keski-ikäinen pariskunta, joka on lähdössä Gambiaan hotelli Senegambia Beachiin 7.2. kahdeksi viikoksi. Tämä on ensimmäinen Afrikan matkamme ja matkakohde on meille näinmuodoin kokolailla outo. Mieliharrastuksiini kuuluvat mm. tähtitiede ja ornitologia, joihin Gambian luonto antanee erinomaiset mahdollisuudet. Lisäksi luonnontieteilijänä itseäni kiinnostaisi kerätä paikan päällä hyönteiskokoelma. Ongelmana on se, että lentokoneessa ei saa kuljettaa nukutusaineena käytettävää etyyliasetaattia (etikkaeetteriä), joka on tulenarka helposti syttyvä neste. Löytyyköhän Kololista lähellä hotellialuetta tai Serrekundasta apteekkia, josta voisi vastaavaa ainetta saada? Trooppista hyönteismateriaalia varmaankin alueelta riittävästi löytyy. Olisin kiitollinen vastauksesta tällä palstalla tai SUOMI24:ltä saatavalla sähköpostiosoitteella.
Jos haluat siihen Kairaban observatorioon, ota huomioon, että sitä pidetään tarpeen mukaan auki ja vain 2 kertaa viikossa, muistaakseni la ja to. Käy siis heti varmistamassa se jos aiot mennä. Oli todella mielenkiintoinen esitys, vanhempi mies, todellinen harrastaja esitteli meille pari tuntia sitä taivasta. Jos sinulla on joku Suomeen liittyvä tähtikartta, niin hyppisi varmaan riemusta saadessaan sen. Jos menet niin kerro terkkuja parilta suomalaiselta jotka eivät kovin paljon tietäneet tähdistä mutta joihin hänen innokkuutensa teki vaikutuksen.
Hyönteisistä ei tietoa, nyt tammikuu on tosi kuiva, joten niitä ei juuri näkynyt kylläkään (mikä minusta oli hyvä asia!)
Senegambia ja Kairaba ovat aivan vierekkäin.
Laita erillinen kysymys tuosta apteekista.
hei
Taidatte olla matkalla samaan aikaan, samaan hotelliin kuin tuttavani Veera puolisoineen. Veeralle olen antanut hyvän lintu- ja perhosoppaan, Ousman Jokun yhteystiedot. Juuri hetki sitten sain Ousmanilta sähköpostia, missä hän kirjoitti perheensä voivan hyvin, sään olevan lämpimän ja tapaavansa Veeran lähipäivinä. Ousman on erittäin taitava lintuopas, jota suosittelemme lämpimästi. Hän on kouluttautunut ja kouluttaa nuorempia oppaita Abukon luonnonsuojelualueella. "Googlaa" Ousman Joku, niin saat lisätietoa. Yhteystiedot hänelle ovat tel ( 220)9848360 tai ( 220) 7228183, [email protected]
Onneliista matkaa teille! Terveisin toinen keski-ikäinen pariskunta (141 lintulajia 2pv aikana)
Ehkä et enää lue näin vanhaa tekstiä, mutta siitä huolimatta kirjoitan vastineen. Kävimme suunnitellusti maassa helmikuulla kaksi viikkoa kestäneen ajan ja matka ylitti odotuksemme. Informaatiosi tällä palstalla oli erinomaisena apuna lomamme suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kairaban observatorio jäi valitettavasti kokematta, vaikka olin varannut matkaan tähtikarttoja yms. Olen laatinut kertomuksen sivulle otsikolla Matkakokemuksia Gambiasta; lue se palautteineen ja huomaa kuinka mahtava on sanan voima! Toivotan hyvää kevättä ja kesää.