Tänään menetin 6,5 vuotiaan kaniherrani! Kuinka kipeältä tuntuukaan, vaikken sitä olisi uskonut. Joka kerta noustessani esim. sohvalta, odotan näkeväni pienen pupuseni juoksevan jossakin tai nousevan keittiössä jalkaani vasten halutessaan salaattia tai banaania. Tämä päivä on vaikein.
ikävä
***
2119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ymmärrän murheesi eläimen menetyksestä, minä kuulin pari vuotta jatkuvasti kissani menettämisen jälkeen kisun askeleet rappusilta alakertaan, siis käsittämätöntä, ketään ei tule ja ääni ikäänkuin kuuluu, pienten tassujen töminä. Vieläkin voin kuulla sen, jos rauhoitun takkahuoneen sohvalle alakertaan, katselen ulos ikkunasta ja yläkerrassa on valo. Surutyötä se nyt on sinulla. Rakkaan lemmikin menetys on melkein yhtä paha kuin läheisen ihmisen. Myötätuntoni sinulle.
tulee olemaan tätäkin vaikeampi, väittää kuka mitä tahansa
älä usko mitä tyhmää tahansa