lastenlapsien kasvatukseen, jos puututte niin miten?
Puututteko....
angi
10748
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 19 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tyttären tytär oli konella vielä puolenyön jälkeen.
Nään sen omalla koneellani,kun Hän kirjautui.
Äitinsä oli sitä mieltä,että on normaalia mesetystä kavereille.
Ikää vain kaksitoista tällä neidillä.
Luultavasti olen kalkkis,eikä asia minulle kuulukaan
tiedät jostain kumman syystä ettei sen ikäisellä ole normaalia olla koneella keskellä yötä. Tiedät ettei ne asiat siihen aikaan ole yleensä normaaleja asioita. Tyhmä äiti joka ei pistä toppia asiaan jo pelkästään isovanhempien avulla.
En puutu, ja pyrin kaikin tavoin olemaan ojentamatta lastenlapsiani kun vanhempansa ovat mukana. Minusta se on vanhempien asia, ei minun. Tietenkin joskus (toki harvoin) tekisi mieli ilmaista mielipiteensä - kun kokemuksesta tietää, että olisi olemassa parempi tapa, mutta en todellakaan tee sitä. Syy tähän varovaisuuteen on varmaan oma anoppini. Hän oli ihan mahdoton komentelemaan lapsiamme, aina nalkuttamassa ja tärkeilemässä siitä huolimatta miten lapset käyttäytyivät, ja meidän ollessa läsnä. Lapsemme olivat (muiden mielipide:) todella herttaisia, tottelevaisia ja
kouluissa hyvin menestyviä, joten mitään syytä tällaiseen ei ollut. Mieheni suuttui välillä ihan hirveästi tästä (ja minäkin, vaikken ikinä ole uskaltanut sanoa anoppiani vastaan).
No itselleen anoppi teki karhunpalveluksen, lapset eivät todellakaan pidä hänestä. Murrosiässä osa heistä jopa sanoi vihaavansa häntä. Heidän inhoaan vahvisti myös se, että anoppi hemmotteli mieheni toistakymmentävuotta nuoremman veljen aivan pieleen. Hän sai tehdä ihan mitä halusi, vaikka anoppi kielti nämä asiat meidän lapsiltamme.
kuuluu vanhemmille ei mummoille aikä vaareille. Mutta jos sanoo mielipiteensä jostain asiasta niin sen voi sanoa lasten vanhemmille suoraan ja tietysti kauniisti ja sydämellisesti. Ei määräävästi eikä komentavasti vaan olettamuksella. Koska vanhempien on kuitenkin joskus elämässään opetettava lapset keskustelemaan asioista normaalisti niin ettei aina tarvi tapella. Mummon ja papan tai miten ihmiset sanovat tätä miespuolista tulisi pysyä mahdollisimman paljon erossa näistä kasvatus aisioista.
Jos lapset ovat hoidossa useamman päivän esim. kesämökillä, niin onhan se jöö pidettävä.
Mutta vanhempansa korostavatkin aina, että mummin sanaa sitten kuunnellaan täällä, kun he itse eivät ole paikalla.
Mitään ongelmia asiasta ei ole tullut.
Kasvatus on sitä paitsi kaikenlaista muutakin kuin komentelua. Luemme, seuraamme luonnon ihmeitä, retkeilemme, marjastamme. Kaikkihan se on "kasvatusta".
kaikki on kasvatusta. Mitä enemmän mummo tai vaari ovat lastenlasten kanssa tekemisissä sitä viisaampia lapsista tulee. Mummojen tai vaarien ei tarvitse edes pakosta tehdä mitään näiden lasten kanssa kunhan vaan eivät liikaa kiellä. Täytyy aina käyttää sanaa katsotaan, voidaanko tai onko varaa. Mummoilta täytyy puuttua sana (Ei) Sana ei on hyvin jyrkkä muoto se kalahtaa lapsenkin aivoissa. meinaan lapsenkin sanaa siksi että ei aikuinenkaan tykkää jos toinen sanoo aina Ei joka asiaan..
Käytännössä se ei pitkien välimatkojen vuoksi ole
edes mahdollistakaan, mutta silloinkin kun olisi,
en katso sitä minun tehtäväkseni.
Lastenlasten, nyt jo teini-ikäisiä, ollessa luonani,
pyrin pitämään samat säännöt ja rajat mitkä heille
on kotoa tuttuja.
Tottakai pieni hemmottelu on mummille sallittua,
mutta siitähän tässä ei olekaan kysymys.
Varsinainen kasvatus on mielestäni, vain ja
ainoastaan, vanhempien tehtävä.
Varsinainen kasvatus on vanhempien asia.
Mutta kuten tuolla ylempänä jo mainittiin että pelkkä lasten kanssa oleskelu on kasvatusta. Niin olen siitäkin samaa mieltä. Sinä vanhempana eli mummona olet oikein mestari kasvattaja koska tiedät jo ettei heille tarvitse olla muuta kuin kiltti. Lapset ottavat esimerkkejä jokapuolelta kuten olet itse niin, tulee lasten lapsistakin samoin ajattelevia ja tekeviä, kaikki näkyy ennemmin tai myöhemmin heissä.
Seitsemän lapsenlapsen mummina olen kyllä kasvattanut ja komentanut,mitä nuo sanat sitten todellisuudessa tarkoittavatkaan.
Ruokapöytä on sellainen paikka ,jossa mummin sana on laki.Eli narinat pois .Tämä silloin ,kun he olivat alle kouluikäisiä ja tappelua ja nahistelua tuli.
No kasvatuksesta en tiedä,jutellaan ,leikitään,pelataan ja viihdytty on.
Kuten aikaisemmissa kirjoituksissanikin olen sanonut on tärkeintä olla heidän kanssaan ja tehdä sellaisia asioita joissa ei tarvitse viljellä sanaa EI usein. Kiltit ihmiset pärjää loppujen lopuksi parhaitsen itsensä ja lasten kanssa.