mihin perustuu?

...eikös se perustu siihen painovoimaan. Ja kyllä se pitää paikkansa. On ihan omakohtaista kokemusta kun itsellä on painoo vähä enemmän kuin näillä oikeilla urheilijoilla.

metallikuulan ja samankokoisen styrox-kuulan parvekkeelta niin kumpi on ennemmin maassa? Entä jos sama tehdään Kuussa?

Jos mitään vastustavia voimia ei olisi, niin molemmat menisivät yhtä nopeasti, vaikka painavalla on suurempi massa kiihdytettävänä, niin painavampaan kohdistuu suurempi alaspäin vievä voima kuin kevyempään. Kun mukaan otetaan sukseen kohdistuva kitka ladusta ja ilmanvastus, ja jos ne oletetaan molemmilla yhteä suuriksi, niin ne ovat kuitenkin kevyemmällä suhteellisesti suuremmat kun verrataan alaspäin vievään voimaan, kuin painavammalla. Ja siksi painavampi menee nopeammin. Ellei sitten painavammalla ole huomattavasti suurempi ilmanvastus tai luistamaton suksi.

...aikamoiseksi tieteeksi. Minä ny vain vastasin sen painovoiman kun tuli mieleen yks hiihto jossa oltiin nousemassa isohkon kukkulan laelle. Viimeistä pitkää nousua noustiin ja siinä meni mun ohi yks pieni ja varmasti kevyt nainen aika helponlaisesti. Tunnistin hänet henkilöksi jonka tiesin vuosikausia kolunneen kaikenlaisia hiihtoja ja ei aivan turhaankaa eli menestystäki jonkinverran oli tullut. No kyllä minäki sinne kukkulan laelle pääsin ja sitte lähdettiin alaspäin. Olin ehkä n.100 metriä jo jäljessä. Alamäkeä riitti n. 1,5 km mutta jo ennen kuin kilometri oli laskettu niin aivan heittämällä menin hänen ohitseen. Kohdalla hän huikkasi että on se niin väärin kun mennään alaspäin niin aina miehet menee ohi. Ja kyllä hän aivan selvästi viittasi siihen että miehet on painavampia.
No minä saatan olla väärässä mutta näin se vain on käynyt.

No jos puhutaan näistä nopeuseroista kevyemmän sekä painavemman hiihtäjän välillä, niin kanattaa puhua vähän kitkasta sekä paljon ILMANVASTUKSESTA, johon vaikuttaa suurelta osin kappaleen massa, johon ilanvastus kohdistuu. Jotta tämä olisi helpompi havainnolistaa, niin ajatellaan niin, että muutetaan tämä alamäestä tuleva "tuuli" ilmanvastus, normaaliksi kovaksi tuuleksi. Esimekiksi pihalla kovalla tuulella pingispallo lentelee tuulen voimasta aivan holtittomasti, golfpallo pysyy paikoillaaan.
Näin se tuuli, laskiessa ilmanvastus vaikuttaa myös kappaleeseen sen massasta riippuen. Jos jollain olisi hajua kitkakertomista laskettaessa mäkeä alas, niin voisi helposti laskea ilmanvastuksen esimekikisi 55 kiloiselle sekä 80 kiloiselle. Lisäksi pitäisi vähän tietää vähän nopeuksia ja tuulennopeuksia... Painovoimalla ei sanottavasti merkitystä tässä tapauksessa. Vaikka massa kiihtyy tässä tapauksessa hieman nopean, mutta todellakin vain teoreettisesti.

....itselleni täs naureskelen ja taidanpa vetää vastaukseni pois kun en tienny asiasta oikeen mitää. No siitä en kuitenkaa tingi että olen laskenut alamäessä monesti kevyen hiihtäjän ohi siitä syystä että itse olen ollut painavampi. Enkä kyllä väitä että se olisi johtunut siitä syystä että mulla olisi ollut vaikkapa onnistuneempi voitelu.

Vanha ketju mutta ei haittaa, tästä asiasta nimittäin "tapeltiin" juuri äsken työkavereitten kanssa. Päädyttiin järkeilemällä seuraavaan OIKEAAN vastaukseen:

Insinöörifysiikalla homman täytyy johtua siitä, että kitkakerroin ei ole vakio painavalla ja kevyellä laskijalla. Painavampi laskija kehittää enemmän suksen pohjan ja lumen väliin kitkavoimaa (kitkatyötä), joka muuttuu lämmöksi, joka pienentää kitkakerrointa: Kun on enemmän lämpöä, joka sulattaa lunta suksen ja ladun välissä, saadaan sinne parempi "vesipatja" ja siten parempi luisto ja pienempi kitkakerroin. Seurauksena se, että painavampi laskee lujempaa. Tuosta vesipatjan syntymisestä (ja syntymättömyydestä) johtuen kovalla pakkasella luistaa huonommin kuin pikkupakkasilla.

Ilmanvastuksellakin on vaikutusta, mutta tämä on pienen lapsen ja aikuisen välillä lapsen eduksi eikä painavamman aikuisen -> kokemus kertoo, että aikuinen meinaa laskea lapsen päälle, jos lähtee laskemaan lapsen jälkeen.

Jollain muulla alustalla kuin lumella homma ei välttämättä mene näin.