2 §
Opetuksen tavoitteet
Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.
Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.
3 §
Opetuksen järjestämisen perusteet
Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään.
Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
JNE
Onneksi peruskoululaki määrittelee opetuksen tavoitteet ettei yksittäisen opettajan tarvitse sitä tehdä.
Perheet eivät voi opettaa suurryhmäprosessien hallintaa mitä valitettavan usein ei tee koulukaan, kun opettajat kuvitteleavat olevansa opetusrobotteja ja tieteentekijöitä, ei inhimillisen vuorovaikutusosaamisen esimerkkejä.
Hyvin suuri osa meidän pärjäämisestä tulee siitä miten me toimitaan toisten kanssa, ja sen voi oppia vain toiminnan kautta.
Eihän varusmiespalvelua suoriteta kirjekurssina.
Työelämä tarvitsee sosiaalista osaamista ja tunneälykkyyttä, johon koulukin voisi antaa oman kortensa.
Opetuksen tavoitteet
Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.
Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.
3 §
Opetuksen järjestämisen perusteet
Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään.
Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti.
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
JNE
Onneksi peruskoululaki määrittelee opetuksen tavoitteet ettei yksittäisen opettajan tarvitse sitä tehdä.
Perheet eivät voi opettaa suurryhmäprosessien hallintaa mitä valitettavan usein ei tee koulukaan, kun opettajat kuvitteleavat olevansa opetusrobotteja ja tieteentekijöitä, ei inhimillisen vuorovaikutusosaamisen esimerkkejä.
Hyvin suuri osa meidän pärjäämisestä tulee siitä miten me toimitaan toisten kanssa, ja sen voi oppia vain toiminnan kautta.
Eihän varusmiespalvelua suoriteta kirjekurssina.
Työelämä tarvitsee sosiaalista osaamista ja tunneälykkyyttä, johon koulukin voisi antaa oman kortensa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Yhdyn täysin aloittajan kirjoitukseen. Jokin on opettajien koulutuksessa mennyt pieleen jos edellä esitetyt seikat eivät ole menneet jakeluun. Kyse ei pelkästään voi olla suurissa opetusryhmissä ja aineen tiukoissa tavoitteissa, vaan koulun kulttuurissa, josta suurelta osin vastaa rehtori ja koulun ylläpitäjä.
Hirvilahti ampuu taas itseään jalkaan (HS 3.5.2008, mielipide)... Syyttää opiskelijoita, vaikka pitäisi aluksi katsoa peiliin ja miettiä mitä voisi itse tehdä toisin.
Ei meillä AMK:ssa ole tuollaista käytöstä laisinkaan ja nyt yksi turhautunut Haaga-Helian lehtori mustamaalaa koko AMK-koulutuksen tason! Törkeää!
Luin pikaisesti saamani palautteen AMK-katastrofista. saamieni viestien lukuisat yksinkertaiset kirjoitusvirheet todellakin vahvistavat käsitystäni siitä, että AMK on täydellinen intellektuaalisten mitättömyyksien ajanvietepaikka. Toki myös monivuotinen opettajankokemukseni tukee tätä seikkaa. Kovasti kaikilla tosiluusereilla on hinku saada korkeakoulututkinto. Jos nyt alotettaisiin tuomalla pääsykoe AMKuun se karsisi ainakin luku-ja kirjotustaidottomat pois, siis noin joka toisen. Onnea vaan hakemaan oikeaan yliopistoon. AMK on ja tulee olemaan mitätön jäteastia, jonne vaan itsestään suuria luulevat kakarat ja täysnollat hakeutuvat hassunvärisen haalarin toivossa. Työn saanti saattaapi olla jo vaikeampaa kun työnantajille selviää AMK-wannabeen todellinen alhainen älykkyys- ja sivistystaso
Kiitos palautteesta. käsittelemäni asia selvästi herättää suuria tunteita enimmäkseen suurta pettymystä kun opiskelijoille on pikkuhiljaa selkeytynyt ammattikorkeakouluhuijaus. Se on lähes täydellinen rikos. Tavoite oli saada niin ja niin monta pros. ikäluokasta korkeakoulutettua. Keksittiin ammattikorkeakoulu: sinne on helppo päästä ja vaatimustaso on lähinnä nolla; laiskat ja tyhmät opiskelijat eivät viitsi valittaa, sillä silloinhan voisi joutua tekemään töitä suoritusten eteen. Opettajat taas tietäen oppilaitten tyytyväisyyden kurssin läpäisystä voivat mätkiä haluamiaan arvosanoja vaikka lukematta huonolla käsialalla toisiltaan kopioituja vastauksia. Kaikki voittaa. Paitsi maksaja ja yleinen sivistystaso. Saamassani palautteessa oli paljon hyvää. Siitä kiitos. Totta on, että AMKssa tavoitteet ovat täysin ylimitotttuja ja opiskelukulttuuri on olematon. Opiskelijat eivät yksinkertaisestoi ole tottuneet tekemään töitä. Kaikki suoritukset täytyy saada vaivattomasti lähinnä hengitys on vaatimustasona. Jos hyvää arvosanaa ei tule, niin ainahan voi hakeutua rehtorille itkemään mutta lisälukeminen ja tentin uusiminen onkin sitten valtavan tuskallista. Harmi vaan, että tosielämässä usein ei ole kuin yksi kerta näyttää kykynsä ja aina kaikkea ei saa valmiina kunhan vaan jaksaa tarpeeksi kauan itkeä ja ruinata.
Kerrankin Joku puhuu suorin sanoin asiaa. AMK-kokemukseni tukee Hirvilahden kuvaamaa tilaa. Oppitunneille saavutaan jos ruoka ruokalassa ei ole hyvää ja muuta tekemistä ei ole. Tenttiin luin viimeksi joskus lukiossa. Itse opiskelijana toivoisin AMKuun pääsykoetta, jolloin todelliset tulevaisuudentekijät kohtaavat tasokaan opetuksen... jja toisensa. Hirvilahti menee metsään haalarihöpinöidensä kanssa. Ylioppilaslakin tuunaamisen takia amikseen tullaan. Huomenna taas tentti... no vähät väliä uusin sen niin kauan, että pääsen läpi jos ei hyväksyttyä tule, niin voinhan aina valittaa rehtorille, joka hyväntahtoisena hölmönä onneksi uskoo meitä kultakimpaleita ja tulevaisuuden suurhenkilöitä
Yksinhuoltajaäiti kuten niin monet muutkin arvostelevat opetusmenetelmiäni vaikka heillä itsellään ei ole mitään tutkintoa eikä opettajankoulutusta. Kovasti mielipiteitä kylläkin. Ne mielipiteet ovat hämmennyksen värittämiä kun edes perustermistö ei ole kohdallaan. Sellaisten ihmisten kommenteista ei juuri riitä puserrettavaksi kuin yksityisen ihmisen luonnevikainen häiriköinti. Otan mielelläni vastaan kritiikkiä, mutta silloihan sen kritiikin olisi perustuttava todellisuuteen ja omakohtaiseen opettajantyöhän... ei puolueelliseen oman häirikkölapsen puolustamiseen. tiedepainotteista lähestymistä taas kerran kritisoitiin mutta johtaa se ainakin siihen hyvään, etten ole yhdessäkään kirjoituksessani vedonnut, esittänyt tapahtumia, jotka eivät kestäisi lähdekritiikkiä ja eivät olisi toistettavissa. Toisin kuin nämä kotiäidit, jotka kritisoivat minua löysien mielikuvien perusteella. Jo yksistään tuo saa minut vakuuttuneeksi, että tieteellistä järjestelmällistä lähdekritiikin kestävää tietoa on saatava luulojen, virheellisten mielikuvien ja paniikkireaktioiden tilalle.
Kirjoittamaani kritiikkiin ammattikorkeakouluissa rehottavasta oppilasaineksen notkahduksesta vastataan usein todella omituisesti. Olen toki valmis sekä seisomaan sanojeni takana että kohtaamaan kritiikin kun se oikeaan osuu. Nyt kritiikki on järjestäen mennyt ihan jonnekin muualle kuin koheeseensa. Pitääkö minun tässäkin muistuttaa, että kirjoitin kritiikkini nimen omaan ammattikorkeakouluista ja aikuisista opiskelijoista. vastineissa höpistään jotain koulun sosiaalistavista tehtävistä. Haloo! Minä en puhu ala-asteista enkä muunkaan tason peruskoulusta vaan korkeakoulusta, jolloin opiskelijat ovat vapaaehtoisina koulunpenkillä ja heiltä on lupa odottaa jo melko paljon. Ihmisyyteen ja sosiaalisuuteen kasvetaan ala-asteella. korkeakouluissa ollaan aikuisina hankkimassa ammatti
Jokaisessa palautteessa yhä uudestaan ja uudestaan lainataan jotain väsynyttä lakikirjaa määrittelemään perusopetuksen laatukriteereitä. Joo kiitos vaan tiedosta. Pointtini on se, että en minä perustason oppilaiden laiskuudesta mitään puhukaan. Ilmoitan nimenomaan tyytymättömyyteni korkeakoulutason oppilasaineksen tasoon. Se joka ei tiedä eroa peruskoulun ja korkeakoulun välillä saisi pitää sivistymättömät mielipiteensä siellä trukkikuskien tupakkapaikalla jonne ne kuuluvatkin
Huh huh!
taas: - peruskoulun tarkoitus on sitä ja tätä. Joo: Niin varmasti peruskoulun tarkoitus onkin vähän eri kuin korkeakoulun. Herätys! En ole missään vaiheessa argumentoinut kuin korkeakoulutuksen tason säilyttämisen puolesta. Peruskoulussa ja ammattikoulussa se, mitä liimanhaistelijat rutsaavat keskenään ei kuulu tähän keskusteluun eikä korkeakouluun. Korkeakouluun tullaan jo kehittyneenä ja eheytyneinä ihmisinä: Aikuisina oppimaan ammatti. Mikäli korkeakoulua pitää jonain eheytymisen ja pidennetyn puberteetti-iän jatkeena niin kyllä yhteiskunnan rahat ovat hukkaan heitetty
Luin Viimeistään KOREKEAkoulussa on jo pakko oppiia itsenäisyyttä, sivistystä tietoa, taitoa ja vieraita kieliiä. TaVOTTEET OVVAT YLEENSÄ KV-YRITYSTEN JOHTOTEHTÄVÄT OPPIMIISRESURSSIT JA KOULUNKÄYNTIHALUKKUUS ON LASTENTARHATASOA.