sumu tuli jälleen
perjantaina
minä tiedän kyllä
silloin se tulee
se aaltojen takana odottaa
katsoo minua
suruni kuulee
ei liiku vielä
tuulee
hitaasti hiljaa
se sitten peittää
minut ja kaipuuni
yksin
vain sinuun
perjantaina
minä tiedän kyllä
silloin se tulee
se aaltojen takana odottaa
katsoo minua
suruni kuulee
ei liiku vielä
tuulee
hitaasti hiljaa
se sitten peittää
minut ja kaipuuni
yksin
vain sinuun
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suru ja sumu taitavat kulkea
käsikkäin.
Ainakin minun maailmassani.
Hieno, riipivä runo.
Kiitos
Niin me yhdessä olemme sen kokeneet
Kiiruusti,,,puuhhh... kovin on sinulla tänään suru läsnä,
mutta kauniisti sen asettelet sanoiksi!
Niihin voisi jälleen jäädä keinumaan ja.. lohduttamaan! :}
Lempeitä ajatuksia ja.... Muru veivaa valkoista lunta lumenteko-koneellansa, näkyykö?.. :D *jännittä*
Olet kaikessa mukana
Luojana lumen
Ei nyt edes enkelit sellaista tee
Mutta olen varmasti laskenut tekemäsi rinteen
Tai etsin sen
sumuverho ei aukea
se peittänyt on
minut
kaipuuteen
myrskytuulta kaipaan
hiljaa huutanut
sinä sen osaat
päästä minut valoon
Kuuletko
sumutorvi itkee
matalataajuista
värähtelevää
kaipausta...
Itkua
joka puristaa kasaan
sydämeni arasti lepattavan liekin
hetken kirkkaasti palamaan...
Silmieni nurkissa kyyneleet
hopeisina kilisevät tiu'ut
Jos katsot tarkasti
kuulet...
Tiedätkö
mitä minä eniten pelkään ?
Sitä
ettet tavoita suruani,
kaipausta Sinuun.
Yritän epätoivoisesti
lähettää hätämerkkejä silmilläni
Sinun tulla
sammuttaisit loppumattoman kaipaukseni
Sinuun.
***
Peres, tämä runosi on kultaa - kaipauksesi su-
loinen laulu.