Sähkönsiirtojännite

puupää2

Moi!

Sähkönsiirtojännitteen pitää olla mahdollisimman suuri, jotta sähkövirta ja siirtohäviö olisivat mahdollisimman pieniä. Eikö jännite ja sähkövirta olekaan suoraan verrannollisia? Eli mitä suurempi jännite sitä suurempi virta?

11

5757

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sfgsdfhdfgh

      Jos on tietty teho millä sähköä tehdään, eli
      P=UI
      Nyt kun kasvatat jännitettä, niin virta kasvaa.
      Toisaalta kyllä jos on tehoa käytettävissä niin saadaan jännitettä kasvattamalla lisää virtaa lain
      U=RI
      mukaisesti.
      Jos virta on suuri kasvaa johtimien lämpötila ja energiaa menee hukkaan. Siksi pieni virta on tehokkaampaa siirää.

      • aSDasfsdfgdg

        Tietenkin edellisessä viestissäni pitäisi lukea
        "Jos on tietty teho millä sähköä tehdään, eli
        P=UI
        Nyt kun kasvatat jännitettä, niin virta pienenee."


    • Jonsson.

      Jännite on potentiaali, josta voidaan ottaa virtaa, mutta mitään välttämättömyyttä ei silti ole. Potentiaali kuitenkin säilyy vaikka otettu virta olisi täysi nolla.

      Sama asia kuin, että voimalaitoksen yläpuolisen vedenpinnan korkeus on se mikä se on (jos on tarpeeksi suuri järvi) ja siitä voidaan ottaa virtausta nolla taikka niin paljon kuin vesiturbiiniin saadaan syötettyä. Yläpuolinen veden korkeus (eli "jännite") on potentiaali, jota voidaan käyttää tai olla käyttämättä ja "virtaus" mittaa sen käyttöastetta. Kun tehoa ei tarvita, niin patoluukku suljetaan ja turbiini pysähtyy. Järven vedenpinnan korkeus on edelleen silti sama ja siellä on tehoreserviä ("jännite" säilyy).

      Käytännön verkoissa jännitettä yritetään ylseensä pitää vakiona ja virran annetaan vaihdella kulutuksen mukaan. Voimalaitokset huolehtivat jännitteestä, kuluttajat virrasta.

      • alkup.

        Kiitos vastauksista! Minua hämää tämä kaava R=U/I eli, että johtimen resistanssi on jännite jaettuna sähkövirralla. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun sähköjohdon päiden välistä jännitettä kasvatetaan niin virtakin kasvaa samassa suhteessa. Jostain syystä ei mene jakeluun tämän valossa se, että jännitteen pitää olla sähkönsiirrossa mahdollisimman suuri, jotta virta ja hävikki olisi pieniä.


      • Vyysikko
        alkup. kirjoitti:

        Kiitos vastauksista! Minua hämää tämä kaava R=U/I eli, että johtimen resistanssi on jännite jaettuna sähkövirralla. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun sähköjohdon päiden välistä jännitettä kasvatetaan niin virtakin kasvaa samassa suhteessa. Jostain syystä ei mene jakeluun tämän valossa se, että jännitteen pitää olla sähkönsiirrossa mahdollisimman suuri, jotta virta ja hävikki olisi pieniä.

        oikean elämän sähköverkossa.

        Kuvittele R vaikka muuttuvavastuksiseksi.
        Kokonais R on siirtojohtojen R kotitalouksien R.

        Kotitalouksien R on sitä pienempi mitä enemmän ne kuluttaa tehoa.

        Ajatteles näin sitten, mitä suurempi jännite on sitä suurempi teho voidaan siirtää samalla virralla ts. ei tarvitse paksuntaa johtimia.


      • ..............
        alkup. kirjoitti:

        Kiitos vastauksista! Minua hämää tämä kaava R=U/I eli, että johtimen resistanssi on jännite jaettuna sähkövirralla. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun sähköjohdon päiden välistä jännitettä kasvatetaan niin virtakin kasvaa samassa suhteessa. Jostain syystä ei mene jakeluun tämän valossa se, että jännitteen pitää olla sähkönsiirrossa mahdollisimman suuri, jotta virta ja hävikki olisi pieniä.

        Sähköteholle on oma kaavansa, P=U*I, eli sähköteho on jännite kertaa virta.

        Oletetaan pienessä kylässä muutaman kilometrin päässä voimalasta olevan 1000 kpl 60 watin hehkulamppuja, niiden sähköteho yhteensä siis 60 000 W.

        Jos teho siirretään 230 voltin jännitteellä, pitää virtaa siirtää 60 000 W / 230 V = 261 A. Sellaisen virran siirtämiseen tarvii vähintään noin 32 tai 40 neliömillin kuparijohtimen.

        Jos teho siirretään 4000 voltin jännitteellä, pitää virtaa siirtää 60 000 W / 4000 V = 15 A. Se siirtyy hyvin 2,5 neliömillin kuparijohtimessa.

        Ennen lamppuihin syöttämistä tuo 4000 voltin jännite täytyy tietenkin pienentää 230 voltiksi paikallisilla jakelumuntajilla. Mutta muutaman kilometrin siirtomatkalla säästettiin paljon kuparia isomman siirtojännitteen ansiosta.


      • juttu kai
        alkup. kirjoitti:

        Kiitos vastauksista! Minua hämää tämä kaava R=U/I eli, että johtimen resistanssi on jännite jaettuna sähkövirralla. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun sähköjohdon päiden välistä jännitettä kasvatetaan niin virtakin kasvaa samassa suhteessa. Jostain syystä ei mene jakeluun tämän valossa se, että jännitteen pitää olla sähkönsiirrossa mahdollisimman suuri, jotta virta ja hävikki olisi pieniä.

        siinä johtimessa on se virtatiheys. Se kuin pidetään pienenä, niin johtimet pysyvät vilpoisina. Siksi suuri jännite ja pieni virta. Tehohan oli (karkeasti) P=UI jos se on vakio: UI=vakio, niin U:ta kasvattamalla virta pienenee, mutta teho on vakio. Muuntajilla sitten muutetaan virta-jännite suhteet sopiviksi.


      • Anonyymi
        .............. kirjoitti:

        Sähköteholle on oma kaavansa, P=U*I, eli sähköteho on jännite kertaa virta.

        Oletetaan pienessä kylässä muutaman kilometrin päässä voimalasta olevan 1000 kpl 60 watin hehkulamppuja, niiden sähköteho yhteensä siis 60 000 W.

        Jos teho siirretään 230 voltin jännitteellä, pitää virtaa siirtää 60 000 W / 230 V = 261 A. Sellaisen virran siirtämiseen tarvii vähintään noin 32 tai 40 neliömillin kuparijohtimen.

        Jos teho siirretään 4000 voltin jännitteellä, pitää virtaa siirtää 60 000 W / 4000 V = 15 A. Se siirtyy hyvin 2,5 neliömillin kuparijohtimessa.

        Ennen lamppuihin syöttämistä tuo 4000 voltin jännite täytyy tietenkin pienentää 230 voltiksi paikallisilla jakelumuntajilla. Mutta muutaman kilometrin siirtomatkalla säästettiin paljon kuparia isomman siirtojännitteen ansiosta.

        Todella ymmärrettävästi kuvattu. Näinhän se on!


    • Simppelton

      On kaks eri asiaa:
      - jännite johtimien välillä, johon hyötylaitteet on kytketty
      - jännite johtimen oman vastuksen ylitse.

      Jos virta johdossa on vakio, niin johtimessa syntyvä jännitehukka on vakio. Ujohdin=I*Rjohdin.
      Mitä suurempi on jännite johtimien välillä, sitä suurempi teho siirtyy. Phyöty = Uhyöty * I.

      Eli tehohukka johtimessa on vakio vakio virralla, mutta hyötyteho perillä nousee, mitä enemmän johtimien välistä jännitettä nostetaan.

    • sillisallad

      tehohäviötä synny p= vastus kertaa virran neliö, elikkä p hukka kasvaa virran toisessa potenssissa, joten virta on pidettävä pienenä josta seuraamuksena on suuri jännite P=UI mukaan???!! En kylläkään ole sähkömies mutta näin meille opetettiin joskus 70 luvun lopulla.

      • rauli2

        näin se on miten sanoit .....osa muista vastauksista oli ihan puuta heinää, osa ihan oikeaa asiaa


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Päivän Sanna: Nvidia sijoittaa miljardi dollaria Nokian osakkeisiin

      Nvidia merkitsee osakkeet 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla tavanomaisten toteutumisehtojen t
      Maailman menoa
      64
      5700
    2. Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin

      Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo
      Maailman menoa
      107
      3585
    3. Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..

      Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel
      Maailman menoa
      57
      3448
    4. Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021

      vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti
      Maailman menoa
      47
      2847
    5. Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin

      Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset
      Maailman menoa
      5
      2693
    6. Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"

      Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L
      Maailman menoa
      93
      2672
    7. SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa

      SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral
      Maailman menoa
      73
      2538
    8. IL - 100 000 potentiaalista sotilasta pakeni Ukrainasta!

      "Ukrainasta nuorten miesten joukkopako Liki 100 000 asevelvollisuusikäistä miestä on poistunut Ukrainasta parin viime k
      Maailman menoa
      13
      2440
    9. Nepotismi jytkyttää porvaristossa

      Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi
      Maailman menoa
      86
      1967
    10. Persut palkkaavat verorahoilla

      avustajikseen lapsiaan ja naisystäviään. Juuso on palkannut avustajakseen oman poikansa. Hänen koulutustaustastaan ei
      Maailman menoa
      341
      1917
    Aihe