Moi!
Sähkönsiirtojännitteen pitää olla mahdollisimman suuri, jotta sähkövirta ja siirtohäviö olisivat mahdollisimman pieniä. Eikö jännite ja sähkövirta olekaan suoraan verrannollisia? Eli mitä suurempi jännite sitä suurempi virta?
Sähkönsiirtojännite
puupää2
11
5316
Vastaukset
- sfgsdfhdfgh
Jos on tietty teho millä sähköä tehdään, eli
P=UI
Nyt kun kasvatat jännitettä, niin virta kasvaa.
Toisaalta kyllä jos on tehoa käytettävissä niin saadaan jännitettä kasvattamalla lisää virtaa lain
U=RI
mukaisesti.
Jos virta on suuri kasvaa johtimien lämpötila ja energiaa menee hukkaan. Siksi pieni virta on tehokkaampaa siirää.- aSDasfsdfgdg
Tietenkin edellisessä viestissäni pitäisi lukea
"Jos on tietty teho millä sähköä tehdään, eli
P=UI
Nyt kun kasvatat jännitettä, niin virta pienenee."
- Jonsson.
Jännite on potentiaali, josta voidaan ottaa virtaa, mutta mitään välttämättömyyttä ei silti ole. Potentiaali kuitenkin säilyy vaikka otettu virta olisi täysi nolla.
Sama asia kuin, että voimalaitoksen yläpuolisen vedenpinnan korkeus on se mikä se on (jos on tarpeeksi suuri järvi) ja siitä voidaan ottaa virtausta nolla taikka niin paljon kuin vesiturbiiniin saadaan syötettyä. Yläpuolinen veden korkeus (eli "jännite") on potentiaali, jota voidaan käyttää tai olla käyttämättä ja "virtaus" mittaa sen käyttöastetta. Kun tehoa ei tarvita, niin patoluukku suljetaan ja turbiini pysähtyy. Järven vedenpinnan korkeus on edelleen silti sama ja siellä on tehoreserviä ("jännite" säilyy).
Käytännön verkoissa jännitettä yritetään ylseensä pitää vakiona ja virran annetaan vaihdella kulutuksen mukaan. Voimalaitokset huolehtivat jännitteestä, kuluttajat virrasta.- alkup.
Kiitos vastauksista! Minua hämää tämä kaava R=U/I eli, että johtimen resistanssi on jännite jaettuna sähkövirralla. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun sähköjohdon päiden välistä jännitettä kasvatetaan niin virtakin kasvaa samassa suhteessa. Jostain syystä ei mene jakeluun tämän valossa se, että jännitteen pitää olla sähkönsiirrossa mahdollisimman suuri, jotta virta ja hävikki olisi pieniä.
- Vyysikko
alkup. kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Minua hämää tämä kaava R=U/I eli, että johtimen resistanssi on jännite jaettuna sähkövirralla. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun sähköjohdon päiden välistä jännitettä kasvatetaan niin virtakin kasvaa samassa suhteessa. Jostain syystä ei mene jakeluun tämän valossa se, että jännitteen pitää olla sähkönsiirrossa mahdollisimman suuri, jotta virta ja hävikki olisi pieniä.
oikean elämän sähköverkossa.
Kuvittele R vaikka muuttuvavastuksiseksi.
Kokonais R on siirtojohtojen R kotitalouksien R.
Kotitalouksien R on sitä pienempi mitä enemmän ne kuluttaa tehoa.
Ajatteles näin sitten, mitä suurempi jännite on sitä suurempi teho voidaan siirtää samalla virralla ts. ei tarvitse paksuntaa johtimia. - ..............
alkup. kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Minua hämää tämä kaava R=U/I eli, että johtimen resistanssi on jännite jaettuna sähkövirralla. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun sähköjohdon päiden välistä jännitettä kasvatetaan niin virtakin kasvaa samassa suhteessa. Jostain syystä ei mene jakeluun tämän valossa se, että jännitteen pitää olla sähkönsiirrossa mahdollisimman suuri, jotta virta ja hävikki olisi pieniä.
Sähköteholle on oma kaavansa, P=U*I, eli sähköteho on jännite kertaa virta.
Oletetaan pienessä kylässä muutaman kilometrin päässä voimalasta olevan 1000 kpl 60 watin hehkulamppuja, niiden sähköteho yhteensä siis 60 000 W.
Jos teho siirretään 230 voltin jännitteellä, pitää virtaa siirtää 60 000 W / 230 V = 261 A. Sellaisen virran siirtämiseen tarvii vähintään noin 32 tai 40 neliömillin kuparijohtimen.
Jos teho siirretään 4000 voltin jännitteellä, pitää virtaa siirtää 60 000 W / 4000 V = 15 A. Se siirtyy hyvin 2,5 neliömillin kuparijohtimessa.
Ennen lamppuihin syöttämistä tuo 4000 voltin jännite täytyy tietenkin pienentää 230 voltiksi paikallisilla jakelumuntajilla. Mutta muutaman kilometrin siirtomatkalla säästettiin paljon kuparia isomman siirtojännitteen ansiosta. - juttu kai
alkup. kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Minua hämää tämä kaava R=U/I eli, että johtimen resistanssi on jännite jaettuna sähkövirralla. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun sähköjohdon päiden välistä jännitettä kasvatetaan niin virtakin kasvaa samassa suhteessa. Jostain syystä ei mene jakeluun tämän valossa se, että jännitteen pitää olla sähkönsiirrossa mahdollisimman suuri, jotta virta ja hävikki olisi pieniä.
siinä johtimessa on se virtatiheys. Se kuin pidetään pienenä, niin johtimet pysyvät vilpoisina. Siksi suuri jännite ja pieni virta. Tehohan oli (karkeasti) P=UI jos se on vakio: UI=vakio, niin U:ta kasvattamalla virta pienenee, mutta teho on vakio. Muuntajilla sitten muutetaan virta-jännite suhteet sopiviksi.
- Anonyymi
.............. kirjoitti:
Sähköteholle on oma kaavansa, P=U*I, eli sähköteho on jännite kertaa virta.
Oletetaan pienessä kylässä muutaman kilometrin päässä voimalasta olevan 1000 kpl 60 watin hehkulamppuja, niiden sähköteho yhteensä siis 60 000 W.
Jos teho siirretään 230 voltin jännitteellä, pitää virtaa siirtää 60 000 W / 230 V = 261 A. Sellaisen virran siirtämiseen tarvii vähintään noin 32 tai 40 neliömillin kuparijohtimen.
Jos teho siirretään 4000 voltin jännitteellä, pitää virtaa siirtää 60 000 W / 4000 V = 15 A. Se siirtyy hyvin 2,5 neliömillin kuparijohtimessa.
Ennen lamppuihin syöttämistä tuo 4000 voltin jännite täytyy tietenkin pienentää 230 voltiksi paikallisilla jakelumuntajilla. Mutta muutaman kilometrin siirtomatkalla säästettiin paljon kuparia isomman siirtojännitteen ansiosta.Todella ymmärrettävästi kuvattu. Näinhän se on!
- Simppelton
On kaks eri asiaa:
- jännite johtimien välillä, johon hyötylaitteet on kytketty
- jännite johtimen oman vastuksen ylitse.
Jos virta johdossa on vakio, niin johtimessa syntyvä jännitehukka on vakio. Ujohdin=I*Rjohdin.
Mitä suurempi on jännite johtimien välillä, sitä suurempi teho siirtyy. Phyöty = Uhyöty * I.
Eli tehohukka johtimessa on vakio vakio virralla, mutta hyötyteho perillä nousee, mitä enemmän johtimien välistä jännitettä nostetaan. - sillisallad
tehohäviötä synny p= vastus kertaa virran neliö, elikkä p hukka kasvaa virran toisessa potenssissa, joten virta on pidettävä pienenä josta seuraamuksena on suuri jännite P=UI mukaan???!! En kylläkään ole sähkömies mutta näin meille opetettiin joskus 70 luvun lopulla.
- rauli2
näin se on miten sanoit .....osa muista vastauksista oli ihan puuta heinää, osa ihan oikeaa asiaa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102460- 851920
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei381459- 2601388
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html272984Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47861Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77840- 59825
- 50802
- 44745