puhutaan nykyään paljon. Ihmetyttää suuresti, että vuosi vuoden jälkeen tehdään samoja virheitä, eikä ymmärretä, että jatkava nuori viljelijäpari tarvitsee oman elämän. Ei siihen koko sukua kaivata sähläämään. Vastikään mt-lehdessä oli hyvä kirjoitus aiheesta.
Ongelmia yleensä tulee jos sisarukset eivät ymmärrä, että asiat ovat muuttuneet ja heidän synnyinkotinsa on nyt yhden sisaruksen koti. Ei sinne enää mennä kyläilemään miten halutaan, vaan uutta isäntäparia on kunnioitettava ja annettava heille elintilaa ja omaa vapautta.
Olen sitä mieltä, että monta avioeroa olisi vältetty, jos tämä asia olisi oivallettu. Usein kyllä se tilalle jäävä sisarus ei edes itse ymmärrä, miltä tilalle tulevasta, nuoresta emännästä tai isännästä tuntuu, kun hänet joka tilanteessa ohitetaan. Ei hän suhtaudu appivanhempiinsa tai puolison sisaruksiin samalla tavalla.
Ongelmia yleensä tulee jos sisarukset eivät ymmärrä, että asiat ovat muuttuneet ja heidän synnyinkotinsa on nyt yhden sisaruksen koti. Ei sinne enää mennä kyläilemään miten halutaan, vaan uutta isäntäparia on kunnioitettava ja annettava heille elintilaa ja omaa vapautta.
Olen sitä mieltä, että monta avioeroa olisi vältetty, jos tämä asia olisi oivallettu. Usein kyllä se tilalle jäävä sisarus ei edes itse ymmärrä, miltä tilalle tulevasta, nuoresta emännästä tai isännästä tuntuu, kun hänet joka tilanteessa ohitetaan. Ei hän suhtaudu appivanhempiinsa tai puolison sisaruksiin samalla tavalla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei sinne kyllä tarvita muita sähläämään.
Aina kylässä vois käydä,mutta tullaan
kuin omaan kotiin ,ja aletaan neuvomaan
ja katsotaan kieroon kuin halpaa makkaraa.
Itsellehän se kaveri otetaan eikä suvulle,
niinhän se pitäisi olla,mutta ei vaan ole.
Minulla on kanssa se ongelma,mieheni sisko
on oikea emäntä kun tulee kylään.
Onneksi harvoin käy,mut siinäkin on jo toisinaan liikaa.Kaikki pitäis tehdä niinkuin hän sanoo.Ennen on tehty näin,perinteitä
on noudatettava.´Kerran sanoin vastaan,käski
pitää suun kiinni tässä talossa.
Arvatkaapa miltä tuntu.Olen kerran
lähtenyt,mutta tulin takaisin,ei sitä kauan
jaksa.
sekä nuorelleparille että vanhalleparille samaan pihapiiriin. Apua aina tarvitaan puolin jos toisin: Nuoret lastenhoidossa ja vanhukset milloin missäkin asiassa. Mitä sisaruksiin tulee, niin tottahan heillä on oikeus käydä kotitilalla varsinkin jos vanhukset ovat siellä. Lämpimiä ihmissuhteita tulee vaalia. Eiköhän sisarukset ymmärrä, ettei kiireisenä aikana jouda kovin paljon seurustelemaan vaan täytyy tehdä pakolliset työt.
ei toimi samassa pihapiirissä, vaikka molemmilla olisi omat asunnot. Sisarukset usein unohtavat sen, kuka on tilan nykyinen isäntä ja ohittavat hänet joka asiassa. Myös tilan varastojen ja aittojen tulisi antaa olla rauhassa, ei sinne enää voi mennä penkomaan kuin mitään sukupolvenvaihdosta ei olisi tapahtunut.
Toki sisarukset kylässä saavat käydä, sitä ei kukaan kiistä. Mutta heidän tulisi noudattaa tiettyjä käyttäytymissääntöjä tilalla, koska se ei enää ole heidän kotinsa. Mikäli yöpyvät, olisi siitä kiva mainita myös nuorelle parille, sillä useinhan nuoret maksavat vanhempiensa asumiskustannukset ja tätä kautta heillä on oikeus tietää pitemmästä oleskelusta tilalla.
Kaiken kohtuuden nimissä, ilmainen lomailu tilalla ei tunnu kenestäkään kivalta, jokainen voi sitä hiljaa mielessään pohtia omalla kohdallaan, olisitko itse valmis majoittamaan sukulaisiasi korvauksetta.
Eihän kukaan muukaan asunnon ostaja joudu kustantamaan entisen omistajan vieraiden asumiskuluja.
kun puolison sisarukset tulevat perheineen joka lomansa sillä periaatteella,että tulevat kotiinsa odottaen täyttä passausta,puhumattakaan minkään käyttämänsä tuotteen korvauksesta. Meillä kun "vanhapari" asuu tilalla,asiaa on hienovaraisesti ratkottu erottamalla asunnot toisistaan. Silti nämä joka lomaiset juhlimiset kieltämättä rassaa, koska olisi kiva nukkua ne muutamat yön tunnit, eikä pihapiiriä voi halkoa ja äänten kulkua katkoa.
Pitää kuitenkin muistaa,että appivanhemmat ovat joskus korvaamaton apu, jota kuuluu muistaa arvostaa.
Meinaatko tosissasi että se juhliminen juuri rassaa. Tuskin ne yöllä juhlii sen enempää kuin sinäkään. Iske taikko kouraan ja komenna paskan levitykseen ne niiksi muutamiksi tunneiksi yöllä kun nukut. Eivät tule enää seuraavana kesänä vastuksiksi.
on nuoren emännän näkökulmasta kirjoittaa, kun saa heti p...t silmilleen. Sanompahan silti vielä,että kun seinän takana ja pihalla isot ukot kännissä örveltää niin ei siinä nuku akat eikä mukulat. Ja kun päivät maataan krapulassa ja yöt juodaan niin ei niistä ole apua viime- ,tänä- eikä ens syys-, hiihto-, pääsiäis- eikä kesälomallaan. Ja sitä V-ttuilua tukiaisten nostamisesta kyllä saa kuunnella, tahto tai ei.
Niin se vain maailmassa on, että nöyrää ja hiljaista ihmistä ei kunnioita kukaan.
Mikäli annat muiden hyppiä silmille, syödä ilmaiseksi pöydässäsi ja asua ja ryypätä kotonasi niin paljon kuin haluavat, niin ne tulevat sen myös tekemään.
Mutta kun laitat selvät rajat, niin kyllä ne sen hyväksyy kun on pakko ja saat vielä kunnioitusta siitä, että pidät talon järjestyksessä.
Käske ne ryyppäämään jonnekkin vähintään puolen kilometrin päähän, johonkin rantasaunaan, talliin tai latoon.
Takaisin ei ole tulemista, ennenkuin on selvinpäin.
Muiden mielestä olen niiiiiiin hankala ihminen kun sanon vastaan ja kehtaan mullitella, ja sinä sanot nöyräksi. Sait ainakin hymyilemään :-) Kiitosta vaan :-D
ja ole emäntä talossasi.
Mikäli vanha pariskunta haluaa jäädä tilalle asumaan tälläisessa sukupolvenvaihdossa, niin pitäisi kumminkin jotenkin erotella molemmille omat asuintilat.
Sisaruksillakin olisi sitten tavallaan se "kotipaikka" niiden mummun ja vaarin tykönä, eikä veljen omassa taloudessa.
Nämä sukulaiset monesti kuvittelee, etteä heillä on ilmainen rajoittamaton ylläopito toisen huushollissa, asia mikä on nykyaikana täysin järjetön ajatus, kun periaatteessa kaikki ruuat ja muut tavarat on samallalailla ostossa, kuin muillakin ihmisillä.
Itseä huvitti, kun yksi mummo kiroili 12 lapsensa kanssa, jotka tulivat perheineen lomilla ja jouluna käymään, se oli melkoista shokkihoitoa mummun kansaneläkkellä karttuvalle pankkitilille, kun kaksitoista perhettä pidettiin ruuissa viikonlopunkin yli, mummu kiroili että kun ne helvetin ääliöt ei tajua edes kahvipakettia tuoda tullessaan ...
Aivan uskomattomia juttuja saa lukea ja kuulee näistä sisarusten vierailuista sen onnettoman luonna, joka on sattunut jäämään farmia pitämään.
Oikein fiksut (?) ja lukeneet ihmiset tulevat toisen kotiin viettämään lomiaan ja täysihoitoon, kuin kotiinsa, vaikka sen omistaa olkoonkin sitten sisko taikka veli, mutta toinen ihminen mahdollisesti vielä perheineen.
Oli pokerissa pitämistä, kun tuttavani kaupunkilainen veti herneen nenään, hänen 11 sisarusta käsittävä perikunta myi kotitilan parille veljelleen, jotka sitten kaupanteon jälkeen ilmoittivat, etteivät muut sisarukset ole enään toivottuja loma-asukkaita, toki käydä saa muttei olemaan. Siitäkös tuttavani silmät moponlyhtyinä minulle kädet levällään vaahtosi, ei ymmärtänyt alkuunkaan, sehän on hänen kotinsa! Oli kotisi, ilmoitin, kotisi taitaa olla kaupungissa. Hyvä etten saannut käsiväskystä, niin tuohtunut hän oli.
Eniten ihmetteln niitä, jotka käyvät penkomassa ullakoita omin lupineen, vaikka tila on jo jonkun sisaruksen omistuksessa.
vaikka vanhalla isäntäväellä on omat asuintilansa, ei sekään auta, kun sisarukset tulevat kylään. He elävät pihapiirissä kuin omassaan ja jos erehtyy jotain sanomaan, katsotaan heti pitkin nenänvartta tai jopa sanotaan, että mikäs sinä olet meitä neuvomaan. Käytetään piharakennuksia kuin ominaan, lainataan työkaluja, joita ei aina "muisteta" palauttaa. Jos sisaruksia on paljon, saattaa olla, ettei vuodessa ole montakaan viikonloppua, jonka nuori isäntäväki saa olla omissa oloissaan.
Oma tupa, oma lupa -sanonta ei aina pidä paikkaansa.
Sukupolvenvaihdosta tehdessä pitäisi keskustella avoimesti kaikkien kanssa, selittää mitä se käytännössä tarkoittaa ja suotavin vaihtoehto on, että tilalle ei jää muita notkumaan. Kaikki appivanhemmat eivät halua myöskään auttaa nuoria, on sellaisiakin nähty.
Kilometrin päähän.
Sukulaiset eivät viitsi kävellä tai pyöräillä jatkuvasti tilalle ja tarvittaessa taasen vanhukset ovat siinä naapurissa.
Omalla kohdallani asiat näiltä osin hyvin.
täysi oikeus kyläillä niin usein kuin vanhemmat kutsuvat, jos tila on vanhempien omistuksessa tai on sovittu, että siinä asuvat. Ei talon miniä voi sentään kaikesta päättää, vaikka asia tympäiseekin. Eri asia onkin sitten se, jos vanhemmat muuttavat pois tilalta ja se on nuoremman polven omistuksessa, ei sisarukset voi tulla kyläilyille ilman nuoren parin kutsua. Vinttien penkominen on kai oikeutettua, jos siellä on sisaren omia tavaroita tai vanhempien tavaroita ja on heiltä lupa niitä katsella.
käydä kaupunkiasunnollasi koska haluaa. Saunoa ja olla yötä.
Olet kyllä väärässä, mikäli talo on sukupolvenvaihdossa myyty irtaimistoineen, niin irtaimisto on ostajan.
Mikäli sitä ei ole myyty irtaimistoineen, niin omistajan täytyy kuljettaa omaisuutensa pois tilalta tai sopia säilytys tilan omistajan kanssa.
Kumpi tahansa on tilanne, niin kukaan sisaruksista ei saa ominpäin tutkia kaappeja, aittoja tai muita komeroita.
Mikäli joku katsoo omistavansa tilalla jotain tavaraa, niin se täytyy pystyä myös todistamaan, ei pelkkä väittäminen riitä.
Todistus on esim. ostokuitti tai kauppakirja, tai jokin muu luovutustodistus omaisuudesta.
Kauppakirja on sopimus, jossa omaisuus vaihtaa omistajaa, sopimukset on Suomen lain mukaan pidettävä, tai syntyy korvausvelvollisuus.
tehdään, tilan omistus siirtyy nuorelle parille ja vanhemmat saavat vain asumisoikeuden tilalle.
Eli kun tulette käymään vanhempienne luona, teette sen nuoren isäntäväen kustannuksella ja tämä on se syy, jonka vuoksi nuoria ei saa ohittaa ja heidän tulisi olla tietoisia kyläilyistänne. Yleensä miniä ei saa päättää juurikaan asioista, vaikka toisin väitetään. Monet sisarukset eivät ymmärrä sitä, että omistus siirtyy ja siksi kuvittelevat voivansa käydä tilalla kuin mitään muutosta ei olisi tapahtunut.
Tavaroita ei yleensä säilytetä toisen omistajan kiinteistössä ilman eri sopimusta, eikä varmaan itsestäsikään tuntuisi kivalta jos se miniä säilyttäisi tavaroitaan sinun vintissäsi ja pistäytyisi miten haluaa niitä siellä penkomassa mitään sinulle ilmoittamatta.
Entä jos talosta ei kuulu siskoille ja
vanhemmille hitustakaan,Jako tehty jo vuosia
sitten.Vanhemmat ovat jo kuolleet.
Vaikka siskot ovat syntyneet täällä
mutta ei heillä ole oikeutta tulla
enään vahtaamaan ja neuvomaan miten talossa
eletään.Se on kyllä sitten miniän ja miehensä
koti eikä suvun.Aina kylässä saa käydä,mutta
ei ottaa emännän asemaa heti kun ovesta
sisään tullaan.
vanhapari tekee itselleen asunnon pihapiiriin ja sitten vasta luopuvat isännyydestä. Nuori-isäntä on akaton mies, mutta menee muutaman vuoden päästä vihille, ja nuori emäntä muuttaa taloon.
Jos siinä tapauksessa emännän kallo ei oo niin kova kun umpiluu, niin vaikeuksia piisaa.
Jos antaa vähän myöten, ja hoitaa lapsia ja tarjoaa ruuat, niin vähän päästä sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Nuori emäntä on suvun piika.
Jos taas ilmoittaa, että ei suostu ihan joka juttuun, niin välit katkotaan kokonaan.
Paras olisi, jos nuoripari vois jäädä tilalle ja vanhaväki muuttais muualle. Sen verran väliä, ettei olis näköyhteyttä. Pieni välimatka piristää.
Se on kyllä uskomatonta et sisarukset tulee synnyinkotiisa oleskelee ilmaseks ja pitemmäks aikaa että mistään mitään haluaa maksaa. Syödään ilmaseks ja köytetään nettiä.. ei siinä muuta mut sillo oli modeemi ja jokaminuutti makso. Nettilasku oli 200 euron luokkaa ja toinen antaa 20...että nyt ollaan ruhtinaallisesti maksettu. sanomia ja kehotuksia ei uskonu eli hankalimman kautta mentiin...vedettiin turpiin ja heitettiin talosta ulos. Ei sen jälkeen oo näkyny eikä olla kaivattukkaan, prkl!