Mulla on 3,5 kk / 15kg, koiranpentu ja ONGELMANA kun en saa sitä meneen rappuja alas!
olis kiva saada hiukan vihjeitä. aina ollut koiria ikinä ei vastaavaa,eipä tämä tule makupalallakaan ja
ei ransu poikaa jaksa enään kantaa,Nyt olis hyvät neuvot tarpeen.
olis kiva saada hiukan vihjeitä. aina ollut koiria ikinä ei vastaavaa,eipä tämä tule makupalallakaan ja
ei ransu poikaa jaksa enään kantaa,Nyt olis hyvät neuvot tarpeen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos ei koira tule edes makupaloilla, niin voit ihan hyvin vetää hihnasta sen verran, että liukuu pari askelmaa alaspäin... samalla kehut oikein kovasti ja tunget makupalaa suuhun. Meillä tehosi, jo muutaman kerran jälkeen alkoi ihan itse kipuamaan alas ensi askelmalta asti. Paljon kehuja vaan.
Koirasi taitaa olla aika isoa rotua? Rappujen käveleminen etenkin alaspäin saattaa olla haitaksi koiran lonkille, joten kovin montaa kerrosta ei olisi hyvä kävelyttää... toisaalta jos pentu on liian painava kannettavaksi, on raput vaan sitten käveltävä jos ei hissiäkään ole. Se toimiikin kuulemani mukaan ihan hyvänä mittarina, kun kysellään milloin rappujen kulkeminen on turvallista pennun lonkille.
On kyllä isoja rotuja berhandilais/kaukaasia/pyreneitten vuoristokoira, sekoitus.Ihme otus siinäkin kun makaa takajalat taakse laitettuna, kuin sammakko.kiitos vinkistä,nyt onkin yksi syy lisää miettiä muuttoa.
Onko mahdollista kotirapussa kokeilla vaikka tuttua räsymattoa asettaa. Ei lipsuisi ja kiiltäisi epäilyttävästi. Tai olisiko jossain ulkosalla puuportaat? Joskus myös koirakaverin esimerkki on tehokkaampi kuin meidän rohkaisu-yritykset. Kutsukaa kylään siis "tiennäyttäjä", jota pentunne ei voi vastustaa. Voi lutuista, varmaan vaikeaa välillä muistaa sen olevan ihan kakara vielä, kun kokoa on kuitenkin jo noin hyvästi!
Noin isojen koirien ei ole hyvä kulkea vielä noin nuorena rappuja. Kanna se puolivuotiaaksi asti ja ala sit vasta opettamaan rappujen kulkemista.
Nyt Ransu menee jo raput ihan itse,tosin käymme ulkona vain muutaman kerran päivässä.
Edellinen koirani oli nöffi, joten on kokemusta isoista koirista.
Nöffiltämme meni takajalasta polven ristiside, joka leikattiin Toijalan eläinlääkärillä, hyvin meni, vuosi leikkauksen jälkeen, sitten kuitenkin, jalka petti, joten jouduimme luovuttamaan.
Nöffimme tosin ei ollut kerrostalo koira.
Kerronpa vielä, että tämä nöffimme oli jo 10-vuotias kun jouduimme kovan päätöksen eteen.
Eläinlääkäri tuli kotiimme ja eteisen lattialla lopetti Oskun elämän.(jalka ei enään kestänyt astumista).
Samana Tapaninpäivänä kun tsunami teki tuhojaan, joka oli todella järkyttävää.