Kertukaas kairojenkävijät mikä paistinpannu soveltuu parhaiten ruuanlaittoon avotulella ?
Mitään painavaa valurautapannua kun ei montaa päivää jaksa raahata...vai onko tyydyttävä trangian sarjassa olevaan tenulla kuumennettavaan malliin ?
Mitään painavaa valurautapannua kun ei montaa päivää jaksa raahata...vai onko tyydyttävä trangian sarjassa olevaan tenulla kuumennettavaan malliin ?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ikävä kyllä pinnoitetut teflon ym pannut ei kestä avotulta joten pitää käyttää oikeaa metallia. Eränkävijöillä on usein ns. paistokauha johon sopii yhden hengen annos ja josta ruoka voidaan syödä suoraan, eikä tarvita lautasia.
Paistokauha ei ole kovin iso ja painava eli se on helppo kantaa mukana. Sen kahva on ontto jotta siihen voi tehdä puusta jatkovarren jolloin nuotiossa paistaminen helpottuu.
Kyllä Trangia keittimeen kuuluva paistinpannu on ihan hyvä vaihtoehto, siinä voi tehdä kastikkeita ja paistoksia useammallekin. Makkarat, kalat ym voi paistaa tikun nokassa nuotiolla.
...Pannu on hyvä trangiaa käytettäessä,mutta ei välttämättä nuotiolla.
Itselleni nuotio on kalan ja muun tikuilla kypsennettävän laittoon ja fiilistelyyn. Ja vaikkapa vaatteitten kuivatukseen.
Osan ruoasta valmistan Trangialla,jossa on isokehäinen kaasupoltin.
Trangia on mukana aina siksi,että nuotiota ei voi,eikä saa käyttää aina.
Nuotion saa vapaasti sytyttää vain merkityillä nuotiopaikoilla,eikä sielläkään, jos on metsäpalovaroitus päällä.
Ja kaasulla ruoka valmistuu nopeammin.
Ostin lisäksi sellaisen pinnoitetun kakkuvuan,joka on sitten vähän isompi,jos useammalle täytyy evästä laittaa.
Ei ne pannut pala välttämättä nuotiossakaan,kunhan pitää tulen oikean kokoisena,eikä väsää mitään jumalatonta roihua.
käytän avotulilla leiskumuurikkaa.Kätevän kokoinen kun kääntää kahvan kiinni ja sujauttaa siihen suojapussiin mikä siin on mukana (saa roikkumaan vaik rinkan kupeeseen)
Paino on suhteellista jos hyvää haluaa.
Itse olen kuljettanut kolmisenviikkoa valurautapannua lapin korpia.
Valurautaisia pannuja on myös pientäkin mallia jossa hieman saattaa säästää painossa. Itse kuljettelin isoa sellaista ja kyllä ruoka maistui hyvälle.
Ei trangian sillä kannella tehdä paistamista ja sitäpaitsi palaa puhki nuotiossa mokoma mitä ilmeisemmin.
Kaikkihan on toki mietittävä mitä mukanaan raahaa, mutta pakko ei ole tinkiä hyvästä vaan turhasta.
joitakin ruokia voi ihan hyvin tehdä kiven päällä: lihat ja leivät. Valurautapannu on tosiaan kaikkein parhain nuotiolla taikka liedellä.Jättää vaikka repusta sitten sen pannun verran turhaa poies...Itse hommasin matkan varrella semmosen ison wokkipannun ekotorilta=tosi kätevä,sillä se on kevyt ja siinä mahtuu keittämään vaikka vettä pientä peseytymistä varten.Ja sitähän voi pitää myös kypäränä raesateessa :D
Joskus teininä kavereitten kans metässä kävi niin hassusti ettei ollut mukana mitään pannuja tai muitakaan astioita,joten piti pärjätä sillä mitä löytyi:vanhoja peltisiä kaljatölkkejä pusikosta ja jotain foliotakin löytyi ja lautaset,syömävälineet puusta veistettiin...Oli aika hauskaa ja ehkä kaikkein mielnkiintoisinta lähteäkin juuri vajaalla varustuksella.
Valitse litteä liuskakivi joita pohjoisessa löytyy helposti esim. vesistöjen rannoilta. Pese se ja laita nuotiokivien päälle ennen nuotion sytyttämistä ettei halkea. Voit voidella jollain öljyllä tai rasvalla ennen lihan, kalan, makkaran tai muun ruuan laittoa. Nuotio palaa ja kun alkaa kivi olla lämmin niin ruoka kypsyy siinä. Helppoa ja ekologista. Ei tartte raahata pannuja mukana muuta kuin nestemäisiä ruokia varten.
silmän ottaapi käteen ni vanhoja mehtämiesten kivestä rakennettuja "uunejakin"..
Puhut asiaa.kunnon paistinpannu kannattaa ottaa erämaahan mukaan .tommonen 50-60 halkasiaja ainostaan valuraudasta Metsässä liikku myös vaarallisia petoja, tämä iso paistnpannu on hyvä keino suojautumaan niitä vastaan .
Vanha keskustelu mutta en malta olla kommentoimatta koska on
kiva murta myyttejä.
Miksi nuotion liekki olis erilaisempi kuin kaasu- tai sinoliliekki.
Kaasu on kai jopa kuumempi.
Olen käyttänyt vuosia Trangian teflonpannua nuotiolla lettujen,
pihvien ja broilerin sekä kalan paistoon koska tottakai se kestää !!!
Tranghiat nuita nykyajan kotkotksia, kairasa ainua oikia pannu ko on ihan tavallinen läkkipellistä rässätty ja samasta pellistä niitattu käjensija. Jos kerran häätyy kaihraan tulla rämpimhään, niin kunnon vehkheet on sillo syytä olla mukana. Kahavipannuksi soppii hyvästi alumiininen nokkapannu, siinä on syytä olla alumiista se käjensijaki, elkkä sanka!
Kuka pöljä kaihraan kantaapi valuratapannua, pörröhä se sellanen on!
Minulla on venäläinen pieni valurautapannu, jonka olen
ohentanut sorvaamalla, painosta liki puolet pois.
Toimii, mutta särkyväisen tuntuiseksi se meni.
Parempana pidän kuitenkin halpakaupan teflonpannua,
jonka raskii uusia vaikka joka reissulle.
Molemmilla onnistuu ruuanlaitto sekä nuotiolla, että kaasutulilla.
Kaasutuli on kuumempi, liekki on säädettävä pienelle ja
lämpöjä seurattava.
Peltipannua minulla ei ole, epäilen sen polttavan
herkästi ruuan pohjaan kiinni tai sitten on käytettävä runsaasti rasvaa.
Tuollaiselle retkelle, kun varusteita joudun pitkästi kantaan,
jätän paistinpannun kokonaan pois.
Makkaran ja kalat voi paistaa tikussa tai kivellä nuotion loisteessa.
Alumiinifoliokäärössäkin voi ruokaa valmistaa..
.. vaikka letun tai pihvin.
Savustuspusseja testaan tulevilla reissuillani lihalle ja
kalalle.
Väsäsin markka-aikana ostetusta trangia-astiaston(alumiinia ilman teflonipinnoitetta) kannesta ja suurimmasta kattilasta "risu-kamiinan". Porasin muutamia reikää ylhäällä savunpoiston ja ventilaation vuoksi. Avasin risulle ja mulle orgaaniselle polltoaineelle avoimen luukun "kamiinaani" syöttöreijäksi.
Mahtaako kapine kestää risun ja muiden pienten puupalasten polttoa sisällään ilman että se sulaa tulen kuumudesta?????
En ole vielä ehtiny kokeilla kapinee tulenkestävyttä ja toimivuutta. En tahdo ainaskaan seistä koepaikalla sulanneella alumiinimöhkäreellä maassa.
Mun kokemuksesta nää uudet kivi paistinpannut on parhaita:
http://www.kiinanmuuri.fi/index.php?route=product/product&product_id=1201
Tuolta saa edullisesti.
Muurikan peltipannu, halkaisija jotain 30cm ja kahvana pieni metalliputken pätkä johon voi itse nikkaroida puukahvan tai sitten käyttää jotain riukua. On pieni ja kevyt ja helppo huoltaa öljyämällä ja nuotiossa kuumentamalla. Tosin tarvitsee säännöllistä huoltoa ettei ruostu.
Miinusta on se että pannu ei ole kovin syvä, huonon kahvan kanssa saattaa joskus hieman "kipata" ruokaa nuotioon.
Siis paistamislämpötilahan on oltava oikea.
Jos rakennat etelänmiehen nuotion (iso,kuuma roihu) niin palaa puhki pannu jos toinenkin.
Jos osaat mitoittaa nuotiosi oikein niin paistuu se safka vaikka teflonpannullakin.
Liian iso nuotio polttaa safkat,mutta sopiva paistaa herkut.
Tässä sen salaisuus.
Ja taito on osata tehdä kunnon hiilos,se vaatii malttia.
Kunnon hiilloksella voit paistaa pitkäänkin ilman isoja liekkejä....
Nuotion teko ja hallinta on taitolaji sekin.
Jos sitä ei hallitse,pitää tyytyä retkikeittimeen jo ihan paloturvallisuussyistä.
Sillä nuotiotahan EI saa tehdä missään jos on vaikkapa metsäpalovaroitus.
Rutikuiva metsä syttyy yhdestäkin kipinästä...
Kokeilut meneillään asian suhteen.. Jos jättäs Trangian paketista pois toisen kattilan ja alkuperäisen paistinpannun ja tilalle tuo muurikan hiiliteräpannu.. jokon harjan varresta irrotettavan jatko-varren. Paino tuolla pannulla on 500g. Eli paketti pysyisi n. saman painosena. ois ikuinen pannu, joka vain paranee käytössä. Puhistus ja huolto vähän töisevämpää mutta?.. tässä vois lätyt tehä kivuttomasti. Taitaa olla sopevan kokonen tuon trangian pakettiin.
En tiijä toimiiko..;)
Pienikokoinen hiiliteräspannu. (ei valurautapannu) Irrotettavalla varrella. Painaa n. 500g
Oma valinta on teflonpintainen halpispaistinpannu. Kympillä lähtee jo melko toimiva pannu; ohuen ja pienehkön läpyskän paino jää alle 300 grammaan ja kestää useamman reissun.