Metsä kuskailee
pontikka porisee,
nimismiestä ei näy
siispä tänne käy
oi ystäväin.
Maljan kohotan
muistoksi miehen suurimman,
olkaamme hetki hiljaa
ja maistelkaamme viinaa
kuoloon asti.
pontikka porisee,
nimismiestä ei näy
siispä tänne käy
oi ystäväin.
Maljan kohotan
muistoksi miehen suurimman,
olkaamme hetki hiljaa
ja maistelkaamme viinaa
kuoloon asti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä ei nyt sitten ole kommentti edelliseen runoon vaan ihan erillinen mölähdys jossain määrin samasta aihepiiristä:
Malja elämälle
Elämä on tarjonnut minulle maljan,
ehkä se nyt oli vain kaarimalja,
mutta on siinä ollut nieleksimistä
ja riittää vielä toisillekin,
on se sen verran ehtoisa emäntä,
tämä elämä.