Jätevedet

Moni ei varmaan tiedäkään, että pitäisi olla puhdistamot ja kentät!

Vaan se toimiva puhdistamo, jää usein omistajan vastuulle vakuuttaa viranomaiset, että ko. laitos toimii.

Moni mummo (tai pappa) on todella ihmeissään, jos sattuu olemaan hieman isompi kämppä, eikä pääse liittymään kunnaliseen viemäriverkostoon.

Itse teetin jätevesisuunnitelman salaojakeskuksella vuonna -04. Sieltä muuten voipi tiedustella mikä askarruttaa kutakin.
Tuli imukenttä suunnitelma ja se on tarkka se kenttä ettei sinne menisi maitojäämiä. Ne pitäisi ohjata lietesäiliöön.
Kävin tutustumassa uponorin panospuhdistamoon ja näin työmaalla kuinka se laitetaan. Se malli käsitteli kuution jätevettä vuorokaudessa ja sieti hieman jopa maitoa.
Vaikka se on kalliimpi ratkaisu kuin imukenttä niin olen kallistunut puhdistamon suuntaan.Se on pidempi-ikäinen eikä tarvii isoa tilaa kentälle eikä ajoittain vaihdettavia massoja.
Lykkää googleen "panospuhdistamo", tai suoraan mene uponor.fi sivuille tutustumaan periaatteeseen.Näitä hässäköitä on sitten myynnissä varmaan muillakin firmoilla mutta en muista enää nimiä.

Onko jätevesien käsittely määrätty asuinneliöiden mukaan? Jos näin on, miten neliöt vaikuttaa?

Kattoppa tuo linkin laite, laitteesta ei paljon kerrota mutta mainitaan maitohuoneisiin sopivaksi.
Firman vanha sivu
http://www.pomiltek.com/180.html

Yritys on nykyisin osa http://www.preseco.eu/DowebEasyCMS/?Page=yhteydenotto
laitteet valmistetaan Ilmajoella.

pitäisi pitää asian vaatimaa ISOA ääntä. Valtioneuvosto suuressa viisaudessaan antoi asetuksen 542/2003. Ja hyvä niin. Nyt 4 vuotta myöhemmin on toteutettu Suomen ympäristökeskuksen "periaateratkaisuja". Ja heidän asiantuntija-suunnitelijoiden myötävaikutuksella. Yksi esimerkki: Tehtiin kaksoisputkitus, toinen wc-linja umpisäiliöön ja toinen harmaavesi imeytytseen. Kunta toki hyväksyi systeemin. Mutta se umpisäiliö vaatii tyhjennyksen 7 kertaa vuodessa. Kerta tyhjennys maksaa 120€! 7x120 = 840€/vuosi. Investointi oli n.8000 €. Jos kutsut vieraita ja tiedät, että heillä on kunnallinen vesi-ja viemärijärjestelmä niin pitää pyytää käymääm "ainakin isommalla asialla" jo kotona.

Nyt ump.keskuskin vastailee "tietämyksen syvällä rintaäänellä", että olisihan se umpisäiliö pitänyt mitoittaa niin, että HEIDÄN VÄHIMMÄISvaatimus - tyhjennys kaksi kertaa vuodessa- toteutuisi. Siis säiliön koko 10-12 m3 !!!
Jos ette ole vielä tehneet, älkää tehkö ainakaan kolmeen vuoteen mitään.
Viranomaisten on otettava vastuuta. Ja näytön paikkaa pieleen menosta on jo nyt ihan riittävästi!

jäte- ja viemäriverkosto hoitaa meidän tilalla sen asian. Ei tarvitse murehtia asiaa, maksaa vain jätevesilaskut joka toinen kuukausi.

Mielestäni kunnat pitäisi velvoittaa huolehtimaan kuntalaisten jäteasioista. Eu:ltahan saa jotain kehittämisrahaa tällaisiin hankkeisiin.

yhtä totuutta ei varmaan olekaan, pari asiaa kustannuksia laskiessa kannattaa huomioida:

- panospuhdistamo ei tarvitse sakokaivoja, eikä sakokaivolietteen kuljetusta kunnalliseen puhdistamoon. Tarvii sähkön, kemikaalia ja sisältää kuluvia osia, lähinnä pumpun.

- maasuodattimet vaatii sopivat korkeusolosuhteet ja tarkan asennuksen, ensiluokkaiset kiviainekset ja riittävän tiheät sakokaivojen tyhjennykset, toimiakseen edes sen 10 vuotta. Kiviainesten ja konetyön hinnat ja saatavuus ratkaisee pitkälti kannattavuuden. Näillekin käytännössä tulee se kemikaalilisäys jatkossa, joten niissä tuskin säästää, tekipä mitä tahansa.

- maasuodatin, (sikäli kun toimii ilman pumppausta), toimii vaikka on sähköt poikki. Tosin, harvallapa nykyään vetttäkään tule sähkökatkon aikaan. Niitäkin paikkoja tosin on.

- Umpikaivo ja harmaa vesi imeytykseen, sopinee parhaiten kesämökkikäyttöön monestakin syystä (vähäinen käyttö, sähkön puute jne). Suodattimet ja panospuhdistamot toimii bakteereilla, jotka jaskan puuttessa kuolevat nälkään viikkokausien tauon aikaan ja sitten kun tullaan viikkojen tauon jälkeen mökille jaskavedet menee sellaisenaan systeemin läpi.

pari linkkiä tutkimustietoon:

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=19056&lan=fi

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=19087&lan=fi

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=19087&lan=fi

ja täältä, jos vaan saat näkyviin

http://www.rakentaja.fi/pdf/hajahanke/Esitys_Vilpas.ppt

(netistä saa katseluohjelman pptwiever osoitteesta: http://www.themssforum.com/Powerpoint/PPTViewer/)

Vanhaa tietoa tosin, mutta totuus kai tuosta selviää, eli osa niistä alkuvaiheessa rakennetuista systeemeistä ei täytä asetuksen vaatimuksia.

Maitotilan ongelma on se maito ja voimakkaat pesuaineet.

Jos osaisin ennustaa, väittäisin, että maitovesien puhdistukseen tulee sekä maitovesien esikäsittely, että sitten se lopullinen puhdistus muun jäteveden mukana. Esikäsittely tehdään isossa mittakaavassa erillisten bakteereiden avulla puhdistustorneissa, joten veikkaisin, että noita kivivillasuodattimia voisi siinä 1. vaiheessa hyödyntää, kun vaan saa sopivan bakteerin siinä viihtymään. Ellei, niin vähintään se tasaussäiliö, jolla estetään liian voimakkaat kemikaaliryöpsähdykset.

Sitten, itse laittaisin jatkoksi kohtuuhintaisen ja hyväksi todetun panospuhdistamon. Em. syistä. Niiden ainoa "ongelma" lienee bakteerit, eli vaativat jonkin verran laskuojaa, ennen vesistöä.

Maitovesi on joka tapauksessa ongelmallinen. Miksi se siis pitäisi puhdistaa? Liete- tai virtsakaivoon vaan ja peltoon jos vaan säiliössä tilaa on.

http://www.valio.fi/maitojame/navetan/sakokaivo.htm